Joku suorittanut oikiksen vuodessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttautuminen vaatii myös kypsymistä, hauduttelua, identiteetin kasvua, ihmisenä kasvua. Vuodessa se ei tapahtu kaiken ton alla. Jotain outoa on koulutusjärjestelmässä ja vaatimuksissa löysyyttä jos vuodessa OTK:ksi.

😂

Meitsi hauduttaa välillä kasviksia mut en aivoja, koska en oo koomassa.

Ilmankos henkinen kypsymättömyytesi näkyy selkeästi kommentissasi.

Taidat olla ihan ammatti_psykologi kun noin terävää analyysia pukkaa!

Huikea suoritus! Olisi kiinnostava tutkimuksen kohde mallintaa miten henkilö pystyi tuohon suoritukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee tässä koko jutussa vain se, että miksi niitä yksityiskohtia ei suostuta kertomaan, että miten tämä teknisesti onnistui. Hesari ei julkaise kommentteja, joissa pyydetään tarkennusta, että miten käytännössä tämä tapahtui. Parin kaverin kanssa testattiin. 

Vähän harmitti kun nyt oli damage controlliksi raahattu Minna Huotilainen, joka kylmästi toteaa, että ihmisten olevan vain kateellisia, "älkää kyselkö enempää!" on nyt Hesarin viesti. Miksi? 

Olisiko niin että korona-aikana kaikki opetus on siirretty etänä tehtäväksi ja luentojen sijaan kirjatenttejä on lisätty entisestään. Kannattaa varmaan kysyä suoraan oikeustieteellisen tiedekunnan opintoneuvojalta jos tämä kiinnostaa kovasti.

En ymmärrä mitä tässä tarkoitetaan "damage kontrollilla." Aivotutkija Minna Huotilainen on varmasti parhaita asiantuntijoita kertomaan miten oppiminen onnistuu ja mitä siihen vaaditaan.

Jokainen voi itse laittaa asiansa kuntoon niin opiskelu ja työnteko tehostuu valtavasti. Kuten jutussa sanottiin niin kannattaa opiskella itseään kiinnostavaa aihetta, huolehtia siitä että lukemiseen on aikaa ja pitäytyä suunnitelmassa. Häiriötekijät pitää osata karsia minimiin kun on opiskelun aika. 

Ihmetyttää miten jotkut pystyvät käyttämään opiskeluun viisi tai kuusi vuotta jos materiaali on omaksuttavissa yhdessä vuodessa. 

Etpä tietenkään ymmärrä ja kovasti ihmetyttää asiat. Silti esiinnyt auktoriteettinä vaikka lauseesi kertovat ettet ymmärrä edes ihan tavallisia asioita. Kummallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttautuminen vaatii myös kypsymistä, hauduttelua, identiteetin kasvua, ihmisenä kasvua. Vuodessa se ei tapahtu kaiken ton alla. Jotain outoa on koulutusjärjestelmässä ja vaatimuksissa löysyyttä jos vuodessa OTK:ksi.

😂

Meitsi hauduttaa välillä kasviksia mut en aivoja, koska en oo koomassa.

Ilmankos henkinen kypsymättömyytesi näkyy selkeästi kommentissasi.

ruoanlaittoko on henkistä kypsymättömyyttä? kaikkea sitä kuulee

Gradun tiivistelmästä huomaa, ettei kyse ole sellaisesta superlahjakkuudesta kuin on maalailtu. Oikeushistorian(kin) gradussa pitäisi kyetä tuottamaan uutta tietoa oikeuden muutoksesta ja reflektoimaan syitä sen taustalla, ei leikkaa-liimaa -taktiikalla vain toistamaan mitä muut ovat sanoneet. On itsekin kertonut että teki opintoja avoimessa ennen varsinaisten opintojen aloittamista, moni on jodelissa puhunut että kyse on noin 200 opintopisteestä, jolloin tuo jutussa mainittu määrä on teoriassa mahdollinen. Etukäteisvaatimusten, ilmoittautumisten ja kaikenlaisten arvostelujen viivästymisen takia kun tuo ei sellaisenaan ole mahdollista, vaikka kyllä, todella noheva tyyppi joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä vaikeaa saada onnistumaan jo kurssijärjestelyjen puolestakin, kunnioitettavaa!

