Olen nyt päättänyt lopettaa tapailun.

[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 00:58"]

Mihin tulokseen olet tullut, samassa tilanteessa painiva? -Ap

[/quote]

päätin lopettaa, ja ilmoitin tästä jo miehellekin. Tämänkin ketjun voimauttamana tulin siihen tulokseen, ettei mun kannata roikkua enää. Suhdetta kesti noin 8kk. Oli etäistä touhua, mutta mulla alkoi tulla liikaa tunteita. Vähän sellainen jätä ennen kuin sut jätetään olo.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 15:45"]

Olen tapaillut jo pitkän aikaa erästä miestä jonka kanssa kaikki toimii, tykkäämme toisistamme, yhdessäolo on ihanaa. Mies kohtelee hyvin, ei oikeastaan mitään pahaa sanottavaa. Ainoana ongelmana on se, että mies ei halua sitoutua minuun. Ehkä joskus mutta ei missään nimessä ainakaan nyt. Eikä tapaa minua julkisesti missään vaikka kaverinsa tietävätkin että tapaillaan. Jotenkin en jaksa enää odottaa ja luulen että asia ei muuttuisi mihinkään vaikka kuinka tässä odottaisin. Itse en ole enää pahemmin edes tapaamisia ehdottanut, lähes kaikki tulee miehen puolelta. Mietin päivittäin pääni puhki sillä että mitä mies minusta haluaa, koska kuitenkin kutsuu hellittelynimillä, kertoo oma-aloitteisesti menemisistään, puhuu tulevaisuuden haaveistaan, haluaa tavata ym. Olen tulkinnut miehen väärin kuvitellessani että seurustellaan Koska käyttäydytään niinkuin seurusteltaisiin, mutta kun erehdyin kysymään asiasta, ei tämä ollutkaan sitä. En ole miehelle puhunut näistä tunteistani ja siitä että mietin pääni puhki, mutta nyt olen päättänyt lopettaa tapailun. Tuntuu vaan hirveän pahalta ja itkettää :, ( mutta kai tästä joskus yli päästään...

[/quote]Vai niin, näitä pettämisketjuja ollut noin 100 tänään. Sulla joku pakkomielle pettämisfantasioihin.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 16:31"][quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 00:58"]

Mihin tulokseen olet tullut, samassa tilanteessa painiva? -Ap

[/quote]

päätin lopettaa, ja ilmoitin tästä jo miehellekin. Tämänkin ketjun voimauttamana tulin siihen tulokseen, ettei mun kannata roikkua enää. Suhdetta kesti noin 8kk. Oli etäistä touhua, mutta mulla alkoi tulla liikaa tunteita. Vähän sellainen jätä ennen kuin sut jätetään olo.
[/quote]

Teit varmasti oikean päätöksen. :) miten mies otti asian?

-Ap

Up

Oli ehkä vähän ihmeissään, mutta ymmärsi eikä laittanut vastaan. Minä olen täysin rikki. Ärsyttää jälkeenpäin, koska en edelleenkään tiedä mitä tämä tyyppi sitten ajatteli. Sitä on varmaan turha myllä miettiä, keskityn pitämään itsestäni huolta ja keksimään positiivisia juttuja päiviini. Uusien tapailujen aika on sitten myöhemmin.

Älä nyt tekstarilla 6 kk tapailua lopeta. Mene tapaamaan miestä ja kerrot tunteesi. Ehkä hän sitten tajuaa, miettii ja sanoo haluavansa sitoutua. Jos näin ei käy, niin jatkat eteenpäin. Mutta minusta olisi aika hurjaa vain laittaa viesti "ei varmaan kannata enää tapailla" ja that's it. 

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 20:50"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 20:35"]Onko kkukaan teistä saanut tuollaista miestä puhumaan vakavasti suhteesta? Ovatko miehet esitelleet teidät vanhemmilleen? Miten miehet reagoivat eroon? Mää niiiiin tiedän miten turhauttavaa tuossa tilanteessa on, olen sellaisessa itsekin....
[/quote]

No miten sulla on sitten käynyt?

