"Nainen löytää erossa itsensä, mies uuden nainen"

Vierailija kirjoitti:

Hahahahahaaaaa. Miehet eivät löydä, vaikka haluaisivat.

Huh, eli koko aloitus on paskapuhetta ja ensimmäisten sivujen miesv iha on vain naisten harhaista katkeruutta.

Ihana kuulla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas naiset kehuvat omaa tapaansa hoitaa asia ja haukkuvat miesten vastaavaa.

Eronneena ja uudessa suhteessa jo vuosia olleena miehenä mieleen tulee ainakin kolme syytä miesten eron jälkeiselle toiminnalle. Tarkoitan tässä nyt aikuisten ihmisten tilannetta.

1) Erot eivät ole symmetrisiä, sillä noin 75% avioliitoista päättyy naisen päätökseen. Mitä sitä turhia tuollaisia vuosikausia pohtimaan, sillä myös useimmat muut naiset toimivat samalla lailla. Tuskaa voi toki olla, mutta ei siihen mikään vatvominen auta. Siiispä laastarisuhde päälle. Ja kun niitä on jokunen ollut, joukossa on yleensä joku oikein ihastuttava nainen.

2) Mainittukin jo tässä ketjussa, mutta seksin saaminen ei ole sinkkumiehelle yhtä helppoa kuin naiselle. Kuka järkevä aikuinen mies jaksaa jatkuvasti selata jotain appia tai käydä baarissa sen yhden jutun takia. Laastarisuhteessa saa yleensä ainakin alussa niin paljon kuin huvittaa.

3) Kysyntä. Eronnut mies on yleensä ollut joissain naissuhteissa jo ennen liittoaan. Ainakin itselle on jäänyt vaikutelmaksi, että naiset arvostavat itseluottamusta ja kokemusta siitä, että mies tietää mitä tekee. En tarkoita tässä vain seksiä. Naisten kanssa on osattava olla muutenkin. Eronnut mies on tässä vahvassa etulyöntiasemassa lähes ikisinkkuihin miehiin nähden.

Eronneiden miesten tavassa hoitaa tilanne ei ole mitään moitittavaa.

Laastarisuhteissa on paljonkin moitittavaa. Siinä käyttää toista hyväkseen, uskottelee olevansa oikeasti ihastunut ja kiintynyt, vaikka oma päänuppi on ihan mullinmallin eikä sillä pysty kenestäkään siinä vaiheessa aidosti välittämään.

Puhumattakaan, että tekee lapsia, vaikka suhde pohjautu tällaiseen hyväksikäyttötematiikkaan.

Jahas, huomaa kyllä, kuka mies tuli linjoille. Kohta saamme lukea taas nykyisen vaimon seksielämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se niin monesti menee että nainen uudistaa itsensä eron jälkeen. Uusi asunto, uusi sisustus, uudet vaatteet ja hiukset varsinkin. Jos mies oli se joka jätti tämä rituaali suoritetaan kiukusta kihisten ja vannotaan että se mies tulee vielä "niin näkemään mitä menetti". Mies taas eron tullen pyrkii heti haalimaan eri naisia niin paljon kuin vain mahdollista ellei ollut jo joku valmiina. Jos ei saa ketään enää niin alkaa limaiseksi setämieheksi.

Minun upea vaimoni hankkii uusia vaatteita aika usein ja pitää itsestään muutenkin huolta. Ei tarvitse erota. Suomalaisilla naisilla kaikki tuo tehdään vasta eron jälkeen, kunnes taas vakisuhteessa piereskellään samoissa rytkyissä, kunnes uusikin mies kyllästyy ja sittan taas nainen hankkii uusia vaatteita, että saisi uuden miehen ansaan. Onhan sekin tosiaan naurettavaa, että itsensä lihottanut mätisäkki "kostolaihduttaa", kun ukko antaa kenkää.

Itse hommasin uusia vaatteita eron jälkeen, koska viimein niistä ei oltu syyllistämässä.

Exällä rahanhallinta ei ollut kehuttavaa, tämän vuoksi talousasiat jäivät pitkälti minun niskoilleni.

Pari kertaa kun kehtasin ostaa itselleni vaatteita ja olla jopa iloinen niistä, niin arvaapa mikä oli reaktio.

Ex vaati, että lasketaan tarkalleen menot, ettei nyt vain ole niin, että hän maksaisi menoja enemmän.

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se menee.

Omani lähti etsimään kadonnutta ensihuumaa. Todellisuuden valjetessa ennemminkin arjen pyörittäjää ja huolen pitäjää.

Itse en nyt ketään jaksa. Paitsi lapsia <3

Jos et edes jaksanut olla parisuhteessa etkä jaksanut panostaa siihen yhtään, ja mies oli sinulle riesa, eikö ollutkin ihan hyvä, että mies lähti?

Hän ehkä voi löytää jonkun, joka nauttii yhteisestä arjen jakamisesta juuri hänen kanssaan.

Täällä tuntuu moni fantasioivan, että se mies katuu eroa sitten joskus kun ”tajuaa mitä menetti”. Oletteko tulleet ajatelleeksi, että usein se vasta eron jälkeen iskee päin kasvoja, miten huono suhde oikeasti oli?

Ja kuinka helposti "se paska" mies löysi uuden naisen... Olikohan se sittenkään niin huono.

194 vissiin vaatteiden kanssa suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti heti eron jälkeen Tinder käyntiin ja panisin minkä kerkeisin. En kyllä ottaisi naista riesaksi vaan eläisin nuoruuden uudelleen. En todellakaan jäisi suremaan koska elämä on lyhyt. Voisin vakiintua jos vastaa tulisi elämänmyönteinen tasapainoinen ihminen. Ei mielellään kauhean nuorta joka haluaisi tehdä lapsia, koska lapset on jo. Enkä alkaisi isäksi toisten lapsille koska omat lapset on ykkösenä elämässä.

