Joku suorittanut oikiksen vuodessa
Kommentit (851)
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee tässä koko jutussa vain se, että miksi niitä yksityiskohtia ei suostuta kertomaan, että miten tämä teknisesti onnistui. Hesari ei julkaise kommentteja, joissa pyydetään tarkennusta, että miten käytännössä tämä tapahtui. Parin kaverin kanssa testattiin.
Vähän harmitti kun nyt oli damage controlliksi raahattu Minna Huotilainen, joka kylmästi toteaa, että ihmisten olevan vain kateellisia, "älkää kyselkö enempää!" on nyt Hesarin viesti. Miksi?
Veikkaan että onton kuun liskot tässäkin taustalla ja anti-mannerheimsikapiikkipakottamädättäjät.
Tai sit jotain muuta, mut pääasia että JUTTUA RIITTÄÄ.
Minä olen sellainen että mielummin teen muitakin asioita kuin vaan opiskelen. Käytän paljon aikaa "hukkaan" esimerkiksi pelaamiseen vapaa-ajalla. Mielestäni päivässä pitää olla vähän sellaista röhnötysaikaa sohvallakin. Tällainen minä olen. Jotkut on sitten sellaisia etteivät kaipaa tuollaista luppoaikaa samalla lailla. Ja tämä nainenhan sanoi että opiskelu on hänestä kivaa, varmaan yhtä kivaa kuin minusta jotkut pelit. Itsekin pidän opinnoista mutta välillä opiskelu on vähän pakkopullaakin, kurssista riippuen. En tykkää päntätä tietoa päähän tenttejä varten, olen parempi pohdiskelemaan ja soveltamaan oppimaani vaikka esseemuodossa. Muistikapasiteettini on ehkä sitten erilainen. Niin me ihmiset ollaan erilaisia.
Oma asiansa on että miten käytännössä onnistui tämä nopea suoritus, ilmeisesti oikiksessa ei ainakaan koronavuonna ollut mitään rajoituksia ja läsnäolopakkoja luennoilla. Jos on saanut vapautuksia, niin niistä olisi kiva jos kerrottaisiin. Ihmetyttää miten hän teki sen, en ihmettele älyään, vaan noita käytännönjuttuja.
Omankin gradun tein kyllä tosi itsenäisesti, mutta meillä oli myös läsnäolopakkoa vaativa seminaari joka kesti muistaakseni lukuvuoden. Eli miten oikiksessa on nämä hoidettu?
Tiedän pari kolme kovaa älykästä suorittajaa (ei sentään tämän tasoista tosin), kaikkia yhdistää jonkin sortin neuroottisuus. Kaikilla elämänalueilla ei mene yhtä hyvin ja esim. ihmissuhteissa on vaikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee tässä koko jutussa vain se, että miksi niitä yksityiskohtia ei suostuta kertomaan, että miten tämä teknisesti onnistui. Hesari ei julkaise kommentteja, joissa pyydetään tarkennusta, että miten käytännössä tämä tapahtui. Parin kaverin kanssa testattiin.
Vähän harmitti kun nyt oli damage controlliksi raahattu Minna Huotilainen, joka kylmästi toteaa, että ihmisten olevan vain kateellisia, "älkää kyselkö enempää!" on nyt Hesarin viesti. Miksi?
Olisiko niin että korona-aikana kaikki opetus on siirretty etänä tehtäväksi ja luentojen sijaan kirjatenttejä on lisätty entisestään. Kannattaa varmaan kysyä suoraan oikeustieteellisen tiedekunnan opintoneuvojalta jos tämä kiinnostaa kovasti.
En ymmärrä mitä tässä tarkoitetaan "damage kontrollilla." Aivotutkija Minna Huotilainen on varmasti parhaita asiantuntijoita kertomaan miten oppiminen onnistuu ja mitä siihen vaaditaan.
Jokainen voi itse laittaa asiansa kuntoon niin opiskelu ja työnteko tehostuu valtavasti. Kuten jutussa sanottiin niin kannattaa opiskella itseään kiinnostavaa aihetta, huolehtia siitä että lukemiseen on aikaa ja pitäytyä suunnitelmassa. Häiriötekijät pitää osata karsia minimiin kun on opiskelun aika.
Ihmetyttää miten jotkut pystyvät käyttämään opiskeluun viisi tai kuusi vuotta jos materiaali on omaksuttavissa yhdessä vuodessa.