-ap
[/quote]

Noh, kerran olen hänet jättänyt turhautumisen takia. Lähetin sähköpostiin ensin kirjeen jossa purin tuntojani ja toivoin että vastaisi. Ei vastannut. Viesteiltiin ja sanoin et toivon et vastais siihen kun ero tuntuu niin selvältä vaihtoehdolta niin vastas vaan et heippa sitte. Silti palattiin tapailuun. Tätä on jatkunut jo muutama vuosi, silti vanhemmille ei ole mies mua esitellyt. Ttosi nihkeää on asioista keskustelu. Jos kysyn häneltä jotain liian vaikeaa, hän yksinkertaisesti jättää vastaamatta mitään. Ihan sama missä tilanteessa otan asian puheeksi, hän on kuin en olisi mitään kysynytkään. Muuten kyllä puhuu kuin ruuneperi. En siis tiedä mitkä on miehen aikeet. Kunpa saisin kerättyä itseni ja unohdettua koko miehen. Muka parisuhteessa... Kuitenkin saan olla kaikki juhlapyhät ja arjen yksin tai lasteni kanssa kun mies hoitaa tahollaan omia muksujaan tai on harrastuksissaan. Kun nähdään, nähdään pikaisesti jossain tai vietetään yksi yö yhdessä. Tulevaisuuden suunnitelmista turha kysyä...

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 21:08"]Älä nyt tekstarilla 6 kk tapailua lopeta. Mene tapaamaan miestä ja kerrot tunteesi. Ehkä hän sitten tajuaa, miettii ja sanoo haluavansa sitoutua. Jos näin ei käy, niin jatkat eteenpäin. Mutta minusta olisi aika hurjaa vain laittaa viesti "ei varmaan kannata enää tapailla" ja that's it. 
[/quote]

Olen jo kerran kertonut ja vastaus oli se ettei halua seurustella. En tiedä onko tunteet muuttunu tässä välissä mutta tuntuisi hölmöltä tavata sen takia että haluan lopettaa tapailun.

-ap

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 21:10"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 20:50"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 20:35"]Onko kkukaan teistä saanut tuollaista miestä puhumaan vakavasti suhteesta? Ovatko miehet esitelleet teidät vanhemmilleen? Miten miehet reagoivat eroon? Mää niiiiin tiedän miten turhauttavaa tuossa tilanteessa on, olen sellaisessa itsekin....
[/quote]

No miten sulla on sitten käynyt?

-ap
[/quote]

Noh, kerran olen hänet jättänyt turhautumisen takia. Lähetin sähköpostiin ensin kirjeen jossa purin tuntojani ja toivoin että vastaisi. Ei vastannut. Viesteiltiin ja sanoin et toivon et vastais siihen kun ero tuntuu niin selvältä vaihtoehdolta niin vastas vaan et heippa sitte. Silti palattiin tapailuun. Tätä on jatkunut jo muutama vuosi, silti vanhemmille ei ole mies mua esitellyt. Ttosi nihkeää on asioista keskustelu. Jos kysyn häneltä jotain liian vaikeaa, hän yksinkertaisesti jättää vastaamatta mitään. Ihan sama missä tilanteessa otan asian puheeksi, hän on kuin en olisi mitään kysynytkään. Muuten kyllä puhuu kuin ruuneperi. En siis tiedä mitkä on miehen aikeet. Kunpa saisin kerättyä itseni ja unohdettua koko miehen. Muka parisuhteessa... Kuitenkin saan olla kaikki juhlapyhät ja arjen yksin tai lasteni kanssa kun mies hoitaa tahollaan omia muksujaan tai on harrastuksissaan. Kun nähdään, nähdään pikaisesti jossain tai vietetään yksi yö yhdessä. Tulevaisuuden suunnitelmista turha kysyä...
[/quote]Pahaa tekee lukea tällaista. Toivottavasti saat voimia irtaantua tuollaisesta suhteesta.

Minut kyllä esiteltiin miehen vanhemmille ja sukulaisille, käyttäydyimme ulkopuolisten mielestä kuin seurusteleva pari, ainoastaan miehen mielestä emme seurustelleet tai olleet yhdessä millään lailla. Se teki asiasta ehkä vieläkin nöyryyttävämpää. 

