Kaipaako kukaan koskaan niitä aikoja kun oli parikymppinen
Ja viikonloppusin mentiin baariin/yökerhoo. Sitä ennen tietysti etkot jonkun tyttökaverin luona siideriä lipittäen ja valmistuen hyvän musiikin tahdissa.Olisko tää toppi hyvä vai tää, olisko housut vai hame jne. Sitten käveltiin pienis hepenis vaikka talvipakkasella kaupungin toiselle laidalle koska kaikki rahat piti säästää juomisiin🍹🍷
Välillä tulee kaipuu niihin aikoihin kun ei ollut huolia eikä murheita ja viikonloppuja odotettiin kuin kuuta nousevaa.
Kommentit (67)
Huh, en kaipaa. Ainoa asia, minkä vuoksi voisin palata parikymppiseksi, on opiskelu. Nyt olisin viisaampi, ja patistaisin itseni jatko-opiskelemaan.
Oli hienoa, tiesi kaiken ja uskalti mitä vain ;D
No silloinhan niitä huolia ja epävarmuuksia just oli. Nyt ei ole enää mitään sellaista ja taksiinkin on varaa. Ihan samalla lailla me etkoillaan nelikymppisinäkin.
Juu, en kaipaa niiltä ajoilta yhtään mitään.
En kaipaa. Jokainen elämänvaihe on eletty niin huolella, että ei tarvitse kokea uusintaa.
-50 -vuotias
En kaipaa. Elämässä oli vain koti ja työ. Ei ollut kavereita. Viikonloput olin kotona.
En. Kauhean raskasta aikaa. Opiskelin täysipäiväisesti yliopistossa ja tein töitä illat ja viikonloput. Ei ollut aikaa tai rahaa bilettämiseen. Joskus harvoin ostettiin sipsipussi ja pullo viiniä kotiin miehen kanssa. Itseluottamus oli nollassa ja pelkäsin, että minusta ei koskaan tule mitään.
Olihan se välillä ihan hauskaa aikaa, tanssittiin baareissa aamuyöhön ja ostettiin viimeisillä rahoilla drinkkejä.
Onpa ollut ankeaa nuoruutta monella. Nuoruus kuuluu elää eikä vain hautautua koulukirjojen alle tai muuten vain nääntyä kurjuuteen.
En oikeastaan. Joitain asioita ehkä. Baarissa tuli käytyä, ja aina kotiin yksin. Paitsi yhdellä kertaa. Nyt tämän yhden kerran kanssa pidetty yhtä yli 20v. Olen nyt paljon kokeneempi, osaavampi, viisaampi, karismaattisempi, varakkaampi, fyysisesti vahvempi, ehkä muutoinkin paremmassa kunnossa fyysisesti. Eikä voisi vähempää kiinnostaa etkot tai jatkot. Mitä kaipaan? Hampaat oli paremmassa kunnossa, vammat paranivat nopeammin, ja elinvuosia oli enemmän jäljellä, vanhuus ja fyysinen rapistuminen kuitenkin lähestyy kovaa vauhtia.
No joo, kieltämättä hieman välillä ikävöi sitä innokkuutta ja perhosia vatsanpohjassa, kaikki elämässä tuntui olevan vielä edessä ja joissain sellaisissakin asioissa oli vielä hohtoa, joissa sitä enää ei ole. Tai ei enää koe. Kuten juuri joku baarissa notkuminen ja itsensä tällääminen katseita ja ihailua varten. 😅
Mutta en missään nimessä enää haluaisi olla parikymppinen, ai kauheeta.
Elämä on tasaista, hyvää, järkevää, ei jännitä asiat niin paljoa eikä mietitytä muiden mielipiteet. Ja sitä hohtoa löytyy nykyään ihan uusista asioista. Mökillä olemisesta. Vapaasta viikonlopusta kotona. Hyvistä yöunista. Uusista harrastuksista.
T. 40 v.
Enpä oikeastaan
Nuorena tuli ryypättyä melko huolella
Jos olisin jatkanut sitä joka viikonloppu päissään ja välillä molempina päivinä. Olisin nyt 30v alkoholisti ja rapa kunnossa
En kyllä kadu sitä hauskaa oli ja ne illat ja hetket kavereiden kaa oli siihen aikaan parasta. Nyt 30v ikää ja lähtiin amk:iin opiskeleen ja Alkoa kohtuudella ja liikunta isossa osassa elämää. Mut täällä ollaan vaan kerran nuoria ja sen biletyksen jaksaa silloin parhaiten ja ei ole perhettä mistä huolehtia
Joten nuoret nauttikaa vanhana ei ees jaksas sitä määrää juodakaan ja krapulat pahenee
En elänyt tuollaista elämää, mutta kaipaan kyllä. Olin terve ja kaunis, oli ystäviä, menestyin opinnoissa. Terveyden menetettyäni elämä on ollut yhtä p-aa.
En kaipaa, mutta olen todella iloinen, että tuli nuorena hurjasteltua. Mukava muistella, miten hulluja me oltiinkaan. Nyt kun ikä on tuonut kremppoja ja väsymystä, niin on sitä parempi, että rellesti kun vielä jaksoi.
Mitään en kadu, en edes mokia. Nuorena pitääkin nauttia.
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa, mutta olen todella iloinen, että tuli nuorena hurjasteltua. Mukava muistella, miten hulluja me oltiinkaan. Nyt kun ikä on tuonut kremppoja ja väsymystä, niin on sitä parempi, että rellesti kun vielä jaksoi.
Mitään en kadu, en edes mokia. Nuorena pitääkin nauttia.
Ne krampat juuri tulevat nopeammin siitä kehon myrkyttämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Enpä oikeastaan
Nuorena tuli ryypättyä melko huolella
Jos olisin jatkanut sitä joka viikonloppu päissään ja välillä molempina päivinä. Olisin nyt 30v alkoholisti ja rapa kunnossa
En kyllä kadu sitä hauskaa oli ja ne illat ja hetket kavereiden kaa oli siihen aikaan parasta. Nyt 30v ikää ja lähtiin amk:iin opiskeleen ja Alkoa kohtuudella ja liikunta isossa osassa elämää. Mut täällä ollaan vaan kerran nuoria ja sen biletyksen jaksaa silloin parhaiten ja ei ole perhettä mistä huolehtia
Joten nuoret nauttikaa vanhana ei ees jaksas sitä määrää juodakaan ja krapulat pahenee
En minä ole rapakunnossa, vaikka olen ryypännyt n. joka toinen päivä nyt 11v.
30v opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Onpa ollut ankeaa nuoruutta monella. Nuoruus kuuluu elää eikä vain hautautua koulukirjojen alle tai muuten vain nääntyä kurjuuteen.
Ai olisi pitänyt tehdä jotain muiden mielestä hauskaa?
En kaipaa. Oli huolia ja murheita. Ahdistavaa aikaa. Elämä on siitä parantunut paljon. Nyt jo 42v