Miksi painonhallinta ja hoikkana/normaalipainoisena pysyminen on niin helppoa joillekin ihmisille ?

En tietoisesti opettele huonoja tapoja. En esimerkiksi napostele etätöissä(kään), vaikka se olisi helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

20v sitten lähes kaikki oli hoikkia. Ja samat geenit edelleen. Runsas ylipaino on mt-puolen ongelma.

20 vuotta sitten ei ollut syötävää ja juotavaa joka paikassa tarjolla kuten nykyään. Myös annoskoot ovat kasvaneet ravintoloissa. Halvoilla ranskiksilla tulee lisää volyymia hampurilaisateriaan. Vaatii tietoista muutoshalua pyytää salaatin ranskalaisten tilalle.

Ei nytkään ole tarjolla sen enempää ruokaa kuin ennenkään,  kyllä ne pitää maksaa .

Suomalaisista kuitenkin se 70% on ylipainoisia, joten tässä ajassa hoikkana pysyminen edellyttää sopivia geenejä, vähäistä syömistä, ruokahaluttomuutta, makeanhimon puuttumista, huippumäärää liikuntaa. Kyllähän moni nuorena hoikka julkkiskin on paksuuntunut, kuten vaikka Hanna Pakarinen, Rosa Meriläinen, Anna Hanski, Jari Sillanpää... Eli tuskin on persoonasta kiinni.

Se oli minulle todella helppoa ennen psyykelääkkeitä. En suosittele ketään syömään vakituisesti tiettyjä lääkkeitä, jossei ole valmis elämään elämäänsä mahdollisesti jopa useampaa vaatekokoa suurempana. Tästä sitten aiheutuu monille vielä lisäongelmia, kuten sairastuminen diabetekseen. Onneksi olen saanut painoni putoamaan hitaasti kun lopetin lääkkeet.

Vierailija kirjoitti:

Geeneistä ja kasvatuksesta kiinni.

Mulla on geeneissä ylipainoa kummallakin puolella sukua. Isän ja äidin kaikki sisarukset ovat ylipainoisia, kuten myös sisareni nykyään.

He tosin syövätkin paljon, mutta hitosti energiaa tulee limuista, energiajuomista, alkoholista eikä "ylimääräistä" liikuntaa tule.

Lapsuudessa muistan ruokavalion olleen pitkälti makaronia, perunaa, lihaa ja vihersalaatin tehtävää täytti satunnaisesti herne-maissi-paprika pussi, ei meillä mitään tuoretta ollut.

Mä muutin oman ruokavalioni heti kun muutin kotoa ja aloin liikkumaan säntillisesti, jota teen vielä näin melkein 20 vuotta myöhemmin.

Serkkuni on ihan hyvin menestynyt bikini fitness-kisaaja ja nuoremmassa polvessa ollaan vielä hoikkia, vaikka ne "geenit" määrittelis meidätkin ylipainoiseksi.

Viikonloppuna mätin pizzaa ja alkoholia ja tänään ruualla oli taas 3/4 kasviksia.

Moni mies on sanonut mulle, että he eivät ikinä ole nähnyt että näin pieni nainen syö niin järjettömiä annoksia. He ei näe niitä päivittäisiä lenkkejä ja ravitsevaa, mutta kevyttä ruokavaliota, joka antaa varaa myös löysäillä joskus.

Ehkä tärkeimpänä: olen opetellut pitämään liikkunasta ja kevyestä ruoasta. Ei se kenelläkään kestä, jos vain suorittaa hampaat irvessä ja kokee, että täytyy nyt hoikkuuden takia luopua vaikka mistä ja koko elämä on sen takia ankeaa.

Nyt olen kylkiluun murtuman takia joutunut pitämään kuukausien taukoa rankemmasta liikunnasta ja keho on löystynyt. Oon myös päälle kolmekymppinen ja voisin suosiolla vedota geeneihin ja aineenvaihdunnan hidastumiseen mutta ihan itse olen joutunut jättämään liikunnan vähemmälle ja läskiä kertyy, kun en ole keventänyt ruokavaliota.

