Lue keskustelun säännöt.
Lähes 80% 13-16 vuotiaista kaipaa takaisin kultaiselle 80-luvulle ja kokee vuosikymmenen nostalgiseksi
07.11.2021 |
Suunnilleen neljännes koulukysrlyyn vastanneista kertoo kertoi 1980-luvun olleen osa heidän lapsuuttaan ja ikävöivän sitä.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomannut, että varsinkin omissa Kasaria nostalgisoivissa ystävissä on yleistäen että 2000-luvun alussa ja 1990-luvulla tapahtuneita ilmiöitä ja asioita tahdotaan siirtää 1980-luvulle. Esimerkiksi puhutaan että tietokoneet ja netti olisi yleistynyt jo silloin ja kaikilla oli jo silloin Commandorit.
Varsinkin sellaisiakin ilmiöitä jotka tapahtuu 2000-luvun alussa kuvitellaan paljon 1980-luvulle. Syntyy anakronismeja. Ufo-buumi, eurodamce ja emokulttuuri tuli Suomeen joskus 2001 tai 2002, mutta nykyään ne liitätään kasari-aikaan.
Vai että eurodance 80-luvulla heh..näille tomppeleille pitää kertoa kuinka asiat ovat. Nykypäivän nuoret yrittävät muuttaa ja siirtää kulttuuriakin kuinka itse haluavat, ovat siihen tottuneet(historia ja biologia esimerkkinä). Niille pitää jämäkästi sanoa että leukojen louskutus loppuu, eurodance alkoi ainakin suomessa ysärillä jne. Huvittavaa miten joku joka ei ollut edes syntynyt vielä kertoo aikalaisille miten asiat oikeasti olivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö muuten että kultaisella 80-luvulla avohakkuista kieltäytyvä metsänomistaja vietiin pakkohoitoon mielisairaalaan ja sillä välin hänen metsänsä hakattiin ja lasku siitä lähetettiin hänelle?
Tämä on dokumentoitu Erkki Lähteen kirjassa, Reino Takala oli tuon pakkohoitoon viedyn nimi.
Kasarilla Suomessa oli muistaakseni 20 tuhatta mielisairaalapaikkaa ja pakkohoitoa käytettiin herkästi. Nykyään laitospaikkoja taitaa olla kolmisen tuhatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Kunnon tietokoneet. C64 nenän eteen. Löytyy.
2. Kunnon musa. TV:stä päälle MTV 80’s. Löytyy.
3. Tyylikkäät vaatteet. No ihan sellaisia kuin 80-luvulla ei löydy, mutta permis tietenkin on.
Paras vuosikymmen. Kyllä sinne osaa kaivata myöhemminkin syntynyt ihminen.
C64 oli vain kermaperseiden lapsilla hyvillä alueilla. Se oli kallis. Jo Vic-20 oli kova juttu, jos oli.
Meidän luokalla ehkä kolmella-neljällä oli C64. Yhden niistä luona kävin pelaamassa.
Meilläpäin oli kaikilla. Ja kun PC tuli niitä vaihdettiin uusiin tosi tiheästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ei ollut roadmaneja eikä koulussa joutunut olemaan etnisessä eikä kielellisessä vähemmistössä. Rautatieasemalla ei tapettu ihmisiä. Kouluissa ei opetettu vihaamaan itseään. Ihmiset tiesivät mihin sukupuoleen he kuuluvat.
Kyllä -80 luku oli paljon väkivaltaisempaa aikaa kuin nyt. Itse kiersin rock festareilla ja aina juhannusfestareilla kuoli pari henkilöä puukotukseen ym. Normimeininkiä oli koulutappelut, viikonlopputappelut, nakkikioskitappelut ja tappelut yleensä kadulla. Jos olit punkkari ja eksyit diinareiden alueelle, sinut hakattiin. Ja päin vastoin. Väärälle paikkakunnalle erehtyminen ilta-aikaan oli suuri riski. Naapurikunnan tytön kanssa seurustelu vaati kovia nyrkkejä. Eli sait turpaan siksi, koska seurustelit väärän kylän tytön kanssa. Automerkkisi vuoksi saatoit saada kuonoon. Väärän kiekkojoukkueen takki triggeröi jonkun pamauttamaan sinua turpaan keskellä päivää.