Meillä Turussa on päälle 100 opintopistettä perusopintoja eli käytännössä 5-8 op kirjatenttikursseja, joista valtaosa on suoritettava ennen kuin saat oikeuden hakea erikoistumisjaksoille. Erikoistumisjaksoja on suoritettava 3, jokainen kestää noin 4kk, opetus on läsnäolopakollista ja kurssi sisältää 15 sivun kirjallisen työn.

Kun erikoistumisjaksot on suoritettu (en nyt muista, pitikö jopa kaikki suorittaa ensin), saat oikeuden hakea syventäviin opintoihin eli käytännössä graduryhmään, jonka opetus kestää minimissäänkin fast trackilla joitakin kuukausia. Gradun voit toki tehdä vaikka heti oikikseen päästyäsi valmiiksi, mutta on eri asia, pääsetkö sille syventävien opintojaksolle, jonka aihepiiristä olet gradusi tehnyt, koska valinta riippuu arvosanoista ja suoritettujen opintojen määrästä.

Lisäksi on kieliopinnot, joita on suoritettava useita kursseja. Esimerkiksi englantia on 4 läsnäolovelvoitteista kurssia, joista jokainen kestää puoli vuotta ja sääntönä on, että et saa tehdä kahta kurssia samanaikaisesti. Eli noita olisi jo mahdoton suorittaa vuoteen. Vaihtoehtona on korvata englanti jollakin toisella kielellä, jonka opettaja sallii sen, koska englanti ei ole pakollinen. Pakollista on ainoastaan lukea joko englantia, ranskaa tai saksaa 4 kurssia ja ruotsia 3 kurssia. Vapautuskokeita en ole kuullut meillä tarjottavan muista kuin ruotsin kursseista, ja siihenkään ei kertauskurssia lukuun ottamatta riitä edes a-ruotsin laudatur-tason osaaminen, päntätä pitää.

Eli aika mahdottomassa on onnistunut!

Ehkä hän on sitten tehnyt nuo saksan kurssit? Onhan hän ollut Saksassa vuoden vaihtarina. Jos eka kurssi on mennyt todella hyvin, niin ehkä on tehty joku erikoisjärjestely?

Itse olen myös tehnyt juridisen saksan englannin sijaan, koska olen asunut siellä ja puhunut kieltä lähemmäs 20 vuotta. Silti en vapautusta saanut, opettaja totesi suoraan, että kurssit ovat minulle liian helppoja, mutta ei voi mitään, jos haluan tehdä ne englannin sijaan (halusin, koska olen matalan aidan ihmisiä). Saksan kursseja tosin pystyi suorittamaan usean samanaikaisesti, koska sinne ei ollut tunkua, jonka vuoksi olisi pitänyt säännellä osallistujamäärää. Yhdellä kurssilla vain oli opetusta se n. 2-3h per viikko ja läsnäolovelvoite 75%, eli jos teke tutkinnon vuoteen ja samaan aikaan pyörii kieliä ja useita muita läsnäolovelvoitteisia kursseja, voipi olla, että täytyy olla useampi tietokone Zoomissa auki samaan aikaan... Olen kokeillut, en suosittele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee tässä koko jutussa vain se, että miksi niitä yksityiskohtia ei suostuta kertomaan, että miten tämä teknisesti onnistui. Hesari ei julkaise kommentteja, joissa pyydetään tarkennusta, että miten käytännössä tämä tapahtui. Parin kaverin kanssa testattiin. 