Painonhallintaa ei oikeasti ymmärretä.

Usein kuulee sanottavan, että rennosti ruokaan suhtautuvat ovat hoikkia. Mutta kumpi on oikeasti syy ja kumpi seuraus. Onko hoikkana pyysyvän helpompi sijtautua ruokaan rennosti.

Viime päivinä on puhuttu, että korkea hemoglobiini altistaisi ylipainolle.

Itse olin lapsena hyvin hoikka, vaikka söin paljon. Minulla oli silloin alhainen hemoglobiini. Siitä valitettiin todella paljon ja ohjeistettiin syömään enemmän. Rautatablettejakin piti syödä.

Nuorena aikuisena hemoglobiini lähti nousuun. Se nousu jäi mieleen, sillä terveydenhuollossa siihen suhtauduttiin niin voimakkaasti. Sain paljon positiivista palautetta siitä.

Paino ei heti seurannut perässä. Se lähti nousuun vasta pari vuotta hemoglobiinin nousun jälkeen.

Välillä elin pelkällä salaatilla, hedelmillä ja vähäkalorisilla pussikeitoilla. Se auttoi pitämään painon kurissa, mutta olihan se tylsä dieetti. Paino myös nousi hyvin helposti ja nopeasti silloin kun sosiaalisissa tilanteissa piti syödä samalla tavalla kuin muidenkin.

Nyt olen keski-ikäinen ja ylipainoinen. En vaan jaksa enää vetää pelkästään jotain salaattia ja porkkanoita tai nutrilettia.

Ketuttaa kuunnella selityksiä kuinka ruokaan pitäisi vaan suhtautua rennosti sekä muita yhtä idioottimaisia ohjeita painon hallintaan.

Mitenkähän hemoglobiinin saisi alas..

Jos oikeasti haluaa olla hoikka niin ei saa syödä kuin ihan vaan vähän

Vierailija kirjoitti:

Painonhallintaa ei oikeasti ymmärretä.

Usein kuulee sanottavan, että rennosti ruokaan suhtautuvat ovat hoikkia. Mutta kumpi on oikeasti syy ja kumpi seuraus. Onko hoikkana pyysyvän helpompi sijtautua ruokaan rennosti.

Viime päivinä on puhuttu, että korkea hemoglobiini altistaisi ylipainolle.

Itse olin lapsena hyvin hoikka, vaikka söin paljon. Minulla oli silloin alhainen hemoglobiini. Siitä valitettiin todella paljon ja ohjeistettiin syömään enemmän. Rautatablettejakin piti syödä.

Nuorena aikuisena hemoglobiini lähti nousuun. Se nousu jäi mieleen, sillä terveydenhuollossa siihen suhtauduttiin niin voimakkaasti. Sain paljon positiivista palautetta siitä.

Paino ei heti seurannut perässä. Se lähti nousuun vasta pari vuotta hemoglobiinin nousun jälkeen.

Välillä elin pelkällä salaatilla, hedelmillä ja vähäkalorisilla pussikeitoilla. Se auttoi pitämään painon kurissa, mutta olihan se tylsä dieetti. Paino myös nousi hyvin helposti ja nopeasti silloin kun sosiaalisissa tilanteissa piti syödä samalla tavalla kuin muidenkin.

Nyt olen keski-ikäinen ja ylipainoinen. En vaan jaksa enää vetää pelkästään jotain salaattia ja porkkanoita tai nutrilettia.

Ketuttaa kuunnella selityksiä kuinka ruokaan pitäisi vaan suhtautua rennosti sekä muita yhtä idioottimaisia ohjeita painon hallintaan.

Mitenkähän hemoglobiinin saisi alas..

Vai onko korkea hb oire jostakin, mikä aiheuttaa myös ylipainon. Minulla myös nyt aikuisena korkea hemoglobiini ja reilu ylipaino. Nuorena hb 120 ja bmi normaali.

Vierailija kirjoitti:

Hoikat osaavat kuunnella omaa elimistöään paremmin. Se on sitä helpompaa, mitä aidompaa ruokaa syö. Älä sotke kroppaa sokerilla, lisäaineilla ja ravintoköyhällä ruualla, niin kohta sullakin on laihan suolistobakteerit ihan omasta takaa.