Nuori nainen joka näyttää väsyneen näköiseltä. Minne hänellä on näin kiire? Pelottaa ajatellakin, miten nopeasti työelämä hänet väsyttää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutisessa häiritsee se miten haastateltu on pyöristänyt kaiken siten, että saisi maksimoitua kuvan itsestään yli-ihmisenä. Olisi vain rehellisesti sanonut, että tutkintoon meni "alle kaksi vuotta" mikä on sekin loistava suoritus. Nyt puhutaan kuitenkin reilusta vuodesta ja alkuperäisessä uutisessa avoimessa suoritetut ja hyväksiluetut opinnot ovat jääneet tarkoituksella mainitsematta.
Olisi ihan rehellisesti kirjoittanut syksyn päivämäärän milloin yliopisto alkoi ja marraskuun ajankohdan tiedämmekin. Syksy 2020 ja marraskuu 2021, joo, minunkin laskuissa lähes kaksi vuotta.
Hesarin juttu olisi voinut tietenkin olla suoraan elämänkerta ja kaikki neuvolakortista lähtien olisi voitu liittää siihen. Jäi nimittäin vaivaamaan ja häiritsemään, että mitä kursseja mahtoi suorittaa siellä Saksassa siellä lukiossa.
Kaikkia opintoja ei oltu suoritettu sinä aikana ja tässähän nimenomaa hämmästeltiin ajallista tehoa, eli kyllä voidaan kyseenalaistaa puheet vuodesta.
Jostain syystä siitä on tullut tapa, että opiskelujen kesto lasketaan siitä milloin sinne tutkintokoulutukseen on päästy sisälle. Jos esimerkiksi luet englantia ja valmistut sieltä olet valmistunut ehkä kolmessa vuodessa, etkä 18 vuodessa vaikka ehkä jo tarhaiästä lähtien olet opiskellut englantia, jossain yksityiskoulussa ja sitten peruskoulussa ja sitten lukiossa ja saanut niistä kaikista vielä todistuksen. Se, että saat jonkun viisi vuotta sitten tehdyn jutun hyväksiluetuksi ei muuta sinun valmistumisaikaasi kymmeneksi vuodeksi.
Jos aloita tutkintokoulutuksen tammikuussa 2020 ja valmistut tammikuussa 2021 olet valmistunut vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
no kuten joku sanoikin, niin varmasti on suorittanut jo lukiossa ainakin perus- ja aineopinnot oikeustieteestä. Onhan se avoimessa yliopistossa mahdollista. Sitten päässyt tutkinto-opiskelijaksi ja tehnyt maisteriopinnot ja gradun tuon vuoden aikana. Muuten ei varmasti ole teknisesti mahdollista vaikka olisi kuinka huippulahjakas ja älykäs.
Ja se notaarityökin on täytynyt tehdä. En tiedä oikeustieteestä, mutta toisessa pääaineessa jo kandisemma kesti sen puoli vuotta. Nyt noita ei kai ole järjestetty, mutta oma työ esiteltiin vasta lukuvuoden lopulla ja sitten mahdollisuus vasta päästä graduseminaariin. Läsnäolopakollisia. Myös syventäviin opintoihin kandi vaatimuksena ja osa toteutuu syksyllä; ei mahdollisuutta siis suorittaa saman lukuvuoden aikana kumpaakin mitenkään. Ongelmahan on se, jos joidenkin kohdalla joustetaan vaatimuksista, pitäisi se tehdä sitten kaikkien kohdalla, jolloin opintosuunnitelmilla voidaan heittää vesilintua ja rakenteet murtuvat.
Muuten tuosta uutisoinnista, jos todella suorittanut avoimessa opintoja lukion päälle noin paljon, vaatii tämä isoa taloudellista satsausta, johon monella nuorella ei siinä vaiheessa ole edes mahdollisuutta ilman taloudellista tukea. Ahkeruudesta viis. Luodaan nuorille epärealistisia kriteerejä avaamatta taustoja kunnolla. Voisi uutisoinnissa myös tuoda esille suoritukset mahdollistanutta taustatukea, eikä tehdä näistä pelkästään lahjakkuuskysymyksiä.
Kateellisuus täällä paistaa. Nostakaa ne paksut perheenne sieltä sohvalta ja tehkää elämällänne jotain :D Säälittävää.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän pari kolme kovaa älykästä suorittajaa (ei sentään tämän tasoista tosin), kaikkia yhdistää jonkin sortin neuroottisuus. Kaikilla elämänalueilla ei mene yhtä hyvin ja esim. ihmissuhteissa on vaikeuksia.
Monella täyssaamattomalla on myös pahoja mielenterveysongelmia. Niitä riittää nykyisin, jokaiselle suorittajalle ja suorittamattomalle.
