"Nainen löytää erossa itsensä, mies uuden nainen"
"Nainen löytää erossa itsensä, mies uuden naisen"
Ajatuksia, tosielämän esimerkkejä? Ainakin omassa tuttavapiirissä on mennyt juuri näin.
Naiset käyneet pitkien suhteiden päätyttyä eroseminaarin, ehkä terapian, aloittaneet uusia harrastuksia, keskittyneet lapsiin ja uuden arjen luontiin. Ehkä pienimuotoista tapailua. Miehillä kuitenkin hyvin pian uudet, vakavat parisuhteet. Mistä tämä mielestänne johtuu?
Tinder täynnä juuri eronneita miehiä, tai harkinta-ajalla tai vasta eroa suunnittelevia miehiä. Kun heiltä kysyy, onko erotyö tehty ja suru käsitelty, vastaus on lähes aina että jo aikoja sitten (vaikkei edes välttämättä erottu vielä).
Eroryhmissäkin valtaosa naisia. Ovatko muut huomanneet saman?
Kommentit (1764)
Vierailija kirjoitti:
Koittakaa nyt ymmärtää mikä miehiä naisissa kiinnostaa. Tietenkin ottaa uuden ettei tarvitse olla ilman...
Ilmeisesti ruoka, koska se jaksaa kiinnostaa sittenkin kun seksi ei enää.
Vierailija kirjoitti:
Koittakaa nyt ymmärtää mikä miehiä naisissa kiinnostaa. Tietenkin ottaa uuden ettei tarvitse olla ilman...
Kokkia, siivoojaa, pyykkäriä? Niin ainakin mun ex. Puoli vuotta söi eineksiä ja asui yksin sotkuissaan. Laittoi Tinderin laulamaan ja sai uuden kodinhoitajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti heti eron jälkeen Tinder käyntiin ja panisin minkä kerkeisin. En kyllä ottaisi naista riesaksi vaan eläisin nuoruuden uudelleen. En todellakaan jäisi suremaan koska elämä on lyhyt. Voisin vakiintua jos vastaa tulisi elämänmyönteinen tasapainoinen ihminen. Ei mielellään kauhean nuorta joka haluaisi tehdä lapsia, koska lapset on jo. Enkä alkaisi isäksi toisten lapsille koska omat lapset on ykkösenä elämässä.
Harva lapseton haluaa äitipuoleksi, sorry.
Tarvitseeko aikuiset lapset äitipuolen?
Kyllä ne aikuiset lapset tulevat käymään ja sitten myöhemmin meno kiihtyy, kun he saavat lapsia. Sitten odotetaan, että mummupuoli hoitaa pikkuisia viikonloput ja lomat, ukki viihdyttää lapsia tunnin pari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti heti eron jälkeen Tinder käyntiin ja panisin minkä kerkeisin. En kyllä ottaisi naista riesaksi vaan eläisin nuoruuden uudelleen. En todellakaan jäisi suremaan koska elämä on lyhyt. Voisin vakiintua jos vastaa tulisi elämänmyönteinen tasapainoinen ihminen. Ei mielellään kauhean nuorta joka haluaisi tehdä lapsia, koska lapset on jo. Enkä alkaisi isäksi toisten lapsille koska omat lapset on ykkösenä elämässä.
Harva lapseton haluaa äitipuoleksi, sorry.
Tarvitseeko aikuiset lapset äitipuolen?
Kyllä ne aikuiset lapset tulevat käymään ja sitten myöhemmin meno kiihtyy, kun he saavat lapsia. Sitten odotetaan, että mummupuoli hoitaa pikkuisia viikonloput ja lomat, ukki viihdyttää lapsia tunnin pari.
Ei helvetti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse (miehenä) ole eronnut mutta toisaalta en myökään ole toistaiseksi ole ollut niin vakavassa parisuhteessa, että olisi tullut harkittavaksikaan se, että kannattaisiko meidän muuttaa asumaan ja elämään saman katon alle. (Tämä selittynee vielä, ainakin osaksi nuorella iälläni).
Mutta sellaisen havainnon olen ollut tekevinäni, että monen nuoren miehen elämään (ehkä siis myös omaani) on merkittävää, että onko hänen lähipiirissään edes yksi nainen, joka voi toki olla myös joskus oma äiti, tai hieman lievemmässä tapauksessa sisko vaikka mies tämän kieltäisi mutta mieluummin tyttö tai naisystävä.