Minä kyllä lopetin tämän "suhteen" ihan tekstarilla. Yksinomaan sen takia, että mies olisi joka tapauksessa lyönyt luurin korvaan kuullessaan, että haluan "puhua jostain vakavasti", eikä seuraavaa tapaamista oltu sovittu. Olin myös niin loppu miehen miellyttämistä, juuri sitä, että joustin omista menoistani ollen valmis milloin tahansa hyppäämään tapaamiseen, jos mies sitä ehdotti, että en halunnut enää nähdä edes sen verran vaivaa. 

Olin myös niin monta kertaa yrittänyt keskustella, kirjoittanut tunteeni kirjeessä, jne., ettei varmasti tullut yllätykseni mitä tunsin ja ajattelin (paitsi että olevinaan silti tuli). 

Kyllä se vaan niin on, että jos mies haluaa olla yhdessä, sanoo hän sen myös, eikä näitä arvailupelejä tarvitse pelata hetkeäkään. 

- 35-

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 21:16"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 21:10"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 20:50"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 20:35"]Onko kkukaan teistä saanut tuollaista miestä puhumaan vakavasti suhteesta? Ovatko miehet esitelleet teidät vanhemmilleen? Miten miehet reagoivat eroon? Mää niiiiin tiedän miten turhauttavaa tuossa tilanteessa on, olen sellaisessa itsekin....
[/quote]

No miten sulla on sitten käynyt?

-ap
[/quote]

Noh, kerran olen hänet jättänyt turhautumisen takia. Lähetin sähköpostiin ensin kirjeen jossa purin tuntojani ja toivoin että vastaisi. Ei vastannut. Viesteiltiin ja sanoin et toivon et vastais siihen kun ero tuntuu niin selvältä vaihtoehdolta niin vastas vaan et heippa sitte. Silti palattiin tapailuun. Tätä on jatkunut jo muutama vuosi, silti vanhemmille ei ole mies mua esitellyt. Ttosi nihkeää on asioista keskustelu. Jos kysyn häneltä jotain liian vaikeaa, hän yksinkertaisesti jättää vastaamatta mitään. Ihan sama missä tilanteessa otan asian puheeksi, hän on kuin en olisi mitään kysynytkään. Muuten kyllä puhuu kuin ruuneperi. En siis tiedä mitkä on miehen aikeet. Kunpa saisin kerättyä itseni ja unohdettua koko miehen. Muka parisuhteessa... Kuitenkin saan olla kaikki juhlapyhät ja arjen yksin tai lasteni kanssa kun mies hoitaa tahollaan omia muksujaan tai on harrastuksissaan. Kun nähdään, nähdään pikaisesti jossain tai vietetään yksi yö yhdessä. Tulevaisuuden suunnitelmista turha kysyä...
[/quote]Pahaa tekee lukea tällaista. Toivottavasti saat voimia irtaantua tuollaisesta suhteesta.
[/quote]

Todellakin haluaisin tietää mikä saa jotkut miehet käyttäytymään noin.

Ihan turha tavata ja erota. Viesti on ihan ok. Kun mies seuraavan kerran ehdottaa tapaamista vastaat että haluat seurustelun, ja koska tämä ei siihen näytä etenevän, sinun on irtauduttava nyt, hyvää elämää. Juuri tuo että pidät itseäsi "varalla ja vapaana" miestä varten ilman että kuitenkaan olette sitoutuneet, saa miehen uskomaan että elämässä saa mitä pullasta haluaa, vain rusinat. Ilman että sinä saisit sitoumuksen. Ja mitä se sitoumus edes on? Luottamusta. Yhdessä tekemistä. Ei se oleellisesti tuosta muutu, muuta kuin se että sinun ei tarvitse ihmetellä ja pelätä.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 20:07"]Kuulostaapa tutulta. Itse tapailin erästä miestä yli vuoden, ja hän kyllä jaksoi muistutella että me ei sitten muuten seurustella. Jätin hänet, mutta muutaman kuukauden jälkeen olimme taas "yhdessä", siis tapailimme. Meni muutama kuukausi ja oli hänen vuoronsa jättää minut, koska "aika ei riitä". Hän eronnut, lapsia, muten minullakin. On töitä ja opiskelua, yhdistysoimintaa, sukulaisia, jne. Kaikki muu meni minun edelle. Vaikka juuri tuolla tavalla valeli minua rakkaudella ja tulevaisuuden haaveiluilla, ja olimme oikeasti todella rakastuneita. Ja olemme yli 40-vuotiaita.

