"Nainen löytää erossa itsensä, mies uuden nainen"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen kannattaa asua nykyään erikseen, saa enemmän rahaa, jos ei ole töitä.

Missään nimessä naisen ei kannata muuttaa miehen kanssa samaan asuntoon, jos asunto on yksin miehen nimissä. Olet ilmainen siivooja ja mies voi vaatia maksamaan osan asumiskuluista, lisäksi saat vähemmän rahaa kelasta, jos ei ole töitä.

Jos miehellä on lapsia niin hän voi hoitaa ne yksin ja nainen voi tehdä silloin omia juttuja omassa asunnossa. Voi nähdä miehen kanssa silloin, kun hänellä ei ole lasten hoito vuoroa.

Mies kerää itselleen omaisuutta ja nainen on ilmainen piika. Hyvässä lykyssä mies vielä valittaa, kun nainen ei seksissä suostu siihen ja siihen.

Herpes tarttuu myös oireettomana vaikka käyttäisi kondomia, valittaako mies, jos nainen ei suostu suuseksiin.

Ettekö käy testeissä ennen seksisuhteen aloittamista?

Johan on

Herpes näkyy testeissä kuulemma vain aktiivivaiheessa, niin ne väittävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli ennen eroa kuuden vuoden erittäin kuiva kausi, seksiä oli keskimäärin kerran vuodessa, koska mies piti minua niin vastenmielisenä ulkoisesti. Ei kuitenkaan halunnut erota. Peiliin katsomalla tiesin että en ollut vastenmielisen näköinen vaan ihan normaali, keski-ikäinen nainen. Hän ei kuitenkaan kestänyt vanhenevaa kehoani eikä muutamaa lisäkiloa. Itse ehdotteli ekan vuoden aikana seksiä ehkä kerran kuussa, mutta tultuani aina torjutuksi, en enää viitsinyt. Lopulta, kun vaihe ei päättynyt ollenkaan, hain eroa. Olemme molemmat yksin edelleen, erosta pari vuotta. Toistuva torjutuksi tuleminen traumatisoi minut niin etten uskalla lähestyä ketään, pelkään tulevani jälleen torjutuksi.

Olen paljon miettinyt että tein alunperin todella huonon valinnan, mies osoittautui hyvin ulkonäkökeskeiseksi heti aluksi, mutta laitoin nuoruuden ja kokemattomuuden piikkiin silloin. Halusi mm että olisin värjännyt vaaleat hiukseni tummiksi, koska hän preferoi brunetteja. Huoh. Valitettavasti huonot puolet vain ajan mittaan vahvistuvat ihmisessä. Nyt tämän tajuan.

Hyvä opetus, miksi ei koskaan pidä ottaa pinnallista miestä. Kun ikä väkisin muuttaa ulkonäköä, kaverilla ei enää edes seiso. Palstalla on useampi näitä pinnallisia ukkeleita.

Jos ei ole pakottavaa tarvetta tehdä lapsia, naisen kannattaa satsata nuoruus opintoihin ja uraan ja alkaa suhteeseen miehen kanssa vasta keski-iässä ja sen jälkeen. Näin karisee joukosta pinnalliset ulkonäön ja nuoruuden perässä juoksijat. Itse olen tehnyt näin ja hyvin tyytyväinen strategiaani. Monet sydänsurut on näin jääneet väliin ja vähän vaille viisikymppisenä löytyi mies, joka ei ryppyjä säikähdä ja jonka kanssa rakkaus on vahvaa ja kestävää.

Kaffepulla kirjoitti:

Mä luulen, että miehet on aika suoraviivaisia ja käytännönläheisiä näissä asioissa. Miksi jäädä yksin, jos voi saada kivan naisen vierelleen?

Miksi meidän miesten pitäisi sit jäädä rannalle ruikuttamaan, kun toinen on 2 vuotta suunnitellut eroa ja sit paukauttaa sen joululahjaksi yht äkkiä ja kaikki hänellä on niin valmiina.

Jos häntä ottaa sen jälkeen ikenistä mitä toinen tekee, niin voi voi.. :) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on kela ja myös työtön nainen pärjää yksin.

Suomessa kannattaa asua erikseen, jos ei ole vakituista työpaikkaa, saa asumistuet ja toimeentulotuen aina silloin kun on työttömänä. Naisia ei palkata töihin, kun voivat tulla raskaaksi. Ja kotitöitä on vähemmän kun asuu yksin.