Näin aikuisena olen joskus ihmetellyt, että miten selvisin hengissä kaikista niistä tilanteista -80 luvulla?
m56
Ja taas höpö höpö
Joo, oli se kasari täällä suomessa niiiiiiiin paljon väkivaltaisempaa, nuoret hakkasivat toistensa päitä tohjoksi vain huvikseen, penskajengit ryöstelivät kaduilla saadakseen älyluureja ja merkkivaatteita, terrot tekivät kauppakeskusiskuja ja suomi oli täynnä r aiskaavia ja pahoinpiteleviä maamulaumoja. KYLLÄ :)
Rasittavia nuo valehtelevat trollit ngh..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Kunnon tietokoneet. C64 nenän eteen. Löytyy.
2. Kunnon musa. TV:stä päälle MTV 80’s. Löytyy.
3. Tyylikkäät vaatteet. No ihan sellaisia kuin 80-luvulla ei löydy, mutta permis tietenkin on.
Paras vuosikymmen. Kyllä sinne osaa kaivata myöhemminkin syntynyt ihminen.
C64 oli vain kermaperseiden lapsilla hyvillä alueilla. Se oli kallis. Jo Vic-20 oli kova juttu, jos oli.
Meidän luokalla ehkä kolmella-neljällä oli C64. Yhden niistä luona kävin pelaamassa.
Meilläpäin oli kaikilla. Ja kun PC tuli niitä vaihdettiin uusiin tosi tiheästi.
Kyllä, teillä päin oli kaikilla c64, koko pitäjässä, ja koko pitäjä myöskin vaihtoi huippu ultra pöytäkoneisiin kun sellaiset tulivat markkinoille:) älä jauha pasckaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun kasari serkku kaipasi James Deania ja 50-lukua. Ehkä ne haikailee aina 30 vuotta taaksepäin.
Vierailija kirjoitti:
No kerro niille, että 80-luvulla lapsia kuritettiin vyöllä, niin ei varmaan haikaile enää. Eikä ollut kännyköitä eikä pleikkaa.
Mua ei kuritettu 70-80-luvuilla. Eikä monia muitakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasarilla jo 3-vuotiaat lapset saivat liikkua tuntikausia vapaasti lähialueilla. Vanhemmat illalla saattoivat lähteä etsimään lapset kotiin. Oli todella turvallista eikä ainakaan meilläpäin ikinä sattunut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö muuten että kultaisella 80-luvulla avohakkuista kieltäytyvä metsänomistaja vietiin pakkohoitoon mielisairaalaan ja sillä välin hänen metsänsä hakattiin ja lasku siitä lähetettiin hänelle?
Tämä on dokumentoitu Erkki Lähteen kirjassa, Reino Takala oli tuon pakkohoitoon viedyn nimi.
Kasarilla Suomessa oli muistaakseni 20 tuhatta mielisairaalapaikkaa ja pakkohoitoa käytettiin herkästi. Nykyään laitospaikkoja taitaa olla kolmisen tuhatta.
Tämä. Juuri noin.
Nykyäänhän ei pääse hoitoon vaikka tekisi sekoaisi sairaalan pihalla.
Kasarilla vietiin liian herkästi, se oli pelote.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me pidettiin toissa kesänä lasten kanssa kasariruokaviikot. Ruokia, joita syötiin, oli
kyljykset+ keitetty peruna
maksalaatikko
nötkötti
lämpimät voileivät
seikeitto
kananmunakastike (valko-)
verilätyt
nakkirisotto, nakit ja muusi
Olivat tyytyväisiä, kun pääsivät takaisin 2020-luvulle :D
Meillä osa noista on arkiruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerro niille, että 80-luvulla lapsia kuritettiin vyöllä, niin ei varmaan haikaile enää. Eikä ollut kännyköitä eikä pleikkaa.
Mua ei kuritettu 70-80-luvuilla. Eikä monia muitakaan.
Mua kuritettiin enkä saanut traumoja. Fyysinen rangaistus oli helpompi kuin esim. Kotiaresti kun siinä vietiin vapaus. Harvoin kyllä sain risua, mutta luunappeja sitäkin useammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ei ollut roadmaneja eikä koulussa joutunut olemaan etnisessä eikä kielellisessä vähemmistössä. Rautatieasemalla ei tapettu ihmisiä. Kouluissa ei opetettu vihaamaan itseään. Ihmiset tiesivät mihin sukupuoleen he kuuluvat.