Vierailija kirjoitti:
Kateellisuus täällä paistaa. Nostakaa ne paksut perheenne sieltä sohvalta ja tehkää elämällänne jotain :D Säälittävää.
Jep, ja ihmeen kovasti ”ollaan huolissaan” ”tytön” ”jaksamisesta”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no kuten joku sanoikin, niin varmasti on suorittanut jo lukiossa ainakin perus- ja aineopinnot oikeustieteestä. Onhan se avoimessa yliopistossa mahdollista. Sitten päässyt tutkinto-opiskelijaksi ja tehnyt maisteriopinnot ja gradun tuon vuoden aikana. Muuten ei varmasti ole teknisesti mahdollista vaikka olisi kuinka huippulahjakas ja älykäs.
Ja se notaarityökin on täytynyt tehdä. En tiedä oikeustieteestä, mutta toisessa pääaineessa jo kandisemma kesti sen puoli vuotta. Nyt noita ei kai ole järjestetty, mutta oma työ esiteltiin vasta lukuvuoden lopulla ja sitten mahdollisuus vasta päästä graduseminaariin. Läsnäolopakollisia. Myös syventäviin opintoihin kandi vaatimuksena ja osa toteutuu syksyllä; ei mahdollisuutta siis suorittaa saman lukuvuoden aikana kumpaakin mitenkään. Ongelmahan on se, jos joidenkin kohdalla joustetaan vaatimuksista, pitäisi se tehdä sitten kaikkien kohdalla, jolloin opintosuunnitelmilla voidaan heittää vesilintua ja rakenteet murtuvat.
Muuten tuosta uutisoinnista, jos todella suorittanut avoimessa opintoja lukion päälle noin paljon, vaatii tämä isoa taloudellista satsausta, johon monella nuorella ei siinä vaiheessa ole edes mahdollisuutta ilman taloudellista tukea. Ahkeruudesta viis. Luodaan nuorille epärealistisia kriteerejä avaamatta taustoja kunnolla. Voisi uutisoinnissa myös tuoda esille suoritukset mahdollistanutta taustatukea, eikä tehdä näistä pelkästään lahjakkuuskysymyksiä.
Hän oli perustanut firman ja myi niitä palveluita muille abeille. Sen lisäksi lähes kaikki oikiksessa opiskelijat tulevat sellaisista perheistä, että jos heillä olisi halua niin rahat löytyisi jos vain sen nuoren oma motivaatio riittää.
Varmasti on suorittanut jotakin aikaisemmin ja saanut hyväksilukuja. Tai sitten kyse on siitä, että etäopetuksessa vaatimuksien täytyy olla paljon pienemmät kuin normaalisti. Tai kertoo myös oikiksesta jotakin.
Varmasti hyvä ja älykäs opiskelija, kertoohan se kirjoitustuloskin jotakin. Toivottavasti hyödyttää yhteiskuntaa älykkyydellään.
Näin se maailma edistyy, onnea maisterille. Nyt nopeesti töihin, sillä puolen vuoden kuluttua sen koulutus on jo vanhentunut työnantajien mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no kuten joku sanoikin, niin varmasti on suorittanut jo lukiossa ainakin perus- ja aineopinnot oikeustieteestä. Onhan se avoimessa yliopistossa mahdollista. Sitten päässyt tutkinto-opiskelijaksi ja tehnyt maisteriopinnot ja gradun tuon vuoden aikana. Muuten ei varmasti ole teknisesti mahdollista vaikka olisi kuinka huippulahjakas ja älykäs.
Ja se notaarityökin on täytynyt tehdä. En tiedä oikeustieteestä, mutta toisessa pääaineessa jo kandisemma kesti sen puoli vuotta. Nyt noita ei kai ole järjestetty, mutta oma työ esiteltiin vasta lukuvuoden lopulla ja sitten mahdollisuus vasta päästä graduseminaariin. Läsnäolopakollisia. Myös syventäviin opintoihin kandi vaatimuksena ja osa toteutuu syksyllä; ei mahdollisuutta siis suorittaa saman lukuvuoden aikana kumpaakin mitenkään. Ongelmahan on se, jos joidenkin kohdalla joustetaan vaatimuksista, pitäisi se tehdä sitten kaikkien kohdalla, jolloin opintosuunnitelmilla voidaan heittää vesilintua ja rakenteet murtuvat.