Vähän harmitti kun nyt oli damage controlliksi raahattu Minna Huotilainen, joka kylmästi toteaa, että ihmisten olevan vain kateellisia, "älkää kyselkö enempää!" on nyt Hesarin viesti. Miksi? 

Mikä hitsin damage comtrol?

Mitä jos sinä laittaisit tänne koko sinun opintokorttisi? Analysoidaan oikein kunnolla. Mitä on tehty ja milloin on tehty ja kuka sanoi mitä ja miksi tehtiin mitäkin.

Kyseessä on yksityinen ihminen ja kai hänellä on oikeus yksityisyyteen ja olla kertomatta yhtään mitään. Hesari voi haastatella HY, jos ihmisiä kiinnostaa opintopolut.

Jos ihmisestä tehdään juttu hesariin niin kait se nyt sentään saa lukijoita kiinnostaa? Vai onko idea se että noi jutut on tarkoitettu "write only" eli kenenkään ei ole tarkoitus lukea niitä, saati sitten kommentoida niitä tai olla edes mitään mieltä niistä?

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee tässä koko jutussa vain se, että miksi niitä yksityiskohtia ei suostuta kertomaan, että miten tämä teknisesti onnistui. Hesari ei julkaise kommentteja, joissa pyydetään tarkennusta, että miten käytännössä tämä tapahtui. Parin kaverin kanssa testattiin. 

Vähän harmitti kun nyt oli damage controlliksi raahattu Minna Huotilainen, joka kylmästi toteaa, että ihmisten olevan vain kateellisia, "älkää kyselkö enempää!" on nyt Hesarin viesti. Miksi? 

Nyt kyllä harmittaa ja ärsyttää ja ehkä taitaa olla unikin tulossa? Ei kerrota vaikka kyselykautta pukkaa päälle. On se raskasta.

Miksei suorittanu lukiota vuodessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Listalta puuttuu kaikki käytännön kokemus. Mitä hyötyä on suoltaa teoriaa nopeasti. Muiss opinnoissa labratyöt voi viedä jo neljä vuotta. Ja kesätyö on pakollisia alalta. Mitä lukutoukka tietää käytännön juristin töistä. Tämä ei edes tullut toimeen tiedekunnassa muiden kanssa. Miten tämä voi selvitä elämästä. Tällaisten kohtalo on usein huono jo mielenterveys asioissa. Ei jatkoon.

Oikiksessa ei ole käytännön harjoitteluja, kuin ihan suppeasti. Käytäntö opitaan työelämässä. Oikis on siinä mielessä poikkeus, että opiskelu on pelkkää lukua muihin verrattuna. Kun itse opiskelin, joku suoritti kahdessa vuodessa. Se oli kova. Mietin vain, miten saa niitä tenttejä niin tiuhaan kalenteriin, kun silloin niitä oli vain tietty määrä kutakin lukukaudessa. Eli käytännössä on ollut pakko lukea päällekkäin moneen ja alueet ovat todella laajoja joissain, kuten prosessi, siviili, hallinto-oikeus. Ja joitain opintoja on pakko olla saanut hyväksiluettua esim. avoimesta.

Epäilyttää voiko noin lyhyessä ajassa todella sulattaa kaiken oppimansa ja soveltaa sitä käytäntöön vs. ne jotka opiskelee 3-5v? Ja kai tuohon jonkinlainen työharjoittelukin kuuluu? Mutta kuten ketjussa jo todettu mm. valokuvamuisti jelppaa varmasti ja veikkaan, että monella usean ällän ja kympin tytöllä tai pojalla on valokuvamuisti tai vastaavan kaltainen ajatteluprosessi taustalla. Ehkä mieli on muovautunut tuon kaltaiseen ajatteluun, kun on nuorena lapsena aloittanut kovan pänttäämisen vrt. viulunsoitto...

Oikiksessa ei ole työharjoittelua.

Valmistunut on suoraan valmis juristi. Ei vaadi mitään käytännön työkokemusta/harjoittelua. 