Miesjohtajat eivät palkkaa naista töihin, kun voi joutua maksamaan äitiysloman, sitten nämä samat johtajat ihmettelevät aukkoja naisten cv: ssa. Siis mikä on älykkyysosamäärä näillä johtajilla, pitäisi varmaan vastakysymyksenä esittää työhaatattelussa paljonko yritys on maksanut äitiyslomia, onko naisia syrjitty työn haussa?

Naispuolinen HR-osasto ei puutu asiaan mitenkään?

Selitäs muuten samalla miksi mies ei palkkaisi naista joka tekee parempaa työtä paljon halvemmalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen kannattaa asua nykyään erikseen, saa enemmän rahaa, jos ei ole töitä.

Missään nimessä naisen ei kannata muuttaa miehen kanssa samaan asuntoon, jos asunto on yksin miehen nimissä. Olet ilmainen siivooja ja mies voi vaatia maksamaan osan asumiskuluista, lisäksi saat vähemmän rahaa kelasta, jos ei ole töitä.

Jos miehellä on lapsia niin hän voi hoitaa ne yksin ja nainen voi tehdä silloin omia juttuja omassa asunnossa. Voi nähdä miehen kanssa silloin, kun hänellä ei ole lasten hoito vuoroa.

Mies kerää itselleen omaisuutta ja nainen on ilmainen piika. Hyvässä lykyssä mies vielä valittaa, kun nainen ei seksissä suostu siihen ja siihen.

Osa miehistä vielä juttelee muille miehille, että kun se nainen ei suostunut siihen ja siihen, muistavatko mainita omat sukupuolitautinsa.

Parisuhteet ovat ahdistavia monelle naiselle nykyään. Nainen voi paremmin yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästähän on tehty tutkimuksia, en nyt jaksa googlata prosentteja mutta miehistä enemmistö olisi ennemmin huonossa suhteessa kuin yksin, naisista taas vähemmistö. Naisten kai yleisesti helpompi oppia pärjäämään itsekseen, ehkä laajemmat kaveripiirit ja muu elämän sisältö auttaa. Toki ihmiskohtaista, mutta näin yleisesti.

Taas joku luotettava kyselytutkimus johon naiset ovat ainoastaan vastanneet, myös miesten puolesta.

Et taida ihan ymmärtää miten tutkimuksen teko toimii. No, kaikilla meillä on rajoitteemme.

Noin juuri kysely tutkimus toimii, päätetään vastaus etukäteen ja sitten etsitään tarpeeksi suuri mutta mahdollisimman pieni ihmisryhmä joka vastaa juuri niin kuin Kysyjä johdattelee ja sitte julkaistaan se sanomalla kaikki on tätä mieltä kun saadaan vastaukset.

Kuinka moni tällä palstalla on osallistunut kyselyihin joista iltapäivä lehdissä kerrotaan mitä mieltä kaikki suomalaiset ovat? Eli kuulutko niihin tuhanteen ihmiseen joka päättää miten koko suomen kansa ajattelee

Meillä tehtiin kysely etätyöpäivien arvioidusta määrästä, asteikolla  1-5.

Miten meni omasta mielestä rakas hr ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on kela ja myös työtön nainen pärjää yksin.

Suomessa kannattaa asua erikseen, jos ei ole vakituista työpaikkaa, saa asumistuet ja toimeentulotuen aina silloin kun on työttömänä. Naisia ei palkata töihin, kun voivat tulla raskaaksi. Ja kotitöitä on vähemmän kun asuu yksin.

Miesjohtajat eivät palkkaa naista töihin, kun voi joutua maksamaan äitiysloman, sitten nämä samat johtajat ihmettelevät aukkoja naisten cv: ssa. Siis mikä on älykkyysosamäärä näillä johtajilla, pitäisi varmaan vastakysymyksenä esittää työhaatattelussa paljonko yritys on maksanut äitiyslomia, onko naisia syrjitty työn haussa?

Naispuolinen HR-osasto ei puutu asiaan mitenkään?

Selitäs muuten samalla miksi mies ei palkkaisi naista joka tekee parempaa työtä paljon halvemmalla?