Sillä on merkitystä, mistä energiansa ottaa. Tässä karrikoitu esimerkki. Voit syödä päivän energiatarpeen täyttämiseksi neljä levyä Fazerin sinistä. Saat 2000 kcal, 44 g proteiinia ja 200 g sokeria, etkä mitään ruokaa suolistoflooralle. Voit syödä myös 2000 kcal edestä kasviksia, jolloin saat 70 g proteiinia ja sokeria parhaimmillaan joitain kymmeniä grammoja, sekin sidottuna kuituihin joita suolisto kaipaa.

2000 kcal edestä kasviksia on muuten sellainen määrä, että ihme jos sillä ei saa vatsaa täyteen, jos se ähkyn tunne on tärkeä. Vatsan täyteen syöminen muuten kuormittaa ruuansulatusta, koska mahalaukku ei pääse hienontamaan ruokaa vaan hapot joutuvat tekemään työn.

Ravintoköyhällä energialla rakentuu höttöinen keho.

jo yhdessä fazerin sinisessä on yli 1000 kaloria

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoikat osaavat kuunnella omaa elimistöään paremmin. Se on sitä helpompaa, mitä aidompaa ruokaa syö. Älä sotke kroppaa sokerilla, lisäaineilla ja ravintoköyhällä ruualla, niin kohta sullakin on laihan suolistobakteerit ihan omasta takaa.

Sillä on merkitystä, mistä energiansa ottaa. Tässä karrikoitu esimerkki. Voit syödä päivän energiatarpeen täyttämiseksi neljä levyä Fazerin sinistä. Saat 2000 kcal, 44 g proteiinia ja 200 g sokeria, etkä mitään ruokaa suolistoflooralle. Voit syödä myös 2000 kcal edestä kasviksia, jolloin saat 70 g proteiinia ja sokeria parhaimmillaan joitain kymmeniä grammoja, sekin sidottuna kuituihin joita suolisto kaipaa.

2000 kcal edestä kasviksia on muuten sellainen määrä, että ihme jos sillä ei saa vatsaa täyteen, jos se ähkyn tunne on tärkeä. Vatsan täyteen syöminen muuten kuormittaa ruuansulatusta, koska mahalaukku ei pääse hienontamaan ruokaa vaan hapot joutuvat tekemään työn.

Ravintoköyhällä energialla rakentuu höttöinen keho.

jo yhdessä fazerin sinisessä on yli 1000 kaloria

Mutta lihoakseen kilon, joutuu syömään 7 Fazerin sinistä. Siis sen 2000 kcal lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Kaupan kassajonossa äsken, hyvin lihava nainen latoi kassahihnalle monenlaista ns. kevyteinestä. Kuinka on mahdollista, että vähäkalorisia elintarvikkeita ostavat ovat yleensä niitä, joilla painoindeksi huitelee korkeuksissa?

Ehkä shoppaili äidilleen tai vaikka miehelleen reissutöihin viikon ruoat tai lapselleen tai juhlia varten tai ... Mistä tiedät kuka ne syö?

Itse olen aina ollut hoikka alle 50 kiloinen enkä ole koskaan laihduttanut. Syön mitä haluan ja niin paljon kuin haluan, nälästä en kärsi. Kun mietin päivän syömisiä, niin energiamäärä pysyy kohtuudessa todennäköisesti seuraavista ominaisuuksistani johtuen:

1) En pidä liian makeasta, sokerilimut, karkki ja sokerikuorrutteet ällöttävät. (Sipsejä ja rasvaista roskaruokaa kyllä saattaa mennä.) Sen sijaan pidän kasviksista ja hedelmistä sekä ns. tavallisesta ruuasta. Saatan herkutella syömällä reippaasti vaikka kasvissosekeittoa tai salaattia.