Tällaisella naisella (tai naisilla) on merkittävä vaikutus siihen miten hyvin (tai huonosti) mies etenee jatkossa.Kuten miten hyvin (tai huonosti) hän pitää itsestään huolta. Onko valmks näkemään vaivaa ja mahd- jopa työtä eri asioiden suhteen. Kuten kiinostaako häntä opiskelu korkeammalle vai tyytyykö väjhempään, tai tois-sijaseen vaiuhtoehtoon vaikka omaisi huomattavaa potentiaalia...
Puhutko yhtä kiharasti?
Kyllä. - Edellsen olisi voinut tiivistää muotoon, että oman havaintoni mukaan on miehen pärjäämsen kannalta ratkaisevaa onko hänen elämssään silloin kun hän on nuori tai nuori aikuinen rakastavaa ja kannustaa naista vai ei. (Edellsitä kiharuutta selitteeln sillä, että yritin selittää kirjoittaessani tätä asiaa itsellenikin)
Mä luulen myös että miehillä joilla on sisko perheessä on jotenkin luontevampi suhtautuminen naisiin muutenkin.
Mies ei löydä kuin narun kaulaan. Nainen taas varakkaan miehen, olettaen että on nuori.
Vierailija kirjoitti:
En tajua, miksi kukaan haluaisi miestä ns. toiselta kierrokselta? Kenelle ne oikein kelpaa?
Ne kelpaa niille toisen kierroksen naisille, joilla myös lapsia. Ja hupsista, siinä sitä sitten ollaan uusperhehelvetissä.
Vierailija kirjoitti:
En itse (miehenä) ole eronnut mutta toisaalta en myökään ole toistaiseksi ole ollut niin vakavassa parisuhteessa, että olisi tullut harkittavaksikaan se, että kannattaisiko meidän muuttaa asumaan ja elämään saman katon alle. (Tämä selittynee vielä, ainakin osaksi nuorella iälläni).
Mutta sellaisen havainnon olen ollut tekevinäni, että monen nuoren miehen elämään (ehkä siis myös omaani) on merkittävää, että onko hänen lähipiirissään edes yksi nainen, joka voi toki olla myös joskus oma äiti, tai hieman lievemmässä tapauksessa sisko vaikka mies tämän kieltäisi mutta mieluummin tyttö tai naisystävä.
Tällaisella naisella (tai naisilla) on merkittävä vaikutus siihen miten hyvin (tai huonosti) mies etenee jatkossa.Kuten miten hyvin (tai huonosti) hän pitää itsestään huolta. Onko valmks näkemään vaivaa ja mahd- jopa työtä eri asioiden suhteen. Kuten kiinostaako häntä opiskelu korkeammalle vai tyytyykö väjhempään, tai tois-sijaseen vaiuhtoehtoon vaikka omaisi huomattavaa potentiaalia...
Lie johtuuko nuoresta iästäsi vai mistä (mahdollisesti minulla luetunymmärtämisessä vaikeuksia), mutta en saanut tekstistä mitään selvää. Mitä yritit sanoa?
Kyllähän se niin monesti menee että nainen uudistaa itsensä eron jälkeen. Uusi asunto, uusi sisustus, uudet vaatteet ja hiukset varsinkin. Jos mies oli se joka jätti tämä rituaali suoritetaan kiukusta kihisten ja vannotaan että se mies tulee vielä "niin näkemään mitä menetti". Mies taas eron tullen pyrkii heti haalimaan eri naisia niin paljon kuin vain mahdollista ellei ollut jo joku valmiina. Jos ei saa ketään enää niin alkaa limaiseksi setämieheksi.
Vierailija kirjoitti:
Miehille toiminta ja muuhun keskittyminen ovat luonnollisempi reaktio ikäviin tilanteisiin. Tunteet puskevat pintaan sitten vasta myöhemmin. Siinä vaiheessa kun mies alkaa vasta todella käsittää eron nainen on jo parantunut ja siirtynyt elämässä eteenpäin. Tällöin mieheltä alkaa usein sadella aneluja, anteeksipyyntöjä ja/tai pitkiä avautumisia, mikä naisesta on hämmentävää koska hän olisi toivonut ko. keskusteluja aiemmin eikä ole enää lainkaan kiinnostunut puimaan asioita. Miehestä taas nainen saattaa vaikuttaa kylmältä ja tunteettomalta miehen ahdistuksen edessä.
Haloo, tuossahan mies ei toimi vaan nainen toimii hyvä tavaton. Nainen toimii ja työstää asiaa aktiivisesti ja mies menee niin kuin aallon mukana vailla logiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Mies osaa itsenäistyä jos on rakastanut vaimoaan kovasti….uusi/toinen nainen ei voi koskaan korvata omaa vaimoa….mieluummin yksin….