Auskultointi ei kuulu opiskeluun, vaan on tuomioistuinharjoittelu 1 v, minkä jälkeen hovi myöntää varatuomarin arvonimen. Tämä ei siis kuulu koulutukseen.

F, asianajaja

Aivan. Sitä auskultointipaikkaa saattaakin sitten joutua odottamaan, varsinkin, jos ei ole valmis muuttamaan toiselle puolelle Suomea. Samoin varsinkin jos aikoo asianajaksi, kannattaa jo opiskeluaikana hankkia harjoittelupaikka jostain toimistosta ja verkostoitua. Se, minkä Asianajajaliitto laskee "relevantiksi" työkokemukseksi on nimittäin ainakin ollut vähän tulkinnanvaraista.

Yleisestikin, en usko oikeustieteellisen opintoja ja urapolkuja tuntevien täällä niinkään kauhistelevan sitä, että Lotta jäi ulkopuoliseksi opiskelijaelämästä, vaan juuri tätä urapolkuun liittyvän ajattelun puutetta. Tämä varmasti on ollut myös syy siihen, että Lotta on koettu opiskelijayhteisössä "outona". Kun siis ainakin silloin, kun oikkikseen haettiin vielä pääsykokeella, suurin osa opiskelijoista tiesi jo opinnot aloittaessaan, mille uralle suuntautuisi, ja valitsi opintoja sen mukaan. Joskus tämä saattoi muuttua parin ensimmäisen lukuvuoden aikana ja toki oli niitä, jotka tavallaan ajautuivat esim. virkaan.

Huikea suoritus. Onnea superyksilölle! :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee tässä koko jutussa vain se, että miksi niitä yksityiskohtia ei suostuta kertomaan, että miten tämä teknisesti onnistui. Hesari ei julkaise kommentteja, joissa pyydetään tarkennusta, että miten käytännössä tämä tapahtui. Parin kaverin kanssa testattiin. 

Vähän harmitti kun nyt oli damage controlliksi raahattu Minna Huotilainen, joka kylmästi toteaa, että ihmisten olevan vain kateellisia, "älkää kyselkö enempää!" on nyt Hesarin viesti. Miksi? 

Mikä hitsin damage comtrol?

Mitä jos sinä laittaisit tänne koko sinun opintokorttisi? Analysoidaan oikein kunnolla. Mitä on tehty ja milloin on tehty ja kuka sanoi mitä ja miksi tehtiin mitäkin.

Kyseessä on yksityinen ihminen ja kai hänellä on oikeus yksityisyyteen ja olla kertomatta yhtään mitään. Hesari voi haastatella HY, jos ihmisiä kiinnostaa opintopolut.

Jos ihmisestä tehdään juttu hesariin niin kait se nyt sentään saa lukijoita kiinnostaa? Vai onko idea se että noi jutut on tarkoitettu "write only" eli kenenkään ei ole tarkoitus lukea niitä, saati sitten kommentoida niitä tai olla edes mitään mieltä niistä?

Tietysti se kiinnostaa ja hyvä, että kiinnostaa. Se on merkki jonkun sortin älyllisestä uteliaisuudesta. Mutta näissä tilanteissa kannattaa muistaa, että kohde on kuitenkin ihan oikea ja aito parikymppinen tyttö ja voimme kysyä myös itseltämme olisimmeko me valmiita kertomaan kaiken opiskeluistamme vain siksi, että joku Hesarin toimittaja tai joku kommentin kirjoittaja sitä kysyy?

Miksi hän haluasi oikeasti avata vieraille ihmiselle kaiken? Siksi, että sinua kiinnostaa ja siksi, että juttu aukeaisi paremmin sinulle?

Tottakai meitä ihmisiä kiinnostaa tietää. On niin paljon asioita, joita haluaisin lukea ihmisten kertovan minulle lehdissä. Mutta se ei ole yksipuolista, vaan kaksipuolista ja haastattelun kohde on myös ihminen. Et vain sinä ja sinun kiinnostuksesi, vaan myös hän ja hänen yksityisyytensä.