Ei kaikilla työpaikoilla mitään hr-osastoa ole. Naisten kannattaa asua yksin ja nostaa kaikki tuet, vaikka olisi parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen kannattaa asua nykyään erikseen, saa enemmän rahaa, jos ei ole töitä.

Missään nimessä naisen ei kannata muuttaa miehen kanssa samaan asuntoon, jos asunto on yksin miehen nimissä. Olet ilmainen siivooja ja mies voi vaatia maksamaan osan asumiskuluista, lisäksi saat vähemmän rahaa kelasta, jos ei ole töitä.

Jos miehellä on lapsia niin hän voi hoitaa ne yksin ja nainen voi tehdä silloin omia juttuja omassa asunnossa. Voi nähdä miehen kanssa silloin, kun hänellä ei ole lasten hoito vuoroa.

Mies kerää itselleen omaisuutta ja nainen on ilmainen piika. Hyvässä lykyssä mies vielä valittaa, kun nainen ei seksissä suostu siihen ja siihen.

Osa miehistä vielä juttelee muille miehille, että kun se nainen ei suostunut siihen ja siihen, muistavatko mainita omat sukupuolitautinsa.

Parisuhteet ovat ahdistavia monelle naiselle nykyään. Nainen voi paremmin yksin.

Naiset kutsuvat samaa asiaa vertaistueksi ja tässäkin ketjussa on valitettu etteivät miehet hae sitä riittävästi.

Päättäkääs nyt jo puhuvatko miehet ystävilleen vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on kela ja myös työtön nainen pärjää yksin.

Suomessa kannattaa asua erikseen, jos ei ole vakituista työpaikkaa, saa asumistuet ja toimeentulotuen aina silloin kun on työttömänä. Naisia ei palkata töihin, kun voivat tulla raskaaksi. Ja kotitöitä on vähemmän kun asuu yksin.

Miesjohtajat eivät palkkaa naista töihin, kun voi joutua maksamaan äitiysloman, sitten nämä samat johtajat ihmettelevät aukkoja naisten cv: ssa. Siis mikä on älykkyysosamäärä näillä johtajilla, pitäisi varmaan vastakysymyksenä esittää työhaatattelussa paljonko yritys on maksanut äitiyslomia, onko naisia syrjitty työn haussa?

Naispuolinen HR-osasto ei puutu asiaan mitenkään?

Selitäs muuten samalla miksi mies ei palkkaisi naista joka tekee parempaa työtä paljon halvemmalla?

Ei kaikilla työpaikoilla mitään hr-osastoa ole. Naisten kannattaa asua yksin ja nostaa kaikki tuet, vaikka olisi parisuhteessa.

Tuoissa olemme samaa mieltä. Naisten kannattaa aina olla yksin, ilman mitään kontaktia miehiin.

Muistakaa ne viisi kirjainta: C R Y O S

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen kannattaa asua nykyään erikseen, saa enemmän rahaa, jos ei ole töitä.

Missään nimessä naisen ei kannata muuttaa miehen kanssa samaan asuntoon, jos asunto on yksin miehen nimissä. Olet ilmainen siivooja ja mies voi vaatia maksamaan osan asumiskuluista, lisäksi saat vähemmän rahaa kelasta, jos ei ole töitä.

Jos miehellä on lapsia niin hän voi hoitaa ne yksin ja nainen voi tehdä silloin omia juttuja omassa asunnossa. Voi nähdä miehen kanssa silloin, kun hänellä ei ole lasten hoito vuoroa.

Mies kerää itselleen omaisuutta ja nainen on ilmainen piika. Hyvässä lykyssä mies vielä valittaa, kun nainen ei seksissä suostu siihen ja siihen.

Osa miehistä vielä juttelee muille miehille, että kun se nainen ei suostunut siihen ja siihen, muistavatko mainita omat sukupuolitautinsa.

Parisuhteet ovat ahdistavia monelle naiselle nykyään. Nainen voi paremmin yksin.

Nainen saa tehdä suurimman osan kotitöistä yksin ja hoitaa lapsia yksin, siihen vielä ilkeä anoppi, jolle mies ei sano mitään. Työttömänä saat olemattoman työmarkkinatuen miehen kanssa asuessa, leskeneläke huononnettiin.