Mutta kaikki meni aina vain hänen ehdoillaan, ja se teki "suhteesta" epätasapainoisen ja ahdistavan. Lopulta en enää voinut sopia omia vapaapäivien menojani, esim. treffejä ystävien kanssa siltä varalta, että miehellä olisikin aikaa minulle. Uskomatonta mutta totta. 

Minusta tällainen käytös on epämiehekästä, ja kertoo pelkuruudesta tunne-elämässä (entinen avioliitto päättyi eroon, niin varmasti tämäkin "suhde") ja tunteellisesta laiskuudesta: otetaan mitä halutaan mutta ei anneta mitä toinen tarvitsee. Ei oteta toisen huomioita tai toiveita ollenkaan tosissaan. Mielummin keskitytään kaikkeen "järkevään" (esim. työ), ettei tarvitse säätää tällaisten "vaativien" tunneasioiden kanssa (kahden päivän yhdessäolo kahden viikon välein ja yökylään pyytäminen joskus välissä oli "savustamista"). Ollaan niin rakastunutta, ja kehutaan maasta taivaisiin parhaaksi ikinä tapaamaksi naiseksi, mutta ei sitouduta tunteilla täysillä. Käsijarru päällä kihnutetaan hiirenä menemään, eli tapaillaan mutta ei seurustella oikeasti, esim. kerrota omille lapsille (!). Mitä ihmettä semmonen on muuta kuin paskahousuilua. Mielummin jätetään kaikki ja ollaan lasten kanssa ja poikaporukoissa, eikä ymmärretä että ei rakkaus kasva joka oksalla, eikä tästä enää nuorruta, että tilaisuudet vähenee vuosi vuodelta ja onko se sitten kiva olla vanhana yksin.

Kun olen surusta ja yksinäisyydestä päässyt jonkun verran eteenpäin, keskitän tarmoni ja rakkauteni paremman miehen löytämiseen. Saas nähdä onko. 

Voimaa sulle lopettaa epätyydyttävä "suhde". 
[/quote]

Voimia sullekkin!

Laitat sille miehelle jättämisviestin, jossa kerrot juuri ne asiat, mitä täälläkin. Tyyliin "olen pahoillani, mutta en enää voi jatkaa tapailua kanssasi, koska tämä suhde ei anna minulle sitä, mikä on itselleni tärkeää (sitoutuminen, turvallisuuden tunne)". Ei mitään järkeä mennä tapaamaan. Yrittää kuitenkin seksillä saada ajatuksesi muuttumaan. 

Been there. Älä missään nimessä jää, äläkä tyydy enää vähempään kuin kunnolliseen seurustelusuhteeseen. Tuontyyppiset miehet pystyvät olemaan vastaavanlaisessa tilanteessa vuosia, jopa vuosikymmeniä, vailla mitään tarvetta tai halua viedä asiaa eteenpäin. Hän hukkaa aikaasi ja sydäntäsi.

Osa näistä havahtuu, jos oikeasti lähtee eikä enää taivu ajautumaan epämääräiseen tapailun ilman mitään sopimuksia ja velvoitteita. Joka kerta kun palaat, kerrot miehelle, ettei hänen tarvitsekaan sitoutua, saa kyllä lirkuttelemalla sinut takaisin siihen missä hänelle parhaiten passaa sinun olevan. Epätietoisuus kuluttaa sinua ja itsetuntoasi, ja tuo omista menoista luopuminen miehen itsekkäiden aikatauluttamisien takia hälyttävä merkki siitä ettei hän kunnioita sinua ja aikaasi.

