Miksi vanhemmat väittää ettei ainoa lapsi kaipaa sisaruksia?

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 10:31"]Hui. Uskaltaakohan sitä enää kahvipöydässä sanoa olevansa ainoa lapsi ja että sisarukset olisi olleet toivottuja? Yhden lapsen vanhemmat käy raivolla kimppuun , vaikka omasta kokemuksesta puhuisi.
[/quote]

Toki, mutta lupaakin puhua omasta kokemuksestasi äläkä ala länkyttämään kuinka yksilapsisuuteen syystä tai toisesta päätyvät vanhemmat pitäisi vähintään hirttää tms. Sellaista ei jaksa edes me monilapsiset kuunnella ja tällä palstalla sitä jorgonia on ihan tarpeeksi.

[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 00:47"]

[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 00:25"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 17:24"]  Miksi on vaikea sanoa että "Me emme halua/voi saada enempää lapsia ja onhan se meidän X siitä vähän surullinen" ja käsitellä sitä lapsen tunnetta. [/quote] Juuri siksi, että on vanhemmalle tosi kova paikkaa myöntää nimenomaan itselleen, että lapsi on surullinen heidän (luultavasti itsekkään) päätöksen vuoksi. Asiaa ei halua myöntää itselleen, vaan on helpompi valehdella ja uskotella (nimenomaan siis itselleen) ettei toinen niitä kaipaa. Ylipäätään ihmisen on aika vaikea myöntää itselleen, että on tehnyt "huonoja" (hipsuissa siksi, että tämä on aina subjektiivinen käsite) valintoja elämässään tai tekee niitä edelleen ja toimii tavalla, jonka alitajunnassaan kokee vääräksi. Silloin on helpompaa sulkea vain silmät totuudelta ja samalla uskotella itselleen, että homma on ihan ok, vaikka ei se oikeasti ole. Tätä tekee ihan jokainen ja monien eri asioiden kanssa, tämä kirjoittamasi tapaus vain yksi monien joukossa, joka on korostunut erityisen paljon sinun elämässäsi. [/quote] Tämä on juuri se pointti jota hain tällä keskustelulla. En kehota ketään hankkimaan enempää lapsia, vaan pohdin sitä että miksei kukaan myönnä että se sisaruksettomuus voisi harmittaa lasta. Vastasit aika hyvin kysymykseeni, kiitos sinulle. Ap.

[/quote]

ap:n mielestä ainoastaan hänen mielipiteensä mukaiset vastaukset ovat "rehellisiä". Kuin pulun kanssa keskustelisi.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 10:19"]

Aika moni ainoa lapsi täällä kertoo surreensa ja kaivanneensa ssisaruksia. Mikä vitun oikeus teillä yhden lapsen tekevillä on vähätellä? Entäs jos ne ainoat lapset alkaa vähätellä niitä teidän hankalia sisarusduhteita? No, kyllä se siitä, menet ja otat Pirjoa kädestä kiinni niin olette kavereita.

[/quote]

Jos lapsia haluaa sisaruksen, hänen täytyy saada sellainen

Jos lapsia haluaa koiran, hänen täytyy saada se

Jos lapsi haluaa hevosen, hänen täytyy saada se

Jos lapsi haluaa asua kartanossa, perheen täytyy muuttaa sellaiseen.

Muuten traumatisoituu.

Aloitusviestiin vastatakseni, kyllä minun viisivuotiaani kaipaa sisarusta. On monesti sanonut, että olisi kiva jos olisi veli tai sisko. Lähipiirissämmekin lapseni on poikkeus, lähes kaikilla on vähintään se kaksi lasta, useimmilla enemmän. Että kyllä varmasti on vähän ulkopuolinen olo jossain tilanteissa.

Meillä kuitenkin ero tuli ennen kuin sisaruksia ehti siunaantua eikä niitä sittemminkään ole tullut.

Vähän tietysti surettaa lapsen puolesta mutta eipä tässä oikein mitään voi. Näillä mennään.

[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 12:05"]

Itse en kaivannut pienenä saati teininä sisaruksia, minun jälkeen tehtiin yksi abortti. Nyt aikuisena olen hieman katellinen muille jotka voivat viettää sisarustensa perheen kanssa illanistujaisia ymsyms. Myös tulevilla? Lapsillani ei ole minun puolelta serkkuja, ja itse jään "yksin", kun vanhemmista aika jättää.