Itseäni lähinnä ärsyttää tuossa jutussa se että nyt annetaan olettaa että hän on vuodessa suorittanut nuo kaikki opintopisteet. Ilmeisesti se ei ole totuus vaan hän on jo aikaisemmin suorittanut opintoja avoimessa?! Jos se on totta niin juttu oli harhaanjohtava ja täysi munaus toimittajalta. Nyt uutisesta jäi negatiivinen maku.

Kaikesta huolimatta tämå nuori nainen on ahkera ja nopea oppimaan ja ilmeisesti nauttii lukemisesta. Eiköhän hänellä ole jotain tietoa jäänyt päähänkin.Työkokemusta varmasti saa tulevaisuudessa. Ja ehtii suorittaa useamman tutkinnon elämänsä aikana.

En lukenut koko ketjua eli tulee varmaan toistona, mutta näin korona-aikaan valtaosa tenteistä on kotona tehtäviä open book -tenttejä eli tenteissä voi olla kaikki kurssimateriaalit mukana. Viitseliäämmät opettajat saattavat asettaa tenttiin esim. jotain kiellettyjä nettisivuja, eli kesken tentin ei pääse tietyille sivuille, mutta harva tuotakaan viitsii tehdä kun sitä on naurettavan helppoa kiertää.

Pahimpaan aikaan kameravalvotut tenttitilat olivat kiinni, yliopiston tilat olivat kiinni ja tentin tekemistä kotona ei saanut valvoa kameran kautta yksityisyyssuojan takia. Tenttivaihtoehdot olivat siis todella vähissä. Esseetyyppiset tehtävät sentään voi pistää plagioinnintunnistusjärjestelmän läpi, mutta jos kurssilla on esim. 50 opiskelijaa niin ihan kauheasti ei tarvitsekaan muuta sitten tehdä kuin lukea niitä esseitä. Siksi siis on käytetty paljon nopeasti tarkistettavia kysymysmuotoja, jotka vaan ovat opiskelijalle helpompia jos suunnilleen edes tietää, missä kohtaa kirjaa aihetta käsitellään.

Huippusuoritus joka tapauksessa, mutta uskallan väittää, että tämä tenttimiskäytäntö ei ole ainakaan hidastanut tahtia.

Mielestäni ihan hyvä ettei korkeakoulu noteerannut tätä suoritusta mitenkään erityisesti. Tämähän ei ole millään tavalla tavoitteellinen suoritus; ei tutkintoa ole tarkoitettu suoritettavaksi tällä tavoin. Normaalitahti on täysin riittävä ja sille on syynsä että kaikkea ei ole puristettu lyhyimpään mahdolliseen suoritusaikaan.

Vierailija kirjoitti:

Gradun tiivistelmästä huomaa, ettei kyse ole sellaisesta superlahjakkuudesta kuin on maalailtu. Oikeushistorian(kin) gradussa pitäisi kyetä tuottamaan uutta tietoa oikeuden muutoksesta ja reflektoimaan syitä sen taustalla, ei leikkaa-liimaa -taktiikalla vain toistamaan mitä muut ovat sanoneet. On itsekin kertonut että teki opintoja avoimessa ennen varsinaisten opintojen aloittamista, moni on jodelissa puhunut että kyse on noin 200 opintopisteestä, jolloin tuo jutussa mainittu määrä on teoriassa mahdollinen. Etukäteisvaatimusten, ilmoittautumisten ja kaikenlaisten arvostelujen viivästymisen takia kun tuo ei sellaisenaan ole mahdollista, vaikka kyllä, todella noheva tyyppi joka tapauksessa.

Lisäksi Yli-Hukkala-Siira tukeutui pienessä osassa opintojaan avoimen yliopiston kursseihin. Muuten 583 opintopisteen saavuttaminen ei olisi ollut mahdollista. Opintosuoritusotteen mukaan hän teki 69 opintopistettä avoimessa jo ennen syyskuuta 2020.