Voi hyvinkin olla, että mies paitsi viihtyy seurassasi, myös välittää sinusta - mutta ei tarpeeksi. Ja ainakaan hän ei pelkää, että menettäisi sinut. Mies sitoutuu a) ollessaan 100% ihastunut/rakastunut ja jalat alta-tilanteessa - tässä vaiheessa noin tuskin käy ilman b) menettämisen pelkoa. Osa miehistä palaa ruotuun, kun naisen menettäminen realisoituu todellisuutena. Osa ei. Silloin tiedät ettei hän olisi koskaan ottanut sinua virallisesti naisekseen, ja olet tilanteessa "better off anyway".

Pahinta mitä voit tehdä on tinkiä omasta ajastasi, harrasteistasi, minuudestasi ja rajoistasi antamalla miehen sanella kaiken. Se lähettää miehelle viestin, ettet arvosta itse omaa aikaasi ja rajojasi, ja osa miehistä on kuin pieniä lapsia tässä suhteessa. Hän venyttää ne rajat silloin juuri niin pitkälle kuin annat liekaa, eikä tunne siitä syyllisyyttä - itsehän "sallit" sen kun et pistä mokomalle stoppia. Kypsymätöntä ja ikävää, kyllä.

Tsemppiä! Irtautuminen on vaikeaa, mutta jos koskaan palaat miehen kanssa yhteen, pidä huoli että se tapahtuu vain viralliseen parisuhdestatukseen. Tässä vaiheessa puhutte läpi, mitä se kummallekin teistä tarkoittaa - mitä haluatte parisuhteelta ja elämältä yleensä, ja voitteko tarjota toisillenne sen. Omien tarpeidensa laiminlyönti heijastuu aikaa myöten koko elämään ja hyvinvointiin - myös lapsiisi. Älä anna heille mallia naisesta, joka ei odota ja edellytä reilua ja tasavertaista parisuhdetta.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 21:08"]

Älä nyt tekstarilla 6 kk tapailua lopeta. Mene tapaamaan miestä ja kerrot tunteesi. Ehkä hän sitten tajuaa, miettii ja sanoo haluavansa sitoutua. Jos näin ei käy, niin jatkat eteenpäin. Mutta minusta olisi aika hurjaa vain laittaa viesti "ei varmaan kannata enää tapailla" ja that's it. 

[/quote]Tekstari on ihan hyvä satunnaisten tapaamisten lopettamiselle, ei mies ole suhteessa eikä seurustele. 

En yleensä usko mihinkään hömpänpömppä self help -juttuihin, mutta kirja "He's just not THAT into you" on täyttä asiaa.

Kyllä sua ihan selkeästi pidetään ns. varalla; 6kk on kyllä jo niin pitkä aika. Uskon, että pohjimmiltaan jokainen ihminen haluaa vierelleen toisen ihmisen, koska ihmisillä on luontainen tarve "bondata" toisen ihmisen kanssa. Eli siis jos joku jarruttelee vielä noinkin pitkän ajan jälkeen, kysymys on yksinkertaisesti siitä, että odottaa jotain parempaa.

Olen itse kokenut usemmankin tollaisen tilanteen, ja sen seurauksena osaan lukea merkit jo hyvissä ajoin. Asia on todellakin väännetty rautalangasta :)

Ihana kuulla, että olet päättänyt lähteä: se on selvän vahvan ja fiksun naisen merkki. Tsemppiä hirveesti!

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 18:14"]

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 18:08"]Kato kortit, ap. Kun sinä liu'ut kauemmaksi näet haluaako mies pitää sinut lähellä. Lopeta, eroa. Ei jahkailijoiden kanssa elämää kannata rakentaa, mies se pitää olla eikä hiiri. Antaa juuri sen verran että pysyt suhteessa mutta asiat kalvaa, ei tuosta hyvä tule. Odota ja ota sellainen, jossa sielu sulaa, tuntuu lämpimältä ja reilulta. [/quote] Ihanasti sanottu. :) tämähän onkin juuri se ongelma että aina kun otan etäisyyttä ja lopetan yhteydenpidon, mies aktivoituu. Mutta ei kuitenkaan halua seurustella. Vaikka käyttäytyy kuin haluaisi seurustella. Vaikeaa. Olen tulkinnut että haluaa olla kanssani ja on sanonut monesti että tykkää, mutta sitten ei kuitenkaan halua sitoutua. -ap

