Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ansaitseeko tälläinen isä isänpäivälahjaa?
09.11.2021 |
Olen 38v ja olemme saaneet äskettäin kaksi pientä lastamme, takana pitkät opinnot ym. Isäni ja äitini ovat eronneet, koska isäni on mm täysin tunnekylmä ihminen. Äitini on kertonut, että isän isä on myös ollut tälläinen.
Ensimmäinen lapsemme kun syntyi 2019, ei isä tullut katsomaan lasta. Ei soittanut ja onnitellut. Kun yritimme soittaa videopuhelua, ei vastannut. Ei lähettänyt lahjaa eikä korttia. Ristiäisiin tuli paikalle. Ei ole lapsen syntymän jälkeen ollut mitenkään yhteyksissä meihin tai lapseen. Jos hänelle lähettää lapsesta kuvia, hän ei vastaa. Ajattelimme että tämä meni jotenkin koronan piikkiin. Että oli peloissaan kun oli ”sitä korona-aikaa” tai jotain.
Nyt sitten toinen lapsi syntyi, ja sama juttu. Ei saapunut katsomaan. Ei soittanut minulle, miehelleni tai lapsellemme. Laittoi Whatsappilla ”onnea”. Ei muuta.
Joka isänpäivä hänelle on hankittu kirja, paita tai joku muu lahja. Häntä on muistettu aina. Nyt tekisi mieli paiskata lahja roskiin, tai antaa se hyväntekeväisyyteen.
Kysymys: laitanko tälläiselle tunnevammaiselle isälle edes korttia menemään? Hänellä ikää on 70v häntä ei voi kukaan muuttaa.
Miten toimisit muuten hänen kanssaan. Lapsi tietää hänet, ja toistelee ”pappa, pappa”
Kommentit (48)
Sinuna jättäisin isän rauhaan. Sinun lahjasi on ehdollisia. Älä lähetä lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinuna jättäisin isän rauhaan. Sinun lahjasi on ehdollisia. Älä lähetä lahjoja.
Höpö höpö
Itse en onnittele ketään, elleivät sitten kasvotusten kerro. Silloin voin onnitella vaikka kolmannen nimen nimipäivästä. Ei vaan kuulu tapoihin. Enkä ymmärrä niitä jotka spämmäävät vauvakuviaan koko suvun riesaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohda! Yksipuolista näyttää olevan, joten miksi vaivautua. Jos ei pappaa kiinnosta niin olkoon
Miksi häntä ei kiinnosta? 🥺
Minkälainen mielen sairaus on kyseessä henkilöllä, joka ei onnittele omaa tytärtään tyttären lasten syntyessä?
En voi kuvitella loukkaavampaa käytöstä.
Onko kukaan muu kokenut mitään vastaavaa?
Ap
No en tunne sinun isääsi, sinun kannattaa kysyä sitä häneltä suoraan. Kertoa, että toivoisit hänen luovan jonkinlaista isoisän roolia lapsiisi ja ihmettelet, eikö häntä sellainen yhtään kiinnosta.
Tosin jos hån sinun suhteesikin oli samanlainen, kun olit lapsi, luulisi sinun jo tuntevan isänsi. Miksi tunnekylmältä ihmiseltä, vieläpä aika vanhalta, odotat nyt yhtäkkiä toisenlaista käytöstä? Ei vanha koira opi uusia temppuja!
Osa miehistä ei vaan osaa huolehtia tuollaisista jutuista kuten onnittelemisista ja lahjoista. He ovat tottuneet siihen, että naiset - ensin äiti, sitten vaimo - huolehtii tuollaisista "hömpötyksistä". Se, ettei isäsi lähettele onnitteluita tai ostele lahjoja ei sinänsä ole sama asia kuin että hän olisi tunnekylmä! Mutta toki jos lapsuudestasi muistat, että häntä ei yhtään kiinnostanut lohduttaa, jos lapsena satutit itsesi tai itkit muusta syystä tai jos hän ei yhtään välittänyt hellitellä sinua lapsena, niin aika tunnekylmältähän se kuulostaa.
Ihmisten tunnekylmyyden takana voi olla traumaattiset kokemukset - isälläsikin oli huonoja kokemuksia omasta isästään - psyykkiset sairaudet, jopa neurologiset erot. Esimerkiksi autismikirjolaisen empatian osoittaminen voi olla hyvin erilaista kuin meillä neurologisesti tyypillisillä ihmisillä, mutta siinäkin kannattaa ymmärtää, ettei heitå sinänsä kannata pitää tunteettomina, vaikka he tuntevat empatiaa ERI asioita kohtaan ja ilmaisevat sitä ERI lailla kuin me.