Loput yli 500 opintopistettä hän suoritti normaaliin tapaan tiedekunnasta käsin runsaan lukuvuoden puitteissa – se vaati selkeää käsitystä käytettävissä olevasta ajasta, omasta osaamisesta ja yliopiston tarjoamista mahdollisuuksista sekä suoritusta rajoittavista säännöistä. Opintoja on muiltakin aloilta kuin oikeustieteistä. HS

Vierailija kirjoitti:

Itseäni lähinnä ärsyttää tuossa jutussa se että nyt annetaan olettaa että hän on vuodessa suorittanut nuo kaikki opintopisteet. Ilmeisesti se ei ole totuus vaan hän on jo aikaisemmin suorittanut opintoja avoimessa?! Jos se on totta niin juttu oli harhaanjohtava ja täysi munaus toimittajalta. Nyt uutisesta jäi negatiivinen maku.

Kaikesta huolimatta tämå nuori nainen on ahkera ja nopea oppimaan ja ilmeisesti nauttii lukemisesta. Eiköhän hänellä ole jotain tietoa jäänyt päähänkin.Työkokemusta varmasti saa tulevaisuudessa. Ja ehtii suorittaa useamman tutkinnon elämänsä aikana.

Google is your friend. Jos joku asia jäi harmittamaan, niin aika hyvin tuo Google osaa auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee tässä koko jutussa vain se, että miksi niitä yksityiskohtia ei suostuta kertomaan, että miten tämä teknisesti onnistui. Hesari ei julkaise kommentteja, joissa pyydetään tarkennusta, että miten käytännössä tämä tapahtui. Parin kaverin kanssa testattiin. 

Vähän harmitti kun nyt oli damage controlliksi raahattu Minna Huotilainen, joka kylmästi toteaa, että ihmisten olevan vain kateellisia, "älkää kyselkö enempää!" on nyt Hesarin viesti. Miksi? 

Mikä hitsin damage comtrol?

Mitä jos sinä laittaisit tänne koko sinun opintokorttisi? Analysoidaan oikein kunnolla. Mitä on tehty ja milloin on tehty ja kuka sanoi mitä ja miksi tehtiin mitäkin.

Kyseessä on yksityinen ihminen ja kai hänellä on oikeus yksityisyyteen ja olla kertomatta yhtään mitään. Hesari voi haastatella HY, jos ihmisiä kiinnostaa opintopolut.

Jos ihmisestä tehdään juttu hesariin niin kait se nyt sentään saa lukijoita kiinnostaa? Vai onko idea se että noi jutut on tarkoitettu "write only" eli kenenkään ei ole tarkoitus lukea niitä, saati sitten kommentoida niitä tai olla edes mitään mieltä niistä?

Tietysti se kiinnostaa ja hyvä, että kiinnostaa. Se on merkki jonkun sortin älyllisestä uteliaisuudesta. Mutta näissä tilanteissa kannattaa muistaa, että kohde on kuitenkin ihan oikea ja aito parikymppinen tyttö ja voimme kysyä myös itseltämme olisimmeko me valmiita kertomaan kaiken opiskeluistamme vain siksi, että joku Hesarin toimittaja tai joku kommentin kirjoittaja sitä kysyy?

Miksi hän haluasi oikeasti avata vieraille ihmiselle kaiken? Siksi, että sinua kiinnostaa ja siksi, että juttu aukeaisi paremmin sinulle?

Tottakai meitä ihmisiä kiinnostaa tietää. On niin paljon asioita, joita haluaisin lukea ihmisten kertovan minulle lehdissä. Mutta se ei ole yksipuolista, vaan kaksipuolista ja haastattelun kohde on myös ihminen. Et vain sinä ja sinun kiinnostuksesi, vaan myös hän ja hänen yksityisyytensä.