Rautatieasemalla ja muuallakin kyllä tapettiin ihmisiä silloinkin. Koulu oli monelle perseestä ja luokkatoverini tappoi itsensä kun häntä kiusattiin. Kaikki ihmiset ei silloinkaan tienneet mihin sukupuoleen kuuluivat ja silloin se vasta vaikeaa olikin.
Höpö höpö
Alapeukuista päätellen joku nuori viherponi nakkelemassa niskojaan taas lol. Asioista pitää puhua niin kuin ne oli, ennen oli mahtavaa. Sen takia meidän vanhempien aivoja jyskyttää joka päivä eläminen tässä pellemaailmassa sekopäiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin mielikuvani kultaisesta 80-luvusta on lähinnä sellaiset, että kullanhohtoiseksi itsensä ruskettaneet aerobiccaajat ja lihaksikkaat jupit tanssivat luksusveneellä kuuman Välimeren aallokoissa.
Dolce Vita soi, hohtavanvalkoiset jenkki smilet hehkuvat kilpaa auringon ja paksujen kultakorujen kanssa, shampanja virtaa ja elämä on laiffii.
Kukaan ei köki kotona puhelin kourassa, vaan joka hetki yolotetaan täysillä ja hengaillaan livenä ihmisten kanssa. Jos on tylsää, mennään kylään ja taas elämä on laiffii.
Tiedän tietysti, että tuo on vain osatotuus ja moni eli kasarilla hyvin kämäistä junttielämää jonka huvituksena oli lähinnä Speden ohjelmat tai joku Kummeli lauantai-iltaisin saunan jälkeen rumalla sohvalla istuen.
N29
Miten kasarilla saatiin aika kulumaan? Ei internettiä, ei kännyköitä, eikä TV:stäkään tullut paljon ohjelmaa. Sen ajan yksinäisillä aikuisilla oli varmasti todella paha olla, koska ei voinut sosialisoida edes tällä tavalla anonyymisti netin kautta. Oon itse ollut ihan pieni kasarilla. Sen muistan että baareja oli vähän joka nurkalla. Sinne piti mennä jos halusi jonkun kanssa vaihtaa ajatuksia. Nythän se käy kätevästi tässä sängyllä maatessa.
Kasarilla TEHTIIN asioita. Purjehdittiin, uitiin, pyöräiltiin, hiihdettiin, lasketeltiin, mopoiltiin, pelattiin baarissa flipperiä, kuunneltiin musaa, pyöräiltiin, sanoinko jo pyöräilyn?:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin 80-luvulla oli enemmän urheiluseuroja ja ilmaisia vapaa-ajan harrastuksia niin lapsille kuin nuorille aikuisille. Moni seura ja vapaaehtoisvoimin pyörinyt harrastus lopetettiin kahdessa aallossa 1980-luvulla ja 2000-luvulla kun kustannukset nousi niin ettei ilmaisen harrastustoiminan ylläpitäminen ollut enää taloudellisesti kannattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin mielikuvani kultaisesta 80-luvusta on lähinnä sellaiset, että kullanhohtoiseksi itsensä ruskettaneet aerobiccaajat ja lihaksikkaat jupit tanssivat luksusveneellä kuuman Välimeren aallokoissa.
Dolce Vita soi, hohtavanvalkoiset jenkki smilet hehkuvat kilpaa auringon ja paksujen kultakorujen kanssa, shampanja virtaa ja elämä on laiffii.
Kukaan ei köki kotona puhelin kourassa, vaan joka hetki yolotetaan täysillä ja hengaillaan livenä ihmisten kanssa. Jos on tylsää, mennään kylään ja taas elämä on laiffii.
Tiedän tietysti, että tuo on vain osatotuus ja moni eli kasarilla hyvin kämäistä junttielämää jonka huvituksena oli lähinnä Speden ohjelmat tai joku Kummeli lauantai-iltaisin saunan jälkeen rumalla sohvalla istuen.
N29
Miten kasarilla saatiin aika kulumaan? Ei internettiä, ei kännyköitä, eikä TV:stäkään tullut paljon ohjelmaa. Sen ajan yksinäisillä aikuisilla oli varmasti todella paha olla, koska ei voinut sosialisoida edes tällä tavalla anonyymisti netin kautta. Oon itse ollut ihan pieni kasarilla. Sen muistan että baareja oli vähän joka nurkalla. Sinne piti mennä jos halusi jonkun kanssa vaihtaa ajatuksia. Nythän se käy kätevästi tässä sängyllä maatessa.