[/quote]

Eli jos sulla olisi sisarus, sen olisi pakko lisääntyä, jotta sun lapsillasi olisi serkkuja. Hohhoijaa. Ja yksin? Eikö sulla nyt ollut ne lapset? Et sinä täysin yksin mitenkään ole maailmassa. Ei se sisaruksen olemassaolo tarkoita sitä, että sinulla on automaattista tukea vanhempien kuollessa. Ajatuskin ruusuinen.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 17:35"]

Aloitusviestiin vastatakseni, kyllä minun viisivuotiaani kaipaa sisarusta. On monesti sanonut, että olisi kiva jos olisi veli tai sisko. Lähipiirissämmekin lapseni on poikkeus, lähes kaikilla on vähintään se kaksi lasta, useimmilla enemmän. Että kyllä varmasti on vähän ulkopuolinen olo jossain tilanteissa. Meillä kuitenkin ero tuli ennen kuin sisaruksia ehti siunaantua eikä niitä sittemminkään ole tullut. Vähän tietysti surettaa lapsen puolesta mutta eipä tässä oikein mitään voi. Näillä mennään.

[/quote]

Näiden fanaattisten mukaan sinun tulisi nyt varmaan mennä yksinäisenä naisena hedelmöityshoitoihin, tai sitten arkisesti pokata baari-pena, jonka kanssa käyt pikaisella tuokiolla ilman ehkäisyä...

Totuus on ettei kukaan meistä tiedä millaista elämämme olisi ollut sisaruksilla/sisaruksitta. Turhaa jossittelua! Kannattaisi opetella elämään itsensä ja tilanteensa kanssa... Mutta sen voin kertoa teille olemattomia sisaruksia kaipaaville ettei sisko, veli tai useampikaan tee autuaaksi. Juttujanne kuuntelemalla tulee vain mieleen että käsityksenne sisaruudesta ovat kiiltokuvamaisia, kaukana todellisuudesta.

Mä olen ainoa tyttö kolmesta ja minusta olisi vielä kiva aikuisenakin, kun olisi sisko. Veljilläkään ei ole vaimoja. Puolisolla on monta siskoa, mutta en osaa heidän kanssaan ystävystyä. 

Omat pojat ovat aina olleet sopuisia, pieni ikäero. Eivät he varmaan osaisi kaivata sisarusta, jos ei olisi, mutta kyllä he ovat olleet aina toistensa parhaat kaverit. Huono puoli se, että he eivät ole kamalasti kaivanneetkaan ulkopuolisia kavereita, joitain on kyllä ollut. 

Täällä myös yksi, joka ei ikinä, edes tänä päivänä, olisi kaivannut sisaruksia. Toki olen asiaa vanhemmiltani tiedustellut lapsena, kukapa ei olisi, mutta mitään sisaruskaipuuta en ole ikinä kokenut. En lapsena todellakaan olisi halunnut ketään, jonka kanssa olisi pitänyt jakaa kaikki ja olla aivan jatkuvasti. En myöskään aikuisena osaa kaivata jotain, minkä tiedän täydeksi mahdottomuudeksi.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 17:45"]

Olisit avannut suusi ja kertonut, että kaipaat sisaruksia.

Me väitämme niin, koska olimme molemmat ainoita lapsia, emmekä kaivanneet sisaruksia, ja lapsemmekin haluaa olla ainoa.

[/quote]

Et ole tosissasi!

Meillä on yksi lapsi ja hän on kyllä sanonut suoraan, että haluaisi sisaruksia.Itselleni sopisi mainiosti jos toinen tulisi, mutta mies ei halua

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 23:32"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 23:03"]

Minä kaipasin lapsena joskus sisarusta, varsinkin niinä tylsinä hetkinä kun piti olla kotona tai kaverit oli jossain kyläilemässä tai eivät saaneet lupaa leikkiä.

Mutta aikuisena kaipaan sisarusta ihan todella. Olisi helpottavaa jakaa sen kanssa perheen asioita, nyt esim. vanhenevien vanhempieni hoito ja huolehtiminen on vain yksin minun harteilla ja päätettävissä.

Itse hankin kaksi lasta, ja vähän kaduttaa, ettei tehty kolmattakin.

