Kirjailija Tommi Kinnusen " vakava työuupumus". Mitä mieltä muut palstan lukion äikän opet ovat, oletteko burnoutissa?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008386677.html
"Vakavaan työuupumukseen sairastunut opettaja julkaisi riipaisevan kirjoituksen Twitterissä: ”En ymmärrä, miksi näin tehtiin”
Opettaja ja kirjailija Tommi Kinnunen kertoo Twitter-tilillään, miten käy, kun työtehtävät tuntuvat kasautuvan ja kaatuvan päälle."
Kommentit (68)
Mitä ihmettä??? Se, että Kinnunen on tuonut asian julkisuuteen (koska julkksistatuksella pystyy), voi auttaa muidenkin asiaa. Nyt siellä huutelee joku niin väsynyt, ettei enää näe koko kuvaa. Totta on, että uupuneet sinnittelevät, koska muutoin omat työt romahtavat muiden niskaan, mutta tämähän on työnantajan ongelma. Uupumuksesta toipuminen on pitkä prosessa ja kaikki kunnia Kinnuselle, joka on uskaltanut tulla tämän kanssa julkisuuteeb.
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kukaan milloin Tommi Kinnuselta tulee uusi kirja?
Ettei vain paina päälle uuden kirjan aikataulu? Ja nyt pitää saada aikaa kirjan kirjoittamiseen.
Nythän se uusi kirja tuli, alle vuosi työuupumuksen jälkeen
Opettajan työn lisäksi kirjailija ja tehnyt näyttävää remppaa. Lisäksi perhe. Liekö sokeutunut jaksamiselleen. Ainut noista, joista saa saikkua, on opettajan työ. Oisko vähän megalomaanisuutta. Tosin hyvin kirjoittaa ja vaikuttaa symppikseltä, mutta kannattaisiko tosiaan reflektoida tekemisiään.
Vierailija kirjoitti:
Opetin äikkää lukiossa vielä muutama vuosi sitten ja olin työuupumuksen partaalla. Tilanne helpotti, kun siirryin yläkouluun. Lukioon en mene koskaan takaisin, se on varma. Oli kamalaa herätä keskellä yötä ahdistukseen, ja kesti pari vuotta, ennen kuin se tunne alkoi helpottaa.
Lukion opettajana joutuu tekemään töitä kaikki illat. Ei ollut päivää, jolloin minulla ei olisi ollut töitä, ja siitä huolimatta tunsin oloni laiskaksi ja saamattomaksi, koska en pystynyt parempaan. Tiedän, että työmäärä on vieläkin siitä lisääntynyt. Nyt yläkoulussa voin korjata kokeita ja tekstejä viikonloppuisin virkeänä ja hyvin nukkuneena, ja esimerkiksi migreenin iskiessä siirrän töitä. Kyllä ne ehtii tehdä myöhemminkin. Lukiossa ollessani näin ei voinut tehdä. Pahinta tässä työssä on se, että väsyneenä ei jaksa kohdata oppilaita, ja yritäpä arvioida tekstejä ja antaa järkevää palautetta, kun ei enää edes ymmärrä, mitä on lukemassa.
Olin vähän aikaa sitten keskellä viikkoa teatterissa. Näytös loppui puoli kymmeneltä. Pois lähtiessämme kollegani sanoi, että menee vielä kotiin korjaamaan tekstejä, sillä hän ei ollut ehtinyt tehdä töitä riittävästi. Ajatus tuntui järjettömältä. Ei kenenkään pitäisi joutua tekemään töitä vielä yölläkin. Toivottavasti tähän tilanteeseen tulisi muutos. Eihän voi olla niin, että vaatimukset ja työmäärä vain kasvavat, kunnes kukaan ei halua enää tehdä tätä työtä, vai voiko?
Sama kokemus. Äikän opet tekevät valtavan korjaustyön iltaisin ja viikonloppuisin, minkä vuoksi työn rajaaminen on mahdotonta ja palautumisaika jää vähäiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Opettajan työn lisäksi kirjailija ja tehnyt näyttävää remppaa. Lisäksi perhe. Liekö sokeutunut jaksamiselleen. Ainut noista, joista saa saikkua, on opettajan työ. Oisko vähän megalomaanisuutta. Tosin hyvin kirjoittaa ja vaikuttaa symppikseltä, mutta kannattaisiko tosiaan reflektoida tekemisiään.
Kimmo tykkää tienata
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan työn lisäksi kirjailija ja tehnyt näyttävää remppaa. Lisäksi perhe. Liekö sokeutunut jaksamiselleen. Ainut noista, joista saa saikkua, on opettajan työ. Oisko vähän megalomaanisuutta. Tosin hyvin kirjoittaa ja vaikuttaa symppikseltä, mutta kannattaisiko tosiaan reflektoida tekemisiään.
Kimmo tykkää tienata
Kuka helv*tin Kimmo?
No, Tommin kirjat myyvät kuin häkä ja ovat melkein järjestäänsä Finlandia- ym. palkintoehdokkaita. Finlandia (100000 euroa) kun napsahtaa, niin voi pitää vähän sapattia open hommista.
Entäpä jos näitä epäempaattisia harmittaa se, että äänen saavat vain julkkisopet? Jospa monella muullakin on uupumusta mutta sille ei kukaan korvaansa lotkauta, koska ei ole julkkisstatusta? Miksi julkkisopen uupumus on sitä parempaa uupumusta? Kenties näiden vähemmän julkkisopettajien olisi ehkä jopa syytä lisätä omaa kuormaansa, jotta niiden tärkeämpien opettajien, niiden julkkisopettajien, kuorma saataisiin keveämmäksi? Olisiko se sinulle riittävän empaattista? Ja aika useinhan se on niin, että juuri naisopettajan on syytä ojentaa käsivartensa, jotta se isosti parempi miesopettaja voi siirtää sen monistuspinkkansa sen vähäisemmän opettajan hoidettavaksi. Kun hänellä itsellä on nyt vähän tärkeämpääkin tekemistä (kuten nyt tässä tapauksessa kirja).