Eli siis sanomasi on se, ettei helsingin yliopiston touhuja saa ihmetellä ääneen koska opiskelija josta puhuttiin on ihminen ja sinä tulkitset jo ihmettelynkin kateelliseksi kritisoinniksi joka kohdistuu henkilöön vaikka kaikki puhuvatkin yliopistosta?

Mene nyt oikesti sinne töihisi siitä trollaamasta. Ei tuota väsynyttä vääntämistä jaksa kukaan. Ei se ole älykästä eikä hirveän omaperäistäkään koska tuota tehtiin jo kauan ennen kuin sinä olit mistään netistä kuullutkaan tai tätä nykymuotoista graafista nettiä oli edes keksitty.

Nolo suoritus toimittajalta, kun ei tarkemmin avannut sitä, että pohjalla oli jo avoimessa suoritettuja opintoja. Tästä artikkelista saa nyt aivan harhaanjohtavan kuvan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee tässä koko jutussa vain se, että miksi niitä yksityiskohtia ei suostuta kertomaan, että miten tämä teknisesti onnistui. Hesari ei julkaise kommentteja, joissa pyydetään tarkennusta, että miten käytännössä tämä tapahtui. Parin kaverin kanssa testattiin. 

Vähän harmitti kun nyt oli damage controlliksi raahattu Minna Huotilainen, joka kylmästi toteaa, että ihmisten olevan vain kateellisia, "älkää kyselkö enempää!" on nyt Hesarin viesti. Miksi? 

Mikä hitsin damage comtrol?

Mitä jos sinä laittaisit tänne koko sinun opintokorttisi? Analysoidaan oikein kunnolla. Mitä on tehty ja milloin on tehty ja kuka sanoi mitä ja miksi tehtiin mitäkin.

Kyseessä on yksityinen ihminen ja kai hänellä on oikeus yksityisyyteen ja olla kertomatta yhtään mitään. Hesari voi haastatella HY, jos ihmisiä kiinnostaa opintopolut.

Jos ihmisestä tehdään juttu hesariin niin kait se nyt sentään saa lukijoita kiinnostaa? Vai onko idea se että noi jutut on tarkoitettu "write only" eli kenenkään ei ole tarkoitus lukea niitä, saati sitten kommentoida niitä tai olla edes mitään mieltä niistä?

Tietysti se kiinnostaa ja hyvä, että kiinnostaa. Se on merkki jonkun sortin älyllisestä uteliaisuudesta. Mutta näissä tilanteissa kannattaa muistaa, että kohde on kuitenkin ihan oikea ja aito parikymppinen tyttö ja voimme kysyä myös itseltämme olisimmeko me valmiita kertomaan kaiken opiskeluistamme vain siksi, että joku Hesarin toimittaja tai joku kommentin kirjoittaja sitä kysyy?

Miksi hän haluasi oikeasti avata vieraille ihmiselle kaiken? Siksi, että sinua kiinnostaa ja siksi, että juttu aukeaisi paremmin sinulle?

Tottakai meitä ihmisiä kiinnostaa tietää. On niin paljon asioita, joita haluaisin lukea ihmisten kertovan minulle lehdissä. Mutta se ei ole yksipuolista, vaan kaksipuolista ja haastattelun kohde on myös ihminen. Et vain sinä ja sinun kiinnostuksesi, vaan myös hän ja hänen yksityisyytensä.

Kukaan ei tätäkään ole pakottanut avautumaan asioistaan julkisuudessa, mutta kun hän nyt sen on vapaaehtoisesti tehnyt, olisi hyvä kertoa myös mitä järjestelyjä Ja joustamista tämä on vaatinut yliopiston taholta.

Sinänsähän Helsingin yliopisto voi nyt ryhtyä räätälöimään ja myymään vuoden pikakursseja otk-tutkintoon muillekin. Olisiko seuraava tiivistysmahdollusuus tarjolla ktm-tutkintoon?