Voi olla - tarkemmin lapsuuttasi ja isäsi ja äitisi eroa - myös niin, että hän kokee tulleensa eronsa ja äitisi harjoittaman haukkumisen ja tunnekylmäksi leimaamisen takia olevansa ulkoistettu perheestään. Anteeksi nyt, voin hyvin puhua ihan silkkaa jöötiä, tämä on kaikki arvailua. Ei vaan kuulosta kauhean hyvältä, että sinä olet päättånyt isäsi olevan tunnekylmä ja esität siitä todisteina lähinnä sellaista rutiininomasta suorittamista kuten onnitteluviestien puuttuminen ja lahjojen antamattomuus.
Ettet vain toistelisi nyt asiaa, josta olet lapsena kuunnellut yksipuolisesti eronneen ÄITISI valituksia ja paasaamista?
No joo, voit totta kai olla aivan oikeassakin, et kerro tuossa kauheasti siitä tunteettomuuspuolesta kumminkaan. Jos asia sinua vaivaa, toistan alussa mainitun kehotuksen ottaa asia isäsi kanssa puheeksi. Et menetä mitään, vaikka hän vähän loukkaantuisikin (kannattaa välttää syyttelyä ja alleviivata, että toivoit läheisempaa suhdetta lapsiisi ihan lastesi ja hänen itsensä suhteen takia), koska eihän hän nytkään juuri pidä sinuun yhteyttä.
Lahjojen kanssa voit toimia ihan miten haluat, vihapäissään annettu lahja on silmänlumetta ja teeskentelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä laittaisin sinuna vain kortin "hyvää isänpäivää isälle ja papalle". Hänhän kuitenkin sitä on.
Minulle tuli mieleen, kun vanhuksien parissa työskentelen, että hänellähän voi olla muistihäiriö. Niitä on monta eri sorttia, mutta osa niistä voi ilmetä tunteiden latistumisena, välinpitämättömyytenä ja aloitekyvyttömyytenä.
Jos kyse on tällaisesta, on aivan kauheaa jos hänet leimataan "paskaksi" papaksi sen takia.Nämä on 99.99% varmuudella kyllä niitä jotka oli ilkeitä ja tunnevammaisia jo omalle lapselle aikanaan. Mun isä on myös tällainen. Ei ansaitse edes nimikettä ”isä”, on lähinnä väkivaltainen kotikiusaaja ja aiheuttanut vain pahaa monien elämässä. Ei ole hyviä muistoja, ei.
Ketkä "nämä"? Aika paksua väittää, että dementikot ovat väkivaltaisia kotikiusaajia! Mieti nyt vähän, mitä lauot.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkähän paljon suomessa on ns. toisen polven sotainvalideja, jotka ovat joutuneet kärsimään
henkisestä väkivallasta, kun perheen isä on tullut hulluna kotiin sodasta, tämä kärsimys
jatkuu vielä kolmanteenkin polveen joskus, näistä ei paljon puhuta, maalla on kärsitty viimeiset viisi vuosikymmentä sodan seurauksista ja lapsista on tullut henkiseti sairaita, kun isä on menettänyt henkisen terveytensä sodassa.Isäni isä on ollut sodassa. Äitini s. -53 sanoo tämän saman selityksen syyksi, ja sanoo että isäni isä on tunnevammautunut sodassa ja heidän kotinsa on ollut kylmä. Isäni on syntynyt -48.
Äitini sanoo, että hän avioerosi, koska isäni käytös on niin perseestä. Eilen äitini pahoitteli tätä, että isäni ei ole onnitellut lapsen syntymän johdosta, ja kertoi taas että esimerkiksi hänkään ei voi tämän käytökselle mitään… Ei hyväksy myöskään.
Ap
Kai tajuat, että äitisi ei ole objektiivinen arvioija eksänsä luonteesta? Ei tuokaan mitään tervettä toimintaa ole, demonisoida lapsensa isää tälle ja herranen aika sen takia, ettei tämä esitä muodollista onnittelua! Hui kauhia juu, tolla perusteella iso osa suomalaismiehistä on tunnekylmiä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Kortti tai viesti riittää.
Laitoin kortin.
Mites su, pitääkö tälläisille täysin passiivisille vielä
Lähettää jotain viestiä🤔
Alue: Aihe vapaa
Nämä on 99.99% varmuudella kyllä niitä jotka oli ilkeitä ja tunnevammaisia jo omalle lapselle aikanaan. Mun isä on myös tällainen. Ei ansaitse edes nimikettä ”isä”, on lähinnä väkivaltainen kotikiusaaja ja aiheuttanut vain pahaa monien elämässä. Ei ole hyviä muistoja, ei.