Kasarilla TEHTIIN asioita. Purjehdittiin, uitiin, pyöräiltiin, hiihdettiin, lasketeltiin, mopoiltiin, pelattiin baarissa flipperiä, kuunneltiin musaa, pyöräiltiin, sanoinko jo pyöräilyn?:)
Olihan silloin lehtiä, kirjoja. Kirjasto-auto kulki. Yhtenä kesänä taisin luke kolme viikkoa Taru Sormusten Herrasta putkeen. Ja kyllä jo kasarin loppupäässä oli videoita. Tietokone- ja konsolipelejäkin oli. Esim. seikkailu- ja staregiapelejä pystyi pelaamaan yksin ilman nettiä. Joku pitkä peli söi helposti kolme viikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ei ollut roadmaneja eikä koulussa joutunut olemaan etnisessä eikä kielellisessä vähemmistössä. Rautatieasemalla ei tapettu ihmisiä. Kouluissa ei opetettu vihaamaan itseään. Ihmiset tiesivät mihin sukupuoleen he kuuluvat.
Rautatieasemalla ja muuallakin kyllä tapettiin ihmisiä silloinkin. Koulu oli monelle perseestä ja luokkatoverini tappoi itsensä kun häntä kiusattiin. Kaikki ihmiset ei silloinkaan tienneet mihin sukupuoleen kuuluivat ja silloin se vasta vaikeaa olikin.
Höpö höpö
Alapeukuista päätellen joku nuori viherponi nakkelemassa niskojaan taas lol. Asioista pitää puhua niin kuin ne oli, ennen oli mahtavaa. Sen takia meidän vanhempien aivoja jyskyttää joka päivä eläminen tässä pellemaailmassa sekopäiden kanssa.
No tapa sitten itsesi mutta älä koko ajan ulise. Maailma muuttuu ja jos et muutu mukana, luonnonvalinnan mukaan saat mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin mielikuvani kultaisesta 80-luvusta on lähinnä sellaiset, että kullanhohtoiseksi itsensä ruskettaneet aerobiccaajat ja lihaksikkaat jupit tanssivat luksusveneellä kuuman Välimeren aallokoissa.
Dolce Vita soi, hohtavanvalkoiset jenkki smilet hehkuvat kilpaa auringon ja paksujen kultakorujen kanssa, shampanja virtaa ja elämä on laiffii.
Kukaan ei köki kotona puhelin kourassa, vaan joka hetki yolotetaan täysillä ja hengaillaan livenä ihmisten kanssa. Jos on tylsää, mennään kylään ja taas elämä on laiffii.
Tiedän tietysti, että tuo on vain osatotuus ja moni eli kasarilla hyvin kämäistä junttielämää jonka huvituksena oli lähinnä Speden ohjelmat tai joku Kummeli lauantai-iltaisin saunan jälkeen rumalla sohvalla istuen.
N29
Miten kasarilla saatiin aika kulumaan? Ei internettiä, ei kännyköitä, eikä TV:stäkään tullut paljon ohjelmaa. Sen ajan yksinäisillä aikuisilla oli varmasti todella paha olla, koska ei voinut sosialisoida edes tällä tavalla anonyymisti netin kautta. Oon itse ollut ihan pieni kasarilla. Sen muistan että baareja oli vähän joka nurkalla. Sinne piti mennä jos halusi jonkun kanssa vaihtaa ajatuksia. Nythän se käy kätevästi tässä sängyllä maatessa.
Kasarilla TEHTIIN asioita. Purjehdittiin, uitiin, pyöräiltiin, hiihdettiin, lasketeltiin, mopoiltiin, pelattiin baarissa flipperiä, kuunneltiin musaa, pyöräiltiin, sanoinko jo pyöräilyn?:)
Meillä ei tehty eikä monilla muillakaan.
Vierailija kirjoitti:
Silloin 80-luvulla oli enemmän urheiluseuroja ja ilmaisia vapaa-ajan harrastuksia niin lapsille kuin nuorille aikuisille. Moni seura ja vapaaehtoisvoimin pyörinyt harrastus lopetettiin kahdessa aallossa 1980-luvulla ja 2000-luvulla kun kustannukset nousi niin ettei ilmaisen harrastustoiminan ylläpitäminen ollut enää taloudellisesti kannattavaa.
Ei siellä urheiluseuroissa kovin innokkaasti käyty muuta kuin urheiluhulluista perheistä.
Ja taas höpö höpö