Ei mitään järjeä parisuhteessa enää nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli ennen eroa kuuden vuoden erittäin kuiva kausi, seksiä oli keskimäärin kerran vuodessa, koska mies piti minua niin vastenmielisenä ulkoisesti. Ei kuitenkaan halunnut erota. Peiliin katsomalla tiesin että en ollut vastenmielisen näköinen vaan ihan normaali, keski-ikäinen nainen. Hän ei kuitenkaan kestänyt vanhenevaa kehoani eikä muutamaa lisäkiloa. Itse ehdotteli ekan vuoden aikana seksiä ehkä kerran kuussa, mutta tultuani aina torjutuksi, en enää viitsinyt. Lopulta, kun vaihe ei päättynyt ollenkaan, hain eroa. Olemme molemmat yksin edelleen, erosta pari vuotta. Toistuva torjutuksi tuleminen traumatisoi minut niin etten uskalla lähestyä ketään, pelkään tulevani jälleen torjutuksi.

Olen paljon miettinyt että tein alunperin todella huonon valinnan, mies osoittautui hyvin ulkonäkökeskeiseksi heti aluksi, mutta laitoin nuoruuden ja kokemattomuuden piikkiin silloin. Halusi mm että olisin värjännyt vaaleat hiukseni tummiksi, koska hän preferoi brunetteja. Huoh. Valitettavasti huonot puolet vain ajan mittaan vahvistuvat ihmisessä. Nyt tämän tajuan.

Hyvä opetus, miksi ei koskaan pidä ottaa pinnallista miestä. Kun ikä väkisin muuttaa ulkonäköä, kaverilla ei enää edes seiso. Palstalla on useampi näitä pinnallisia ukkeleita.

Jep, naiset pääsee helpommalla kun ottaa purkin tummelia niin taas luistaa, oli kyseessä mies tai koira.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli ennen eroa kuuden vuoden erittäin kuiva kausi, seksiä oli keskimäärin kerran vuodessa, koska mies piti minua niin vastenmielisenä ulkoisesti. Ei kuitenkaan halunnut erota. Peiliin katsomalla tiesin että en ollut vastenmielisen näköinen vaan ihan normaali, keski-ikäinen nainen. Hän ei kuitenkaan kestänyt vanhenevaa kehoani eikä muutamaa lisäkiloa. Itse ehdotteli ekan vuoden aikana seksiä ehkä kerran kuussa, mutta tultuani aina torjutuksi, en enää viitsinyt. Lopulta, kun vaihe ei päättynyt ollenkaan, hain eroa. Olemme molemmat yksin edelleen, erosta pari vuotta. Toistuva torjutuksi tuleminen traumatisoi minut niin etten uskalla lähestyä ketään, pelkään tulevani jälleen torjutuksi.

Olen paljon miettinyt että tein alunperin todella huonon valinnan, mies osoittautui hyvin ulkonäkökeskeiseksi heti aluksi, mutta laitoin nuoruuden ja kokemattomuuden piikkiin silloin. Halusi mm että olisin värjännyt vaaleat hiukseni tummiksi, koska hän preferoi brunetteja. Huoh. Valitettavasti huonot puolet vain ajan mittaan vahvistuvat ihmisessä. Nyt tämän tajuan.

Hyvä opetus, miksi ei koskaan pidä ottaa pinnallista miestä. Kun ikä väkisin muuttaa ulkonäköä, kaverilla ei enää edes seiso. Palstalla on useampi näitä pinnallisia ukkeleita.

Jos ei ole pakottavaa tarvetta tehdä lapsia, naisen kannattaa satsata nuoruus opintoihin ja uraan ja alkaa suhteeseen miehen kanssa vasta keski-iässä ja sen jälkeen. Näin karisee joukosta pinnalliset ulkonäön ja nuoruuden perässä juoksijat. Itse olen tehnyt näin ja hyvin tyytyväinen strategiaani. Monet sydänsurut on näin jääneet väliin ja vähän vaille viisikymppisenä löytyi mies, joka ei ryppyjä säikähdä ja jonka kanssa rakkaus on vahvaa ja kestävää.

Miksi miehen pitäisi huolia ryppyinen kun saa nuorempiakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen kannattaa asua nykyään erikseen, saa enemmän rahaa, jos ei ole töitä.

Missään nimessä naisen ei kannata muuttaa miehen kanssa samaan asuntoon, jos asunto on yksin miehen nimissä. Olet ilmainen siivooja ja mies voi vaatia maksamaan osan asumiskuluista, lisäksi saat vähemmän rahaa kelasta, jos ei ole töitä.

