Lue keskustelun säännöt.
Ministeri Lintilä syyttää Helsinkiä itseään kaukolämmön jättikorotuksista: ”Kannattaa katsoa sinne kaupungintalon sisälle”
09.11.2021 |
IS kysyi elinkeinoministeri Mika Lintilältä (kesk), miten hallitus voi vaikuttaa energian hintoihin, jotta kansalaiset eivät kohtaisi jättimäisiä hinnankorotuksia.
– Ennemmin pitää kysyä, mitä Helsingin kaupunki voisi tehdä? Muut kaupungit ovat pyrkineet määrätietoisesti eroon fossiilisesta polttoaineesta. Kivihiili on kielletty polttoaine vuodesta 2029 lähtien, mutta Helsingin kaupunki käyttää kivihiiltä. Jos he olisivat tehneet ratkaisuja, joita he nyt suunnittelivat, heillä ei olisi ollut tätä tarvetta, Lintilä kommentoi.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te Halsinki-vihaajat sitä mieltä että koko Helsinki pitäisi purkaa ja asukaat siirtää jonnekin muuanne?
Saanko kysyä minne siinä tapauksessa? Miten muut Euroopan suurkaupungit ovat ratkaisseet talojen lämmittämisen ja energiansaannin? Vai oletteko sitä mieltä että Suomi ei tarvitse pääkaupunkia ollenkaan? Mistä Suomi johdetaan siinä tapauksessa, Teamsillako? Pitääkö Suomi tehdä kuten Neuvostoliitto että kaikki pakotetaan asumaan teollisuus- kaivos- tai maatalouskolhoosikaupunkeihin tekemään fyysistä työtä?
No, Tukholma, jossa häärää Fortum lämpiää hakkeella. Köpis oli ennen kivihiilen varassa, nyt menee uudistuvia. Keinoja on. On aina ollut. Helsinkiläiset politikot ovat halunneet kivihiiltä. Muistaako kukaan Helsingin miljoonan euron ideakilpailua, jossa suljettiin biomassa pois ratkaisuehdotusten joukosta? Lieneeko asenteella, maksetaan venäläiselle mieluumin kuin metsäomistajalle, olla asian kanssa jotain tekemistä, tiedä sitä.
Alkakaahan kaivelemaan kuvetta. Putsku on ilmoittanut, ettei ensi vuoden alusta lähtien Venäjältä toimiteta puuhaketta. Eli toisin sanoen, on siellä huomattu suomalaisten kasvava metsätähteen tarve ja hinnoista aletaan neuvotella.
Sama idea jokaisen energialähteen kanssa. Keskieurooppa on aika riippuvainen venäläiskaasusta eli noi hanat tuppaa menemään kiinni milloin mistäkin syystä just kun kaasun tarve on suurin. Eli miksi pitää olla ehdoin tahdoin riippuvaisia venäläisestä energiasta, kuten nyt suomi tuo aina vaan enemmän venäläissähköä, kaasua ja ties mitä muuta kun oma tuotanto on poliittisista syistä alasajettu.
Tämä. Jo huoltovarmuuden vuoksi olisi suomalainen turve säilytettävä, kunnes lämpöä voidaan tuottaa polttoon perustumattomasti ja omavaraisesti. Mutta kun ei. Pitää jättäytyä vihreän Venäläisen puun varaan, jota ajetaan tänne ympäristöystävällisesti satojen kilometrien päästä.
Pohjois-Suomessa turpeen huoltovarmuusasia vielä ainakin toistaiseksi ymmärretään. Ei sitä vaan taida riittää tiukan paikan tullen pääkaupunkiseudulle asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huom. Ei koske Heleneniä
Kaukolämmön päästöt vähenevät, energian vähähiilisyystiekartta piti kirjoittaa uusiksi vuodessa
Julkaistu: 06.05.2021 Päivitetty: 06.05.2021
Lämpöyhtiöiden investoinnit leikkaavat päästöjä nopeammin kuin kukaan osasi ennakoida
Nyt julkaistavan energia-alan tiekarttapäivityksen mukaan kaukolämmön päästöt tulevat putoamaan noin 80 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2017. Vain alle vuosi sitten valmistuneen tiekartan mukaan vuoden 2030 päästöt arvioitiin tasan kaksi kertaa korkeammiksi. Prosentteina vuoden takainen arvio päästövähenemästä vuoteen 2030 mennessä oli 60. Muutos on merkittävä.