Muuten tuosta uutisoinnista, jos todella suorittanut avoimessa opintoja lukion päälle noin paljon, vaatii tämä isoa taloudellista satsausta, johon monella nuorella ei siinä vaiheessa ole edes mahdollisuutta ilman taloudellista tukea. Ahkeruudesta viis. Luodaan nuorille epärealistisia kriteerejä avaamatta taustoja kunnolla. Voisi uutisoinnissa myös tuoda esille suoritukset mahdollistanutta taustatukea, eikä tehdä näistä pelkästään lahjakkuuskysymyksiä.
Ongelma on, että ensin itketään kun erikoislahjakkaisiin ei panosteta ja sitten kun tehdään, se koetaan epäreiluna.
Lahjakkaille ja ahkerille pitäisi pikemmin löytää keinoja rahoittaa lisäopintoja, ei valittaa kuinka epäreilua se on, jos jonkun vanhemmat kaivavat kuvetta ja satsaavat rahoja lahjakkaaseen lapseensa.
Monella nuorella ei ole mahdollisuuksia, koska heihin ei haluat satsata. Ei omat vanhemmat tai sukulaiset, eikä varsinkaan valtio ja muut ihmiset, ettei vaan joku saisi enemmän hyötyä.
Kouluttautuminen vaatii myös kypsymistä, hauduttelua, identiteetin kasvua, ihmisenä kasvua. Vuodessa se ei tapahtu kaiken ton alla. Jotain outoa on koulutusjärjestelmässä ja vaatimuksissa löysyyttä jos vuodessa OTK:ksi.
Vierailija kirjoitti:
Kouluttautuminen vaatii myös kypsymistä, hauduttelua, identiteetin kasvua, ihmisenä kasvua. Vuodessa se ei tapahtu kaiken ton alla. Jotain outoa on koulutusjärjestelmässä ja vaatimuksissa löysyyttä jos vuodessa OTK:ksi.
😂
Meitsi hauduttaa välillä kasviksia mut en aivoja, koska en oo koomassa.
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee tässä koko jutussa vain se, että miksi niitä yksityiskohtia ei suostuta kertomaan, että miten tämä teknisesti onnistui. Hesari ei julkaise kommentteja, joissa pyydetään tarkennusta, että miten käytännössä tämä tapahtui. Parin kaverin kanssa testattiin.
Vähän harmitti kun nyt oli damage controlliksi raahattu Minna Huotilainen, joka kylmästi toteaa, että ihmisten olevan vain kateellisia, "älkää kyselkö enempää!" on nyt Hesarin viesti. Miksi?
Mikä hitsin damage comtrol?
Mitä jos sinä laittaisit tänne koko sinun opintokorttisi? Analysoidaan oikein kunnolla. Mitä on tehty ja milloin on tehty ja kuka sanoi mitä ja miksi tehtiin mitäkin.
Kyseessä on yksityinen ihminen ja kai hänellä on oikeus yksityisyyteen ja olla kertomatta yhtään mitään. Hesari voi haastatella HY, jos ihmisiä kiinnostaa opintopolut.
Vierailija kirjoitti:
Kouluttautuminen vaatii myös kypsymistä, hauduttelua, identiteetin kasvua, ihmisenä kasvua. Vuodessa se ei tapahtu kaiken ton alla. Jotain outoa on koulutusjärjestelmässä ja vaatimuksissa löysyyttä jos vuodessa OTK:ksi.
Kouluttautumine ja valmistuminen vaati, että saa kurssit hyväksytysti läpi. Ei muuta. Sen takia koulutuksista voi päästä läpi vaikka millaista hiihtäjää. Toiset nopeasti, toiset hitaasti, mutta kaikilla pitää olla ne kurssit hyväksytty ja pisteet kasassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttautuminen vaatii myös kypsymistä, hauduttelua, identiteetin kasvua, ihmisenä kasvua. Vuodessa se ei tapahtu kaiken ton alla. Jotain outoa on koulutusjärjestelmässä ja vaatimuksissa löysyyttä jos vuodessa OTK:ksi.
😂
Meitsi hauduttaa välillä kasviksia mut en aivoja, koska en oo koomassa.
Ilmankos henkinen kypsymättömyytesi näkyy selkeästi kommentissasi.
Minua häiritsee tässä koko jutussa vain se, että miksi niitä yksityiskohtia ei suostuta kertomaan, että miten tämä teknisesti onnistui. Hesari ei julkaise kommentteja, joissa pyydetään tarkennusta, että miten käytännössä tämä tapahtui. Parin kaverin kanssa testattiin.
Vähän harmitti kun nyt oli damage controlliksi raahattu Minna Huotilainen, joka kylmästi toteaa, että ihmisten olevan vain kateellisia, "älkää kyselkö enempää!" on nyt Hesarin viesti. Miksi?