[/quote]

Ei kuulosta hyvältä. Mies ajattelee lähinnä itseään. Yrittää tehdä teidän suhteesta juuri itselleen sopivan. Miesten suhteen kannattaa aina miettiä myös sitä, onko mies suhteessa vain seksin takia. Sellaisia on paljon ja juuri ne joutuvat pelaamaan etteivät paljastaisi todellisia korttejaan. 

[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 15:10"]

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 18:14"]

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 18:08"]Kato kortit, ap. Kun sinä liu'ut kauemmaksi näet haluaako mies pitää sinut lähellä. Lopeta, eroa. Ei jahkailijoiden kanssa elämää kannata rakentaa, mies se pitää olla eikä hiiri. Antaa juuri sen verran että pysyt suhteessa mutta asiat kalvaa, ei tuosta hyvä tule. Odota ja ota sellainen, jossa sielu sulaa, tuntuu lämpimältä ja reilulta. [/quote] Ihanasti sanottu. :) tämähän onkin juuri se ongelma että aina kun otan etäisyyttä ja lopetan yhteydenpidon, mies aktivoituu. Mutta ei kuitenkaan halua seurustella. Vaikka käyttäytyy kuin haluaisi seurustella. Vaikeaa. Olen tulkinnut että haluaa olla kanssani ja on sanonut monesti että tykkää, mutta sitten ei kuitenkaan halua sitoutua. -ap

[/quote]

Ei kuulosta hyvältä. Mies ajattelee lähinnä itseään. Yrittää tehdä teidän suhteesta juuri itselleen sopivan. Miesten suhteen kannattaa aina miettiä myös sitä, onko mies suhteessa vain seksin takia. Sellaisia on paljon ja juuri ne joutuvat pelaamaan etteivät paljastaisi todellisia korttejaan. 

[/quote] Komppaan edellistä. Tuo on myös erittäin manipulatiivistä käytöstä: toisen roikottamista, joka mun mielestä on niin iso miinus, että syö ihmisen kaikki muut hyvät puolet.

[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 14:41"]Ajattelepa asiaa miehen kannalta. Sitoutumalla sinuun hän sitoutuu lisäksi myös lapsiisi. Jos vaikkapa muuttaisitte yhteen, hän muuttaisi yhteen myös lasten kanssa ja silloin myös hänen olisi osallistuttava arjen pyöritykseen. Ja vaikka ette asuisi yhdessä, mutta seurustelisitte tiiviisti, lapset olisivat väkisin kuviossa mukana ja märrittelisivät pitkälle sen, mitä tehdään ja miten tehdään ja mihin mennään. Jotenkin ymmärrän sitä, että kerran perhe-elämää elänyt ei välttämättä halua siihen enää uudelleen. Se ei vielä tarkoita sitä, että hän ei välittäisi sinusta riittävästi. Puoli vuotta on lyhyt aika suhteelle silloin, kun lapsia on kuviossa.

Liikutteko julkisesti silloin, kun sinullakaan ei ole lapsia ja kumpikin on yksin? Jos ette, se tuntuu vähän oudolta ja ihmetyttää, mikä siihen on syynä? Mieskö haluaa ylläpitää poikamiesstatusta? Luuletko, että hän pyörittää enemmänkin naisia samanaikaisesti?
[/quote]

Ei liikuta kahdestaan missään. Molempien kaverit kyllä pitkälti tietää tapailusta. Nähdään kuitenkin niin harvoin loppupeleissä et sillon ollaan kahdestaan. Mies kyllä puhui viimeksi jotain pariskuntailloista että olis kiva viettää ym mutta kun en jotenkin uskalla ottaa mitään juttuja enää todesta.. en jotenkin usko että pyörittää muita naisia ja viimeksi sanoi että tuntuu pahalta kun vitsailin jotain muista naisista.

-ap