Ei miehet osaa rakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se niin monesti menee että nainen uudistaa itsensä eron jälkeen. Uusi asunto, uusi sisustus, uudet vaatteet ja hiukset varsinkin. Jos mies oli se joka jätti tämä rituaali suoritetaan kiukusta kihisten ja vannotaan että se mies tulee vielä "niin näkemään mitä menetti". Mies taas eron tullen pyrkii heti haalimaan eri naisia niin paljon kuin vain mahdollista ellei ollut jo joku valmiina. Jos ei saa ketään enää niin alkaa limaiseksi setämieheksi.
Veit varpaat suustani 🦶👄👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen käsitellyt jo nyt läpi eron, vaikka en ole eronnut. Olen käynyt mielessäni läpi asioita jotka ovat menneet pieleen ja jotka tulevalta kumppaniltani haluan, käynyt jopa monilla treffeillä jo ihan sinkku fiiliksissä ja ihastunutkin. Ehkä vielä eroan ja lennosta uusi. Miks mun pitäis pitää sinkku vuosi tai monia, jos oon asian jo käsitellyt valmiiksi? M36v
Ootkos muistanut käsitellä näitä asioita yhdessä sen nykyisen puolisosi kanssa, onko hän yhtään kartalla? Enemmänkin kuulostaa siltä, että olet luomassa pääsi sisällä hyvää narratiivia nykyisestä suhteesta oikeuttaaksesi itsellesi eron.
Mut ei se mitään. Jättäjät on usein miettineet eroa etukäteen pitkään ja luulevat eron siten käsitellyksi. Sitten pari vuotta eron jälkeen totuus lyökin päin kasvoja. Tänkin oppisit siellä eroseminaarissa. ;)
Eroseminaarissa?
Tiedän jo valmiiksi, että tämä on kuin seinille puhuisi, mutta tuollaisissa otsikon kaltaisissa liibalaaba-sanonnoissa korostuu hyvin se älytön käsitys, että on olemassa yksi Nainen ja yksi Mies, ja sitten neljä miljardia kloonia kummastakin.
Ettekö todella huomaa, kuinka älyvapaa ja totaalisen naurettava käsitys tuo on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse (miehenä) ole eronnut mutta toisaalta en myökään ole toistaiseksi ole ollut niin vakavassa parisuhteessa, että olisi tullut harkittavaksikaan se, että kannattaisiko meidän muuttaa asumaan ja elämään saman katon alle. (Tämä selittynee vielä, ainakin osaksi nuorella iälläni).
Mutta sellaisen havainnon olen ollut tekevinäni, että monen nuoren miehen elämään (ehkä siis myös omaani) on merkittävää, että onko hänen lähipiirissään edes yksi nainen, joka voi toki olla myös joskus oma äiti, tai hieman lievemmässä tapauksessa sisko vaikka mies tämän kieltäisi mutta mieluummin tyttö tai naisystävä.
Tällaisella naisella (tai naisilla) on merkittävä vaikutus siihen miten hyvin (tai huonosti) mies etenee jatkossa.Kuten miten hyvin (tai huonosti) hän pitää itsestään huolta. Onko valmks näkemään vaivaa ja mahd- jopa työtä eri asioiden suhteen. Kuten kiinostaako häntä opiskelu korkeammalle vai tyytyykö väjhempään, tai tois-sijaseen vaiuhtoehtoon vaikka omaisi huomattavaa potentiaalia...
Lie johtuuko nuoresta iästäsi vai mistä (mahdollisesti minulla luetunymmärtämisessä vaikeuksia), mutta en saanut tekstistä mitään selvää. Mitä yritit sanoa?
Auttaako sinua ymmärtää hänen kirjoittamansa tiivistys, joka kuului suunnilleen seuraavasti: merkittävää on, että onko miehen elämssä silloin kun hän on nuori tai nuoriaikuinen rakastavaa ja kannustaa naista vai ei.
Hänestä monet miehet tarvitevat kokemusken (tai mallin) siitä, että on tai ollut olemassa, ainakin yksi heitä arvostava ja kunnioittava nainen.
Ellei tällaista kokemiusta ole ja mies joutuu vastentahtosiesti jätetyksi, kun nainen ottaessa hänestä eron, niin ero voi olla miehelle todela pahapaikka, Vaarana on, että jätetty meis katkeroittuu ja syyttää omasta pahasta olostaan paitsi hänet jättänyttä ex-kumppaniaan niin samalla myös yleistäen, halveksimalla (lähes) kaikkia naisia. - Riippumatta siitä miksi nainen on halunnut erota (Aivan sama oliko eron syynä vaikkapa miehen loukkaava ja satuttava käytös vai se, että nainen lähti uuden ihastuksen matkaan hetken huumassa).