[/quote]

Kuulostaa enemmänkin siltä, että sinä kaipaat ystävää.
[/quote]

Jännittävästi päätelty...?? Minulla on kyllä paljon ystäviä, useampi tosi läheinen. Pakko niitä on ollut haalia, kun ei oo perheestäkään seuraa...

Olen ainoa lapsi ja todellakin olen siitä katkera :( Lapsena olin kateellinen kavereille ja serkuille, joita oli perheessä vähintään 2. Inhosin jo melko pienenä kaikkia lomamatkoja yms. kun aina mentiin vaan äidin ja isän kanssa. Opin hyvin eristäytyväksi, ja vanhempien mielestä olin kai helppo, kun aina vaan lueskelin ja elin omissa haavemaailmoissa.

Nyt aikuisena tämä on oikeastaan vielä karumpaa. Kavereita on, mutta esimerkiksi kaikki joulut ja vastaavat vietetään sitten aina miehen suvun kanssa. Kavereillekin sisarukset käyvät vanhetessa entistä tärkeämmiksi... omat vanhempani ovat vanhoja ja huonokuntoisia ja valitettavasti erittäin hankalia ihmisiä, ja on hyvin raskasta pitää huolta yksin vanhenevista, mielenterveydeltään sairaista ihmisistä. Lapsilla ei ole minun sukuuni oikein minkäänlaista kontaktia, serkkujani lapsineen näämme silloin tällöin, mutta hekin ovat enemmän tärkeitä keskenään (=sisaruksilleen).

Enkä minäkään koskaan lapsena tästä vanhemmilleni suoraan puhunut...

Mitä sitten jos kaipaa. Toki se käsitellään mutta ei anneta nousta ylitsepääsemättömäksi asiaksi. Lapsi ei päätä vanhempiensa lapsilukua koska ei ole sisaruksistaan elatusvelvollinen. Vamhemmat tekee sen mitä haluavat, jaksavat ja pystyvät elättämään.

Kyllä minä ainakin myönnän iha avoimesti, että meidän ainokainen 3 v. Kaipaa sisaruksia ja usein kyseleekin niiden perään. Tunnen suurta myötätuntoa lapsen kaipuuta kohtaan, mutta se ei ole oikea syy tehdä lisää lapsia. Kyllä meillä lapsiluku päätetään ihan muilla perustein.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 17:40"]

Olen ainoa lapsi, enkä ole koskaan kaivannut sisaruksia. Olen kyllä muutenkin hyvin epäsosiaalinen ja vietän mieluiten vapaa-aikani yksin.

[/quote]

Meillä esikoinen oli vähän samanlainen kunnes sai sisaren! Hänestä tuli hyvinkin sosiaalinen kun sai sisaren. 

Olen kyllä sitä mieltä, että jos perheessä ei ole pakottavaa syytä jäädä vain yhteen lapseen (esim. äidin terveys, lapsettomuus, äkillisesti heikentynyt talous...) on vanhemmilta pelkästään ajattelematonta tehdä vain yksi lapsi. Moni lapsi kyllä pärjää, eikä lapsena välttämättä seuraa kaipaa, jos verkostot muuten kunnossa, mutta vanhemmiten väitän, että useimmat kaipaavat sitä sisarussuhdetta. Tietenkään aina ei mene kuin elokuvissa, on huonot välit ymsyms. mutta siihenkin vanhemmat voivat monilla tavoin vaikuttaa tai ainakin yrittää.

Samaa mieltä 77 kanssa!

Siskon tai veljen puuttuminen on kuitenkin asia, joka vaikuttaa läpi lapsen koko elämän, ei vain ne muutamat vuodet jotka ollaan vanhempien helmoissa. 

samaa mietin :( olen kolmekymppinen ja eniten maailmassa kaipaisin siskoa tai veljeä. jotakuta jonka kanssa muistella hassuja juttuja lapsuudesta, mahdollisuutta tulla tädiksi. itselläni on kaksi lasta, päätin että jos vain mahdollista niin teen vähintään kaksi jotta lapseni ei joudu kärsimään kuten minä!

vanhemmillani ei edes ollut estettä tehdä toista..

Lapset nyt sattuvat haluamaan milloin mitäkin. Joskus sisarukset ovat hyvä asia, mutta yleensä lapsesta kasvaa aivan normaali aikuinen myös ilman sisaruksia.