2) En syö, jos ei ole nälkä tai ei tee mieli. Vanhemmat sukulaiset kyläreissulla ja työkaverit kahvihuoneessa usein tuputtavat, että maistapa nyt pullaa kun on tarjolla. En maista enkä syö turhaan vain kohteliaisuuttani (”kun nyt ilmaiseksi saa”), jos ei ole juuri sillä hetkellä mielihalua kyseiseen herkkuun. Toki kiitän ja kieltäydyn kohteliaasti.

3) Elimistöni luonnostaan ajoittain paastoa. Saatan olla vaikka koko päivän syömättä, jos ei ole nälkä, eikä siitä tule mitenkään hutera olo. En ylläpidä väkinäistä suositusten mukaista ruokarytmiä, vaan kuuntelen omia nälkätuntemuksiani. Yleensä syön iltapainotteisesti, vaikka niin ei suositella tehtävän.

4) Otan lautaselle vähän kerrallaan ja haen tarvittaessa lisää. Lopetan syömisen, kun olen kylläinen.

Sisareni muistuttaa toista vanhempaamme ja he ovat molemmat hyvin hoikkia. Minä taas olen tullut toiseen vanhempaamme joka on aina taistellut ylipainoa vastaan. Myös minä lihon todella herkästi. Kuvittelin kuitenkin aina että tällä olisi jotain tekemistä syömisen ja liikunnan kanssa kunnes asuimme siskoni kanssa yhdessä useamman kuukauden joitain vuosia sitten. Tosiaan eivät onnen lahjat käy tasan - arvioisin että hän syö päivässä varmasti lähes 1000 kaloria enemmän kuin minä. Liikuntaakin hän harrastaa vähemmän. En keksi tälle mitään muuta selitystä kuin että hänellä vain on erilailla toimiva keho. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ollut aina hoikka/laiha vaikka syön mitä sattuu. Käytän paljon kermaa ja juustoa ruoanlaitossa, ruoka on aina liharuokaa, syön joka päivä pullaa, kakkua, keksejä, suklaata jne. Joka viikko pitsaa, hampurilaisia, makkarapottuja jne.

Enkä käy ikinä lenkillä.

Tutkimuksissa on huomattu, että hoikat syövät kaikkea tuota pienempinä annoksina ja harvemmin. Voihan sitä sanoa, että elää vaikka unelmatortulla jos ei syö mitään muuta sen lisäksi.

Tämä pätee ainakin minuun, syön herkkuja päivittäin mutta vaan vähän, muuten syön suht terveellisesti ja paljon kasviksia päivittäin. Nukun pitkät yöunet ja käyn kävelyllä myös päivittäin, vähintään sen vartin. En rajoita tai dieettaa vaan laitan lautaselle aina puolet kasviksia tai marjoja. En juo kaloreita vaan kahvia ja vettä, max tölkin limsaa. Kuituja ja hyviä rasvoja saan riittävästi että kroppa ja aivot toimii. Geeneillä on toki merkitystä, molemmat vanhemmat on hoikkia sen enempää miettimättä. Varmaan sieltä periytyi myös hyvät elintavat.

Miksi näläntunnetta ei voi yhtään sietää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

20v sitten lähes kaikki oli hoikkia. Ja samat geenit edelleen. Runsas ylipaino on mt-puolen ongelma.

20 vuotta sitten ei ollut syötävää ja juotavaa joka paikassa tarjolla kuten nykyään. Myös annoskoot ovat kasvaneet ravintoloissa. Halvoilla ranskiksilla tulee lisää volyymia hampurilaisateriaan. Vaatii tietoista muutoshalua pyytää salaatin ranskalaisten tilalle.

Ei nytkään ole tarjolla sen enempää ruokaa kuin ennenkään,  kyllä ne pitää maksaa .

Ei ennen ollut työmatkalla montaa mahdollisuutta ostaa syötävää. Nykyään voi ostaa vaikka mitä. Yölläkin pääsee kauppaan. Mahdollisuuksia syödä ja kiusauksia on moninverroin enemmän kuin ennen.

Siihen vielä lisäksi kaikki (ainakin ennen koronapandemiaa olleet) kahvikestit ja muut juhlat, joissa pöydät notkuvat syötävää ja juotavaa. Ennen vanhaan oli lapsen synttäreillä vain syntymäpäiväkakku ja joitain keksejä tai vohveleita.

