Ahdistaako muita nykymaailma?
Olen 50v nainen ja huomaan, kuinka minua ahdistaa enemmän ja enemmän nykymaailma. En vaan kestä enää tätä mielensäpahoittamista joka asiasta, enkä sitä ettei enää saa olla isänmaallinen :(
Huomaan kuinka sulkeutunut enemmän kotiini. En jaksa kommunikoida muuta kuin ihan läheisten kanssa, koska täytyy miettiä sanansa niin tarkasti.
En katso uutisia enää. En ole katsonut juurikkaan v.2020 jälkeen.
Haluan muistella menneitä ja elää omassa kuplassani.
Onneksi olen jo näinkin "vanha". Säälittää vaan omat lapseni todella paljon :(
Onko muilla samaa fiilistä?
Kommentit (24)
Sama, olen myös 50-vuotias nainen ja vtuttaa, ei ahdista tämä nykypaska. Kadun että synnytin tänne lapsen kärsimään tästä universaalista boomeripaskasta. Anteeksi.
Mielensäpahoittaminen tapahtuu pääasiassa netissä. Hanki muuta puuhaa ja unohda netti. Ongelma ratkaistu. Jos jäät nettiin vellomaan, niin saat syyttää vain itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Mielensäpahoittaminen tapahtuu pääasiassa netissä. Hanki muuta puuhaa ja unohda netti. Ongelma ratkaistu. Jos jäät nettiin vellomaan, niin saat syyttää vain itseäsi.
No ei todellakaan ole pelkkä netti. Sitä on joka paikassa: politiikka, uutiset, työyhteisö, kaveripiiri, sukulaiset, naapurit,........
Ihan mahdottomaksi mennyt. Täällä nykymaailmassa on oikeasti paha olla!
En ihmettele yhtään ettei enää haluta synnyttää lapsia tähän maailmaan.
N49
Sellaista aikaa tuskin on ollutkaan, jolloin ihmisiä ei olisi ahdistanut. Ennen oli nälänhätiä, kehittymätön sairaanhoito, korkea lapsikuolleisuus jne. Sotia, taloudellisia lamakausia, ydinsodanpelkoa ja mitä milloinkin.
Vai milloin oli auvoisa aika, kun ihmisiä ei sen hetkinen "nykyaika" pelottanut?
Vierailija kirjoitti:
Sellaista aikaa tuskin on ollutkaan, jolloin ihmisiä ei olisi ahdistanut. Ennen oli nälänhätiä, kehittymätön sairaanhoito, korkea lapsikuolleisuus jne. Sotia, taloudellisia lamakausia, ydinsodanpelkoa ja mitä milloinkin.
Vai milloin oli auvoisa aika, kun ihmisiä ei sen hetkinen "nykyaika" pelottanut?
Ei minua ahdistanut maailma esim. 10 vuotta sitten ja sitä aiemmin. Nyt ilmapiiri on erittäin vastenmielinen.
Että mikä sinua siis niinkuin ahdistaa? Tuossa aloitustarinassasi? Oliko tarkoitus että aletaan kysellä ja sinä sepität lisää?
Vierailija kirjoitti:
Että mikä sinua siis niinkuin ahdistaa? Tuossa aloitustarinassasi? Oliko tarkoitus että aletaan kysellä ja sinä sepität lisää?
Ihan tämä yleinen ilmapiiri. Mihin suuntaan asiat ovat muuttuneet.
Ei tarvitse kysellä enempää,. Kyllä ne tietävät, mitä tarkoitan, joilla sama fiilis.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sama, olen myös 50-vuotias nainen ja vtuttaa, ei ahdista tämä nykypaska. Kadun että synnytin tänne lapsen kärsimään tästä universaalista boomeripaskasta. Anteeksi.
Lapsenne ovat nyt työttömiä.
Vierailija kirjoitti:
On hyvä että epäkohtia tulee esille. Mutta muiden puolesta päättäminen ei ole kiva, ettei ihmisiltä kysytä itseltään, varsinkin pienituloiset. Kohtelu on mitä on. Ja nuorempi sukupolvi vaikuttaa plastisilta osaksi, roboteilta.
Paljon tehdään ikäviä asioita toisille, tuntuu että sellainen toiminta on jopa sallittua. Kukaan ei auta yhtään missään.
Kyllä ahdistaa. Uutisiakin on pakko lukea koska haluan tietää mitä maailmassa tapahtuu. Sotauutiset jätän väliin. Ahdistaa niin että valvon öisin. Onneksi ei ole lapsia. Lapset, luonto ja eläimet käy sääliksi. Syytän vanhoja miehiä jotka sössi kaiken.
Lähestyvät sota ahdistaa. Erityisesti häiritsee, kun se enimmäkseen kielletään ja Stubb nukkuu yönsä hyvin.
Lisääntynyt itsekkyys häiritsee. Perheet hajoavat, kkn puolisot ajattelevat ensin itseään.
Yhteiskunnan tuen riittävyys kaikille ahdistaa, kun tänne on tullut niin paljon porukkaa muualta, kammoan, että tukiverkko kaatuu. Se tehdään ehkä osittain tahallisesti, jotta rikkaimmat rikastuisivat enemmän.
Ennen oli paremmin, kun oli yhtenäiskulttuuri. Se teki kaikille yhteisen arvopohjan. Kansa kontrolloi itse itseään.
Olen tottunut. 70-luvulla oli kylmä sota ja öljykriisi. 90-luvulla Suomi kynti laman kourissa. Kaikesta on selvitty. Ja tullaan selviämään.
Vierailija kirjoitti:
Olen tottunut. 70-luvulla oli kylmä sota ja öljykriisi. 90-luvulla Suomi kynti laman kourissa. Kaikesta on selvitty. Ja tullaan selviämään.
Samaa mieltä. Aiemmin ahdisti. Nyt tiedän, että lopulta kaikki menee hyvin. Ala- ja ylämäet on elämään kuuluvia asioita.
On hyvä että epäkohtia tulee esille. Mutta muiden puolesta päättäminen ei ole kiva, ettei ihmisiltä kysytä itseltään, varsinkin pienituloiset. Kohtelu on mitä on. Ja nuorempi sukupolvi vaikuttaa plastisilta osaksi, roboteilta.