Jos miehellä on lapsia niin hän voi hoitaa ne yksin ja nainen voi tehdä silloin omia juttuja omassa asunnossa. Voi nähdä miehen kanssa silloin, kun hänellä ei ole lasten hoito vuoroa.

Mies kerää itselleen omaisuutta ja nainen on ilmainen piika. Hyvässä lykyssä mies vielä valittaa, kun nainen ei seksissä suostu siihen ja siihen.

Osa miehistä vielä juttelee muille miehille, että kun se nainen ei suostunut siihen ja siihen, muistavatko mainita omat sukupuolitautinsa.

Parisuhteet ovat ahdistavia monelle naiselle nykyään. Nainen voi paremmin yksin.

Nainen saa tehdä suurimman osan kotitöistä yksin ja hoitaa lapsia yksin, siihen vielä ilkeä anoppi, jolle mies ei sano mitään. Työttömänä saat olemattoman työmarkkinatuen miehen kanssa asuessa, leskeneläke huononnettiin.

Ei mitään järjeä parisuhteessa enää nykyään.

Ja sitten vielä mies valittaa seksin harrastamisesta ja juttelee työkavereille ja muille mitä naisensa kanssa tekee tai ei tee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli ennen eroa kuuden vuoden erittäin kuiva kausi, seksiä oli keskimäärin kerran vuodessa, koska mies piti minua niin vastenmielisenä ulkoisesti. Ei kuitenkaan halunnut erota. Peiliin katsomalla tiesin että en ollut vastenmielisen näköinen vaan ihan normaali, keski-ikäinen nainen. Hän ei kuitenkaan kestänyt vanhenevaa kehoani eikä muutamaa lisäkiloa. Itse ehdotteli ekan vuoden aikana seksiä ehkä kerran kuussa, mutta tultuani aina torjutuksi, en enää viitsinyt. Lopulta, kun vaihe ei päättynyt ollenkaan, hain eroa. Olemme molemmat yksin edelleen, erosta pari vuotta. Toistuva torjutuksi tuleminen traumatisoi minut niin etten uskalla lähestyä ketään, pelkään tulevani jälleen torjutuksi.

Olen paljon miettinyt että tein alunperin todella huonon valinnan, mies osoittautui hyvin ulkonäkökeskeiseksi heti aluksi, mutta laitoin nuoruuden ja kokemattomuuden piikkiin silloin. Halusi mm että olisin värjännyt vaaleat hiukseni tummiksi, koska hän preferoi brunetteja. Huoh. Valitettavasti huonot puolet vain ajan mittaan vahvistuvat ihmisessä. Nyt tämän tajuan.

Hyvä opetus, miksi ei koskaan pidä ottaa pinnallista miestä. Kun ikä väkisin muuttaa ulkonäköä, kaverilla ei enää edes seiso. Palstalla on useampi näitä pinnallisia ukkeleita.

Jos ei ole pakottavaa tarvetta tehdä lapsia, naisen kannattaa satsata nuoruus opintoihin ja uraan ja alkaa suhteeseen miehen kanssa vasta keski-iässä ja sen jälkeen. Näin karisee joukosta pinnalliset ulkonäön ja nuoruuden perässä juoksijat. Itse olen tehnyt näin ja hyvin tyytyväinen strategiaani. Monet sydänsurut on näin jääneet väliin ja vähän vaille viisikymppisenä löytyi mies, joka ei ryppyjä säikähdä ja jonka kanssa rakkaus on vahvaa ja kestävää.

Miksi miehen pitäisi huolia ryppyinen kun saa nuorempiakin?

Suomessa miehiä on 70 000 enemmän kuin naisia ikäluokassa 20 - 39, taitaa monella miehellä olla sama nuorempi nainen kierroksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa toistuu usein ajatus, että kodin siisteystaso yms. olisi vain naisen omia kriteerejä, ja pitäisi ottaa rennommin.

No, itse otin raskaus- ja vauva-aikana rennommin, ja tosiaan näkyi.

Vaan mitä tekivät kylässä käyvät ex-miehen sukulaiset? No tietysti "hauskasti" v*ttuilivat minulle (ja siis vain minulle) siitä, että et sitten ole jaksanut näköjään siivota heh heh.