Nykyään on suolaista naposteltavaa, karkkipöytä, keksit, donitsit ja cupcaket sekä se syntymäpäiväkakku ja tietenkin vieraille annetaan lähtiessä lahja ja herkkupussi kotimatkalle. Ennen vanhaan lapset olisivat oksennelleet jos olisivat syöneet tuollaisesta kattauksesta.

Tavallinen ystävien välinen päivällinenkin on kuin ravintolasta alkuruoasta jälkiruokaan ja juustotarjottimeen. Ennen syötiin vain pääruoka ja jälkiruoaksi suunnilleen marjakiisseliä ja kermavaahtoa.

Eli siis syötävän tarjonnan mittasuhteet ovat menneet yli äyräiden ja kun on kylässä niin on kohteliaisuudesta maistettava kaikkea, ettei kukaan ota nokkiinsa. Tuon vuoksi minä en halua käydä kenenkään luona kylässä vaan haluan tavata kahvilassa tai ravintolassa sillä periaatteella, että ihmiset maksavat itse ruokansa ja juomansa.

Minusta on etenkin lasten kohdalla kohtuutonta, etteivät vähävaraiset ilkeä pitää lapsilleen synttäreitä kun synttäritarjoiluista ja vieraille annettavista lahjoista on laitettu rima korkealle. Täytekakun ja jonkun pienen irtokarkkipussin onkimiseen ymmärrän mutta muuta en. Lapset olisivat varmaan myös onnellisempia jos saisivat pikemminkin leikkiä rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi näläntunnetta ei voi yhtään sietää?

Ainakaan päänsärkytaipuksen omaavilla nälkä laukaisee herkästi päänsäryn. Pitää syödä 3-4 tunnin välein pieniä aterioita.

Jos olet ylipainoinen et syö rittävästi! Lahdutaminen lihotta. Laita hakukonellesi sairaalan ruoka ajat. Ala sen mukaan kellon ajat syömään kotiruoaa.Ihan .Välissä et lapaa mitään.Laihdut pysyvästi ja jatkat lopun elämän ruoka rytmiä et liho takaisin ylipainoiseksi!. Aamiainen. lounas. välipala, illalinen ,ilta pala.Suunitele menosi sen mukaan.Ettei mikään jää välistä pois. Ryhdy sokeri lakkoon.Korvaa pakaste marjoilla karkki himosi.Semppiä. Ystävät jotka ylipainoisa vuosi kymmeniä,laihtuivat ruoka rytmillä: 30kg lähti 3 vuodessa .Toisella 40kg kesti 5v.siihen. Kolmas aloitti ruokarytmin: Maaliskuu 21 eli 8kk on poistunnut 10 kg. Kun alkoi syömään ruokaa ruoka- rytmillä kotiruokaa.Eikä vain 1 ateriaa päivässä. Ainenvaihdunta ei toimi ilman ravintoa.

Se johtuu siitä, että nälän tunteen poistumiseen ei vaikuta se, kuinka monta kaloria olet syönyt, vaan se, kuinka täyteen syöt vatsasi. Eli kun syöt edes suunnilleenkaan lautasmallin mukaan (puolet kasviksia joka ikisellä aterialla ja välipalalla), saat nälän tunteen katoamaan ennen kuin olet syönyt liikaa.

Elimistön voi myös opettaa sille, että nälkä lähtee vähemmälläkin syömisellä. Toki opettelun alkuvaiheessa sitä näläntunnetta on enemmän.

Sairaalan ruokarytmi on jotain älytöntä kun kerran ne ateriat ovat toinen toisensa perään ja sitten ollaan ainakin kasvissyöjänä ilman ruokaa päivällisestä aamupalaan saakka. Myöskään sairaalan sokerisia kiisseleitä en voi ymmärtää. Kasvissyöjää auttaisi jo se jos ne kiisselit ja kahvipullan tilalle annettaisiin hedelmiä. Enhän minä normaaliarjessakaan syö pullaa kotona iltapäivällä.