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Mä luulen, että miehet on aika suoraviivaisia ja käytännönläheisiä näissä asioissa. Miksi jäädä yksin, jos voi saada kivan naisen vierelleen?
Naiset ei pysty edes eroamaan yksin ilman jotain seminaareja. Miehet vaan ottaa uuden naisen poistuneen tilalle. Ei se sen kummenpaa ole.
Niin, mies ei pysty elämään muuten kuin niin että nainen on huolehtimassa niin kuin pikkulapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse (miehenä) ole eronnut mutta toisaalta en myökään ole toistaiseksi ole ollut niin vakavassa parisuhteessa, että olisi tullut harkittavaksikaan se, että kannattaisiko meidän muuttaa asumaan ja elämään saman katon alle. (Tämä selittynee vielä, ainakin osaksi nuorella iälläni).
Mutta sellaisen havainnon olen ollut tekevinäni, että monen nuoren miehen elämään (ehkä siis myös omaani) on merkittävää, että onko hänen lähipiirissään edes yksi nainen, joka voi toki olla myös joskus oma äiti, tai hieman lievemmässä tapauksessa sisko vaikka mies tämän kieltäisi mutta mieluummin tyttö tai naisystävä.
Tällaisella naisella (tai naisilla) on merkittävä vaikutus siihen miten hyvin (tai huonosti) mies etenee jatkossa.Kuten miten hyvin (tai huonosti) hän pitää itsestään huolta. Onko valmks näkemään vaivaa ja mahd- jopa työtä eri asioiden suhteen. Kuten kiinostaako häntä opiskelu korkeammalle vai tyytyykö väjhempään, tai tois-sijaseen vaiuhtoehtoon vaikka omaisi huomattavaa potentiaalia...
Puhutko yhtä kiharasti?
Kyllä. - Edellsen olisi voinut tiivistää muotoon, että oman havaintoni mukaan on miehen pärjäämsen kannalta ratkaisevaa onko hänen elämssään silloin kun hän on nuori tai nuori aikuinen rakastavaa ja kannustaa naista vai ei. (Edellsitä kiharuutta selitteeln sillä, että yritin selittää kirjoittaessani tätä asiaa itsellenikin)
Mä luulen myös että miehillä joilla on sisko perheessä on jotenkin luontevampi suhtautuminen naisiin muutenkin.
Olen myös ihmetellyt, eikö palstan miesvihaajamammoilla, joita tämäkin ketju on täynnä, ole lainkaan veljiä, isää, miespuolisia työ-, opiskelu- tai harrastuskavereita tai muuten vaan miespuolisia kavereita. Kovin omituiselta vaikuttaa heidän maailmankuvansa. Ja sama tietysti insselitrollien kohdalla sukupuolet vaihtaen.
"Don't expect different results if your habits are the same."
Tämän takia sille eron käsittelylle kannattaisi itse kunkin varata riittävästi aikaa. Ei riitä että ymmärtää mitä tapahtui, omia käyttäytymismalleja pitäisi pystyä myös muuttamaan. Ja se ei ole mikään nopea juttu se.
Jäin leskeksi puolisen vuotta sitten. Olen siis mies ja vaimoni kuoli pitkällisen sairauden uuvuttamana.
Hän on alati mielessäni ja pelkkä ajatuskin siitä, että hakisin, tai ottaisin uuden naisen on pöyristyttävä. Tuskin enää ikinä uutta parisuhdetta solmin, sillä Hänen korvaajaksi (tyhmä rinnastus myönnän) ei ole kenestäkään.
Hän oli kaikkeni, sielunkumppanini kaksikymmentä vuotta. Niin kauan, tai vähän aikaa satumme kesti.
Saisinpa edes minuutin olla hänen lähellään ja silittää hiuksia haistella hänen tuoksuaan, mutta sitä ei tapahdu koskaan enää tässä elämässä.
Kauniit muistot lohduttavat kuitenkin. Hän palaa mieleeni viimeisenä, kun nukahdan ja ensimmäisenä, kun herään. Jotkin askareet, esimerkiksi ruuanlaitto tuo hänet elävimmin mieleeni jostain syystä. Laitoinhan minä hänelle ruokaa vuosikaudet, kun hän ei itse kyennyt.
En etsi uutta hänen jälkeensä!
Olen kirjoittanut joskus aiemminkin tästä. Pahoittelen kertausta, mutta joskus on kirjoitettava toisestakin näkökulmasta.
https://www.vauva.fi/keskustelu/4371561/naisen-ja-miehen-sopiva-pituuse…