Eräänkin kerran ex-anoppi alkoi silmiään pyöritellen omatoimisesti tiskaamaan kodissani.

Eipä näissä(kään) ex mitenkään pitänyt puoliani tai kertonut, että nyt otetaan rennosti, elämä saa näkyä jne.

Ei. Minua sai vapaasti käydä vieraat arvostelemassa, että mitenkäs täällä nyt näin p*skaista on.

Että sellaista "oman pään sisäisiä kriteerejä".

Ai hitto, meilläkin se oli ex-anoppi ja exän suku, joka otti nokkiinsa, jos oli sitä sotkua vauva-aikana, oma äiti ei tuollaista harrastanut. Ja exä raijasi huonekasveja kotiin, kun jotenkin kaikkien naisten sellaisia piti harrastaa, ei kuitenkaan hoitanut itse niitä. Sitten se ex-anoppi päivitteli, että kylläpä sinun (minun??) kasvit näyttävät huonoilta. Ja exä vielä ilkeili, että kyllä minun nyt vaan pitää ryhdistäytyä ja siivota enemmän, koska muuten ihmiset alkavat puhua, että meillä ei oikein ole täällä asiat hyvin ja kuulemma minä en sitten sitä kestä. Tein vielä töitä kotoa käsin vauva-aikana, että tultiin toimeen. Kyllä oli helpotus erota, jäi kaikki nuo ”päänsisäisyydet” entiseen osoitteeseen. Huh…

Miehet ei pysty sanomaan omalle äidilleen mitään ja puolustamaan omaa naistaan.

Suosittelen asumista erikseen, anoppi saa sisustaa miehen asuntoa ja valittaa miehelle, jos ei ole tarpeeksi hyvin siivottu.

Ja on helpompi erota, jos ei jaksa kuunnella anoppia eikä tarvitse maksaa miehen asuntolainaa, kun mies kerää omaisuutta yksin itselleen.

Mikä siinä on että naiset ei tule keskenään toimeen ja syyttää miestä kun ei katkaise välejään perheeseensä. Hyvin tukee ajatusta että naiset vaativat että mies on vain ja ainoastaan naisen tahdon toteutus välinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli ennen eroa kuuden vuoden erittäin kuiva kausi, seksiä oli keskimäärin kerran vuodessa, koska mies piti minua niin vastenmielisenä ulkoisesti. Ei kuitenkaan halunnut erota. Peiliin katsomalla tiesin että en ollut vastenmielisen näköinen vaan ihan normaali, keski-ikäinen nainen. Hän ei kuitenkaan kestänyt vanhenevaa kehoani eikä muutamaa lisäkiloa. Itse ehdotteli ekan vuoden aikana seksiä ehkä kerran kuussa, mutta tultuani aina torjutuksi, en enää viitsinyt. Lopulta, kun vaihe ei päättynyt ollenkaan, hain eroa. Olemme molemmat yksin edelleen, erosta pari vuotta. Toistuva torjutuksi tuleminen traumatisoi minut niin etten uskalla lähestyä ketään, pelkään tulevani jälleen torjutuksi.

Olen paljon miettinyt että tein alunperin todella huonon valinnan, mies osoittautui hyvin ulkonäkökeskeiseksi heti aluksi, mutta laitoin nuoruuden ja kokemattomuuden piikkiin silloin. Halusi mm että olisin värjännyt vaaleat hiukseni tummiksi, koska hän preferoi brunetteja. Huoh. Valitettavasti huonot puolet vain ajan mittaan vahvistuvat ihmisessä. Nyt tämän tajuan.

Hyvä opetus, miksi ei koskaan pidä ottaa pinnallista miestä. Kun ikä väkisin muuttaa ulkonäköä, kaverilla ei enää edes seiso. Palstalla on useampi näitä pinnallisia ukkeleita.

Jos ei ole pakottavaa tarvetta tehdä lapsia, naisen kannattaa satsata nuoruus opintoihin ja uraan ja alkaa suhteeseen miehen kanssa vasta keski-iässä ja sen jälkeen. Näin karisee joukosta pinnalliset ulkonäön ja nuoruuden perässä juoksijat. Itse olen tehnyt näin ja hyvin tyytyväinen strategiaani. Monet sydänsurut on näin jääneet väliin ja vähän vaille viisikymppisenä löytyi mies, joka ei ryppyjä säikähdä ja jonka kanssa rakkaus on vahvaa ja kestävää.