Kaukolämpöyhtiöt ovat uudistaneet viime vuosina järjestelmiään tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Muutos jatkuu ja päästöllisiä polttoaineita korvataan uusiutuvalla ja muuhun kuin polttoon perustuvalla tuotannolla. Päästöt vähenevät erityisen nopeasti vuosina 2021-2024. Näkymä päästöjen vähenemisen aikataulusta on kiristynyt viidellä vuodella sitten kevään 2021: vuoden 2030 ennuste saavutetaankin vuonna 2025, ja vuoden 2035 vastaavasti vuonna 2030. Tärkein taustavaikuttaja on kuluneen vuoden aikana yli kaksinkertaiseksi kohonnut päästöoikeuden hinta.
- Tiekartan vanheneminen tuli meille kyllä täytenä yllätyksenä, kehitys on nyt niin nopeaa, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä kuvaili liittokokouksessa pitämässään puheessa. - Olemme iloisia ja ylpeitä alan kyvystä reagoida haasteisiin. Samalla tämä haastaa meidät pitämään metsäenergian saatavuudesta entistäkin parempaa huolta, Leskelä jatkoi.
Energiateollisuus oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimassa hankkeessa, jossa 11 eri toimialaa teki rinnakkain omat vähähiilisyystiekarttansa. Työ valmistui vuoden 2020 kesäkuussa. Kaukolämmön tuotannossa ja polttoaineenkäytössä tapahtuneet muutokset ovat kuitenkin johtaneet siihen, että tiekarttaa on jouduttu päivittämään vain vuosi sen valmistumisesta, koska päästöt vähenevät paljon nopeammin kuin osattiin ennakoida. Tiekarttapäivitys julkaistiin Energiateollisuuden virtuaalisessa liittokokousseminaarissa torstaina.
Kaukolämpö on paikallista lämpöä, jota jaellaan yhteensä noin kahdessasadassa toisiinsa kytkeytymättömässä verkossa eri puolilla maata. Monessa kaukolämpöverkossa tarjotaan hiilineutraalia kaukolämpöä jo nyt, ja lopuissakin päästöt painuvat hyvin alas vuoteen 2030 mennessä.
- Hienoa havaita, miten energia-ala toimii asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja on toteuttamassa hallitusohjelman hiilineutraaliustavoitteen jo etuajassa, toteaa liittokokousseminaarissa puhunut kuntaministeri Sirpa Paatero. – Energia-alan toiminta edistää myös kunnissa asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Aika moni kunta haluaa olla hiilineutraali jo ennen vuotta 2035, Paatero sanoo.
Tiekartan muutostarpeen taustalla on alan laaja murros, jossa keskeinen tekijä on nopea luopuminen turpeen käytöstä. Turvetta korvataan lisäämällä metsäenergian, ja varsinkin pakkasjaksoilla myös maakaasun käyttöä. Kaasun osalta päästöjen vähenemää ei vielä osata täysin ennakoida, sillä se on sidoksissa biokaasun osuuden kasvuun kaasuverkoissa, joka puolestaan on riippuvainen biokaasun tuotantorakenteen kehittymisestä. Energia-alan tiekarttaa päivitetään myös jatkossa.
Lue lisää päivitetystä tiekartasta täältä
Siis puuta ja kaasua eli edelleen piipusta tupruaa tavaraa. Nää on vaan poliittisesti määritelty hyväksyttäviksi toisin kuin jotkut muut jotka on poliittisesti määritelty vähemmän hyväksytyiksi.
Tää on just poliittisen päätöksenteon ongelma, eli mennään ideologia edellä ja asiaa ymmärtämättä. Pahimmillaan siihen yhdistyy järjetön kunnianhimo kun halutaan olla jossain asiassa etulinjassa vaikka väkipakolla ja vaikkei ole mitään hajua siitä miten se toimisi sen jälkeen kun on pakotettu vanhan tekniikan käytön lopettaminen.
Asiat pitäisi muuttaa hallitusti ja vanhan päälle porras kerrallaan kehittämällä. Tää nykytyyli on kuin bernerin taksiuudistus eli rysäytetään kerralla vanha alas välittämättä siitä miten se uusi lähtee muotoutumaan, sikäli kun se energia-alalla on edes teknisesti mahdollista kun tarpeellisia asioita ei ole keksittykään vielä.
Niin, polttelevat (uudet laitokset) paikallista hakkuujätettä -20 keleillä kun lämpöpumppujen teho ei riitä. Ihan samalla tavalla se siellä metsässä palaa.
Mikä metsässä palaa? Kannattaisiko pikkuhiljaa sammuttaa.
Kaikissa, sitä kutsutaan lahoamiseksi.
Tämä. Jo huoltovarmuuden vuoksi olisi suomalainen turve säilytettävä, kunnes lämpöä voidaan tuottaa polttoon perustumattomasti ja omavaraisesti. Mutta kun ei. Pitää jättäytyä vihreän Venäläisen puun varaan, jota ajetaan tänne ympäristöystävällisesti satojen kilometrien päästä.