Lue keskustelun säännöt.
Kaipaako kukaan koskaan niitä aikoja kun oli parikymppinen
Oi niitä aikoja
05.11.2021 |
Ja viikonloppusin mentiin baariin/yökerhoo. Sitä ennen tietysti etkot jonkun tyttökaverin luona siideriä lipittäen ja valmistuen hyvän musiikin tahdissa.Olisko tää toppi hyvä vai tää, olisko housut vai hame jne. Sitten käveltiin pienis hepenis vaikka talvipakkasella kaupungin toiselle laidalle koska kaikki rahat piti säästää juomisiin🍹🍷
Välillä tulee kaipuu niihin aikoihin kun ei ollut huolia eikä murheita ja viikonloppuja odotettiin kuin kuuta nousevaa.
Kommentit (67)
Joo ja ei. Kaksikymppisenä oli vielä nuori ja jotenkin naiivi mutta samalla todella itsetuhoinen ja masentunut, eli typeryyksiä tuli tehtyä. Niitä ei ole yhtään ikävä eikä sen ajan "poikaystäviä", jotka olivat aivan täysiä pellejä, syrjäytyneitä peliriippuvaisia nyhveröitä, pettureita jne. Kaunis ja hyväkroppainen en ole koskaan ollut eli sitä en voi kaivata.
Nyt kolmekymppisenä en ole enää nuori enkä vieläkään voi erityisen hyvin, mutta en ainakaan ole enää tehnyt noloja juttuja enkä tapaile luusereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tosiaan ole ikävä. Kiva oli kokea ja kiva jatkaa seuraavaan elämänvaiheeseen. Kumpa läheiseni olisivat myös ymmärtäneet asian. Kolmikymppisenä notkuminen jossain yökerhossa ei enää nappaa. Osa ilmeisesti haluaisi takaisin notkumaan johonkin hikidicoon.
Vierailija kirjoitti:
Joo ja ei. Kaksikymppisenä oli vielä nuori ja jotenkin naiivi mutta samalla todella itsetuhoinen ja masentunut, eli typeryyksiä tuli tehtyä. Niitä ei ole yhtään ikävä eikä sen ajan "poikaystäviä", jotka olivat aivan täysiä pellejä, syrjäytyneitä peliriippuvaisia nyhveröitä, pettureita jne. Kaunis ja hyväkroppainen en ole koskaan ollut eli sitä en voi kaivata.
Nyt kolmekymppisenä en ole enää nuori enkä vieläkään voi erityisen hyvin, mutta en ainakaan ole enää tehnyt noloja juttuja enkä tapaile luusereita.
30v ja sitä nuoremmat luokitellaan vielä nuorisoksi.
ohis
Notkuin baareissa muutenkin ihan liikaa kun kaverit notkui. Ei ollut elämäni siisteimpiä kokemuksia niissä pyöriminen, sori.
Todellakin kaipaan. Olin tosi kaunis ja hyväkroppainen. Miehet kääntyivät katsomaan perään ja aina oli joku iskemässä. Parasta kuitenkin oli se vapaus kun perjantai/lauantai-iltana aloiteltiin kaveriporukalla ja siitä sitten baariin. Tosi hauskaa
T. Mamma 33v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Notkuin baareissa muutenkin ihan liikaa kun kaverit notkui. Ei ollut elämäni siisteimpiä kokemuksia niissä pyöriminen, sori.
Mikä sit olin puhtain kokemus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan useamman kerran jankuttaneeni parille kaverille kuin idiootille etten ole baariin enää menossa. Baarikokemukset eivät ole elämäni siisteimpiä hetkiä. On muutakin elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa, mutta olen todella iloinen, että tuli nuorena hurjasteltua. Mukava muistella, miten hulluja me oltiinkaan. Nyt kun ikä on tuonut kremppoja ja väsymystä, niin on sitä parempi, että rellesti kun vielä jaksoi.
Mitään en kadu, en edes mokia. Nuorena pitääkin nauttia.
Ne krampat juuri tulevat nopeammin siitä kehon myrkyttämisestä.
Turhaa motkotusta hapannaamalta.
Ei me koko ajan ryypätty ja riehuttu. Töissä käytiin. Mutta vapaalla kyllä hurjasteltiin, ei aina ollut kyse viinan määrästä, vaan asenteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo ne kaverini tulivat perässäni ja hyötyivät niin paljon kuin pystyivät, osa heistä. T: nainen 33 wee vai miten se meni?
Yritätkö korjata nyt jotain? Olet myöhässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit sanonut asiasi 8 vuotta sitten.
Ikä 20 vee ja tämä viisaus. Tekisin ehkä järkevämpiä ja itsekkäämpiä valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa ollut ankeaa nuoruutta monella. Nuoruus kuuluu elää eikä vain hautautua koulukirjojen alle tai muuten vain nääntyä kurjuuteen.
Ei oo kaikilla kavereita nuorena. Muutin toiselle paikkakunnalle 15v. Menetin kaikki kaverit.
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa. Jokainen elämänvaihe on eletty niin huolella, että ei tarvitse kokea uusintaa.
-50 -vuotias
Tuo oli hyvin sanottu!
- 60 -vuotias
Olen 20-vuotias ja kuvailemasi tapa elää nuoruuttaa kuulostaa kauhealta. Junttia joku ryyppääminen ja baarissa käynti.
Syyt miksi en kaipaa. Olin niin hiton epävarma itsestäni silloin. Nykyään on paljon rennompi olla siinä mielessä. Ryyppäsin myös liikaa kun kokeilin rajojani siinä. Nykyään otan lasillisen silloin tällöin enkä tarvi alkoholia tunteakseni oloni itsevarmemmaksi. Mutta tavallaan olihan se kivaa aikaa, kun oli 20. Elämä edessä. Nuoria ja nättejä oltiin. Toivon vaan, että ei olisi tosiaan tarvinnut alkoholilla jotenkin pönkittää itsetuntoa.
Olihan se hauskaa tavallaan humalassa lähteä bilettämään.
Krapulat oli hirveitä. Sitä en kaipaa kanssakaan. Vaikkakin kaksikymppisenä niistä selvisi kyllä todella paljon paremmin.
Tiedät oikean ja väärän. Miksi nyt sanot asiat oikein?
8 vuoden jälkeen sanot asiat oikein.
Mulla ei ollu kavereita, mutta kerran ajauduin tuollaisille "etkoille" silloisen poikaystävän mukana. Kyllä oli niin typerä ilta ja typeriä naisia, just tota että vaihdetaan kamppeet viis kertaa ja maalataan naama kolme kertaa ja hihitetään. Siirryin suosiolla "miesten puolelle", vaikka ei ne jutut kummoisia ollu sielläkään. Sit ei voitu mennä hyvään mestaan vaan johonkin ihme räkälään, ja VASTA SITTEN kun hyvän mestan edessä oli satametrinen jono, niin piti mennä sinne jonotteleen. Siinä vaiheessa minä lähdin kotiin.
Mutta muuten kaipaan kyllä sitä elämää, mitä oli parikymppisenä. Helsinki oli kiva kaupunki ja siellä uskalsi liikkua pimeälläkin yksin. Häppäri oli kantapaikka ja Vanhan Kellarissa syötiin usein, siellä oli parhaat valkosipuliperunat.