Miksi miehen pitäisi huolia ryppyinen kun saa nuorempiakin?

Sinä et saa edes sitä ryppyistä :D

Vierailija kirjoitti:

Joo, nainen voimaantuu ja alkaa huudattaa kaija koota.

Heh yleensä juuri näin. Itse olen vähemmistöä, erosin 46v iässä ja aika/liiankin pian löytyi uusi mies. En halua olla yksin.

En edes pidä kaija koosta, mutta olen tuon huomannut ikätovereissani ja ihmettelen, jopa ärsyynnyn ilmiöstä.

N 51v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa toistuu usein ajatus, että kodin siisteystaso yms. olisi vain naisen omia kriteerejä, ja pitäisi ottaa rennommin.

No, itse otin raskaus- ja vauva-aikana rennommin, ja tosiaan näkyi.

Vaan mitä tekivät kylässä käyvät ex-miehen sukulaiset? No tietysti "hauskasti" v*ttuilivat minulle (ja siis vain minulle) siitä, että et sitten ole jaksanut näköjään siivota heh heh.

Eräänkin kerran ex-anoppi alkoi silmiään pyöritellen omatoimisesti tiskaamaan kodissani.

Eipä näissä(kään) ex mitenkään pitänyt puoliani tai kertonut, että nyt otetaan rennosti, elämä saa näkyä jne.

Ei. Minua sai vapaasti käydä vieraat arvostelemassa, että mitenkäs täällä nyt näin p*skaista on.

Että sellaista "oman pään sisäisiä kriteerejä".

Ai hitto, meilläkin se oli ex-anoppi ja exän suku, joka otti nokkiinsa, jos oli sitä sotkua vauva-aikana, oma äiti ei tuollaista harrastanut. Ja exä raijasi huonekasveja kotiin, kun jotenkin kaikkien naisten sellaisia piti harrastaa, ei kuitenkaan hoitanut itse niitä. Sitten se ex-anoppi päivitteli, että kylläpä sinun (minun??) kasvit näyttävät huonoilta. Ja exä vielä ilkeili, että kyllä minun nyt vaan pitää ryhdistäytyä ja siivota enemmän, koska muuten ihmiset alkavat puhua, että meillä ei oikein ole täällä asiat hyvin ja kuulemma minä en sitten sitä kestä. Tein vielä töitä kotoa käsin vauva-aikana, että tultiin toimeen. Kyllä oli helpotus erota, jäi kaikki nuo ”päänsisäisyydet” entiseen osoitteeseen. Huh…

Miehet ei pysty sanomaan omalle äidilleen mitään ja puolustamaan omaa naistaan.

Suosittelen asumista erikseen, anoppi saa sisustaa miehen asuntoa ja valittaa miehelle, jos ei ole tarpeeksi hyvin siivottu.

Ja on helpompi erota, jos ei jaksa kuunnella anoppia eikä tarvitse maksaa miehen asuntolainaa, kun mies kerää omaisuutta yksin itselleen.

Mikä siinä on että naiset ei tule keskenään toimeen ja syyttää miestä kun ei katkaise välejään perheeseensä. Hyvin tukee ajatusta että naiset vaativat että mies on vain ja ainoastaan naisen tahdon toteutus välinen

Terve anoppi ei puutu aikuisen lapsensa parisuhteeseen eikä lapsen kasvatukseen eikä kodin sisustukseen, jos puuttuu niin miehen kuuluu sille omalle äidilleen pistää rajat.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä miehet ei keskimäärin analysoi asioita ja etenkään tunteitaan niin paljoa kuin naiset, vaan menevät enempi "kylmien faktojen" kautta? Itselleni on tärkeää käsitellä erot läpi ennen uutta suhdetta jotta kykenisin välttämään samat virheet. Tuntuisi myös epäreilulta uutta kumppania kohtaan aloittaa uusi suhde, jos suren vielä edellistä. Lisäksi uskon siihen, että mulla on paremmat mahdollisuudet löytää hyvä parisuhde kun tunnen seisovani taas vahvasti omilla jaloillani. Vaikea kuvitella että uudella suhteella olisi kummoisia edellytyksiä päästä vauhtiin, jos elämä ja mieli on vielä myllerryksessä edellisen suhteen ja eron jäljiltä.

