20 vuotta sitten 9.11. 2001 WTC -tornit kaatuivat ja muuttivat maailman lopullisesti - muistellaan tässä ketjussa uhreja
Vaikea uskoa että 20 vuota on mennyt. Muistellaan 20-vuotispäivän kunniaksi tuona päivänä menehtyneitä Amerikkalaisia.
Kommentit (39)
Olet myöhässä pari kuukautta.. tapahtuma oli 11 syyskuuta, marraskuuta. Jenkit käyttää kuukausi päivä vuosi muotoa, täällä Euroopassa päivä kuukausi vuosi
Vierailija kirjoitti:
Olet myöhässä pari kuukautta.. tapahtuma oli 11 syyskuuta, marraskuuta. Jenkit käyttää kuukausi päivä vuosi muotoa, täällä Euroopassa päivä kuukausi vuosi
Jonnekin hävisi ei, siis ei marraskuuta
En tuntenut uhrejakaan joten vaikia muistella.
Olet oikein kieli pitkällä odottanut, että pääset tekemään tämän höpsöttelyavauksesi. <3
Vierailija kirjoitti:
Se oli 11.9 :D
Etkö ole koskaan kuullut sitä kutsuttavan "nine eleven"? Eli siis 9.11. Tarkistappa vielä.
Siellä oli muutama sokeankoira jotka pelastivat isäntänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli 11.9 :D
Etkö ole koskaan kuullut sitä kutsuttavan "nine eleven"? Eli siis 9.11. Tarkistappa vielä.
No oleppa hyvä ja googlaa aivan itse aiheesta. En käsitä miten kukaan voi olla noin tietämätön. Miten sinulla meni totaalisesti ohi pari kk sitten oikeana päivänä 11.9. Kun jokaisesta tuutista tuli aiheesta jotain ulos? Miksi edes käytän aikaani moiseen trolliin 🤦🏻♀️
Emma Karin mielestä ne tekijät ovat uhreja
Minäkin muistan tuon synkän marraskuisen päivän kuin eilisen. Empire State Building sortui sydäntä särkevällä tavalla.
Toissaviikolla minulla kaatui maito lattialle. Muistelehan oikein ankarasti sitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Olet myöhässä pari kuukautta.. tapahtuma oli 11 syyskuuta, marraskuuta. Jenkit käyttää kuukausi päivä vuosi muotoa, täällä Euroopassa päivä kuukausi vuosi
Ihanko totta😀
Vielä nolompaa on korjailla trolliviestejä juntti
Juuri ennen koronaa kävin nyc:issä ja kyllähän se aika koskettavaa oli nähdä ne tuhannet nimet niissä muistomerkeissä jotka ovat tornien paikoilla. Vierailuni osui melkein tasan 18v jälkeen kun yhdeksäs yhdettätoista (nine eleven) -19 olin siellä.
Vierailija kirjoitti:
0/5
Tämä on hauska jekku, ehkä 3/5 kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
0/5
Ei, kyllä nyt vähintään 1,5/5! Vaikka onkin väsynyt ja mielikuvitukseton aihe, noin moni silti otti tosissaan!
Itse pidän tuota tekopyhyytenä, koska monin verroin enemmän on siviilejä kuollut amerikkalaisten sotatouhuissa ympäri maailmaa eikä heitä muistella länsimaissa pätkän vertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli 11.9 :D
Etkö ole koskaan kuullut sitä kutsuttavan "nine eleven"? Eli siis 9.11. Tarkistappa vielä.
No oleppa hyvä ja googlaa aivan itse aiheesta. En käsitä miten kukaan voi olla noin tietämätön. Miten sinulla meni totaalisesti ohi pari kk sitten oikeana päivänä 11.9. Kun jokaisesta tuutista tuli aiheesta jotain ulos? Miksi edes käytän aikaani moiseen trolliin 🤦🏻♀️
Olen eri. Hätänumero 911
Itse asiassa joskus tuota 9.11. muotoa käytetään myös, mutta yleensä käytetään 9/11.
Hassua, että tämä ketju lävähti etusivulta silmiin. Asuimme New Yorkissa tuolloin perheen kanssa, itse olin vielä koululainen. Koulu sijaitsi noin kilometrin päässä tapahtumapaikalta, mutta rakennukset sattui näkymään hyvin koulun ikkunoista. Niiden edessä sitten kai kaikki luokat roikkuikin aamupäivän katselemassa, koska opettaja oli liian hämillään tehdäkseen mitään.
Jossain vaiheessa, ehkä pari tuntia myöhemmin tuli päätös, että koulu suljetaan siltä päivältä ja vanhempia soiteltiin hakemaan lapsia kotiin. Toki se oli helpommin sanottu kuin tehty, koska koko Manhattan oli jumissa, varsinkin eteläosasta. Metrot tai muu paikallisliikenne ei julkenut lainkaan, paljon katuja oli suljettu tai sitten muuten vaan tukossa. Lisäksi kännykät ei toimineet ja perinteiset puhelinlinjat oli ihan tukossa. Koulussa opettajat odotteli luokkien kanssa kunnes kaikki oli haettu. Muistan syvän epätietoisuuden tunteen olimmekin jo uutisista siinä vaiheessa nähneet ja kuulleet, mitä oli tapahtunut. Moni oppilas oli huolissaan vanhemmistaan, koska tiesi näiden työskentelevän wtc-rakennuksissa tai niiden läheisyydessä.
Muistan, että kotimatka kesti ikuisuuden, vaikka markaa oli vain reilu kilometri. Joskus käveltiin umpikujaan suljetulle tai tukossa olevalle kadulle ja sitten piti kiertää takaisin. Koko matka piti tietysti kävellä, koska mikään julkinen ei kulkenut ja taksejakaan ei ollut. Epätietoisuus jatkui koko päivän, kaupungilla myös liikkui vaikka minkälaisia huhuja siitä, mitä vielä voisi tapahtua. Muistan että sää tuntui jotenkin utuisalta taivaalle katsoessa, mikä tietty johtui kaikesta savusta ja pölystä, mitä ilmaan pölisi.
Kotona telkkarissa kerrattiin päivän tapahtumia aina uudestaan ja uudestaan. Äiti yritti pitää yllä arkea ja patisti tekemään läksyjä ja kotihommia. Jossain vaiheessa tajusin unohtaneeni kirjani kouluun. Koulu oli suljettuna myös seuraavan päivän. Muutamien oppilaiden vanhemmista toinen oli kuollut, mutta ketään täysorvoksi jäänyttä ei tietääkseni ollut ainakaan meidän koulussa.
Se oli 11.9 :D