Miehet sen sijaan tuntuu usein ajattelevan, että okei nyt suhde x on ohi ja se siitä; ei muuta kun uutta matoa koukkuun. Eikä siinäkään kai mitään väärää, jos ei ole mitään sellaisia asioita joita olisi hyvä ensin käsitellä itsekseen. Tai ehkä miehet eivät vaan tunnista ja tiedosta sellaisia asioita siinä määrin kuin naiset? Optimaalisinta olisi varmaan jos olisi puoleksi miehen ja puoleksi naisen ajatusmaailma.

Tässä oli viisasta juttua. Miehenä kyllä tunnistan tuon ilmiön. Se ajattelu ainakin itselle tuntui tulevan ajan kanssa, ja muiden kokemuksiakin kuunnellen. The Eron jälkeen oli hetken aikaa haipakkaa, mutta sitten alkoi kaipaamaan jotain pysyväksi ajateltua. Eri juttu sitten mikä siinä meni vikaan, ei kai muu kuin ne eri halujen tasot.

Mutta itse en ainakaan osaa puhua kavereille silleen, ja toisaalta monien kokemukset ovat aika yksoikoisia. Eli ei ole sellaisia kuin aika suoraviivaisia kokemuksia, naisilta oppi paljon enemmän asioita. Ja nimenomaan lisää tavasta jolla naispuoliset funtsivat juttuja ja mitä painottavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa toistuu usein ajatus, että kodin siisteystaso yms. olisi vain naisen omia kriteerejä, ja pitäisi ottaa rennommin.

No, itse otin raskaus- ja vauva-aikana rennommin, ja tosiaan näkyi.

Vaan mitä tekivät kylässä käyvät ex-miehen sukulaiset? No tietysti "hauskasti" v*ttuilivat minulle (ja siis vain minulle) siitä, että et sitten ole jaksanut näköjään siivota heh heh.

Eräänkin kerran ex-anoppi alkoi silmiään pyöritellen omatoimisesti tiskaamaan kodissani.

Eipä näissä(kään) ex mitenkään pitänyt puoliani tai kertonut, että nyt otetaan rennosti, elämä saa näkyä jne.

Ei. Minua sai vapaasti käydä vieraat arvostelemassa, että mitenkäs täällä nyt näin p*skaista on.

Että sellaista "oman pään sisäisiä kriteerejä".

Ai hitto, meilläkin se oli ex-anoppi ja exän suku, joka otti nokkiinsa, jos oli sitä sotkua vauva-aikana, oma äiti ei tuollaista harrastanut. Ja exä raijasi huonekasveja kotiin, kun jotenkin kaikkien naisten sellaisia piti harrastaa, ei kuitenkaan hoitanut itse niitä. Sitten se ex-anoppi päivitteli, että kylläpä sinun (minun??) kasvit näyttävät huonoilta. Ja exä vielä ilkeili, että kyllä minun nyt vaan pitää ryhdistäytyä ja siivota enemmän, koska muuten ihmiset alkavat puhua, että meillä ei oikein ole täällä asiat hyvin ja kuulemma minä en sitten sitä kestä. Tein vielä töitä kotoa käsin vauva-aikana, että tultiin toimeen. Kyllä oli helpotus erota, jäi kaikki nuo ”päänsisäisyydet” entiseen osoitteeseen. Huh…

Miehet ei pysty sanomaan omalle äidilleen mitään ja puolustamaan omaa naistaan.

Suosittelen asumista erikseen, anoppi saa sisustaa miehen asuntoa ja valittaa miehelle, jos ei ole tarpeeksi hyvin siivottu.

Ja on helpompi erota, jos ei jaksa kuunnella anoppia eikä tarvitse maksaa miehen asuntolainaa, kun mies kerää omaisuutta yksin itselleen.

Mikä siinä on että naiset ei tule keskenään toimeen ja syyttää miestä kun ei katkaise välejään perheeseensä. Hyvin tukee ajatusta että naiset vaativat että mies on vain ja ainoastaan naisen tahdon toteutus välinen

Terve anoppi ei puutu aikuisen lapsensa parisuhteeseen eikä lapsen kasvatukseen eikä kodin sisustukseen, jos puuttuu niin miehen kuuluu sille omalle äidilleen pistää rajat.

Nössö mies ei pysty.