Harva lapseton haluaa äitipuoleksi, sorry.

Olisi pitänyt kirjoittaa ettei äitipuolta olla edes hakemassa. Lapsille riittää yksi äiti.

Olisi pitänyt kirjoittaa ettei lapsettomia naisia kiinnosta ylipäätään mies, jolla on jo lapsia. 

Jos nainen haluaa itse lapsia, niin miehen entinen perhe on riippakivenä ja sitten sitä lopulta on kakkosäitinä niillekin. Ja jos nainen on vapaaehtoisesti lapseton, niin EI TODELLAKAAN miestä, jolla on lapsia. 

(Miehelle tosiaan omien lasten pitää olla ykkösenä elämässä, eli ne kersat sitten kuitenkin jossain vaiheessa pyörivät jaloissa.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, nainen voimaantuu ja alkaa huudattaa kaija koota.

Ja monesti nauttii estottomasta seksistä useiden eri kumppanien kanssa. 

eli toimii kuten aloituksessa haukutut miehet?

Päättäkääs nyt oletteko terapiassa vai randomeiden nussittavana

Vierailija kirjoitti:

Pitkässä suhteessa miehestä tulee naiselle rasite ja naisesta miehelle arkihyödyke. Suhteen loppuessa naista ei kiinnosta ottaa uutta rasitetta riipakseen, mutta mies tarvitsee heti uuden arkihyödykkeen. Arkihyödykkeellä tarkoitan äitimäistä kodin toimijaa, joka siivoaa, pyykkää, kokkaa niin että mies saa keskittyä omiin kivoihin juttuihinsa.

SinäKÄÄN et osa olla nainen ja kumppani. Sovit parhaiten laitoshoitajaksi ja paree kun et enää koske yhteenkään mieheen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sinä edes olet ollut parisuhteessa jos koko elämä on ollut pettymystä?

Sitä on vaan huomaamatta ajautunut parisuhde tilanteeseen suunnittelematta ja toivo/haave kunnollisesta kumppanista

Miten tämä on edes mahdollista? Ajautunut huomaamatta parisuhteeseen? Tässä on todellinen oman elämänsä objekti, jos tuo on totta.

Tässä tulee miesten ja naisten eri esille kun en miehenä tarvitse tunnelatauksia joka asiaan niin pystyy ajautumaan parisuhteeseen kun nainen alkaa läheisyyden puutteessa muuttamaan tapailu suhdetta parisuhteeksi

Kyllä mulla on kumpikin aviomies ihan aktiivisesti ja havaittavasti halunnut parisuhteeseen. En usko että heistä kumpikaan allekirjoittaisi väitettäsi sukupuolten erosta. Melkoinen elämähän tuollainen olisi, missä ei ole itse puikoissa, kelluu vaan kuin lastu laineilla.

Ihmiset on erilaisia eikä mikään yhtenäinen massa jossa kaikki toimii ja ajattelee samalla tavalla. En minkään syyllistä muita kun ei ajattele samalla tavalla kuin minä. Jokainen saa olla juuri semmoinen kuin on

Mutta eikö tuo ole ahdistavaa? Suhde syventyy toisen aloitteesta, vaikket oikeastaan halua sitä, kehitys on vain "ok"? Aika kuluu ja jonain päivänä huomaat olevasi avoliitossa, avioliitossa, isä, ilman tunnelatausta? Ymmärsinkö oikein? Näin naisnäkökulmasta kuulostaa ihan mekanismilta, jolla ajaudutaan elämään elämää, jota ei oikeastaan edes tahdo. Kai sekin on sitten mahdollista.

Ainoa mikä siinä tekee ahdistavaa on se naisen syyttely ku vihellän pelin poikki jo ennen liittoja. Kyseleppäs ystävä/tuttava piirissäsi miehiltä onko ne ihan oikeasti onnellisia elämäänsä niin saatat yllättyä jos ne on rehellisiä

Olen kysynyt. Ne, jotka ovat pitkissä liitoissaan, ovat, ja ikisinkut ovat. Erokriisiä läpikäyvät eivät tietenkään ole. Pointtihan on juuri siinä, että elämää pyritään itse viemään parempaan suuntaan, missä sitten itse kukin näkee sen olevan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkässä suhteessa miehestä tulee naiselle rasite ja naisesta miehelle arkihyödyke. Suhteen loppuessa naista ei kiinnosta ottaa uutta rasitetta riipakseen, mutta mies tarvitsee heti uuden arkihyödykkeen. Arkihyödykkeellä tarkoitan äitimäistä kodin toimijaa, joka siivoaa, pyykkää, kokkaa niin että mies saa keskittyä omiin kivoihin juttuihinsa.

SinäKÄÄN et osa olla nainen ja kumppani. Sovit parhaiten laitoshoitajaksi ja paree kun et enää koske yhteenkään mieheen.

Ammatti on laitoshuoltaja. -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En itse (miehenä) ole eronnut mutta toisaalta en myökään ole toistaiseksi ole ollut niin vakavassa parisuhteessa, että olisi tullut harkittavaksikaan se, että kannattaisiko meidän muuttaa asumaan ja elämään saman katon alle. (Tämä selittynee vielä, ainakin osaksi nuorella iälläni).

Mutta sellaisen havainnon olen ollut tekevinäni, että monen nuoren miehen elämään (ehkä siis myös omaani) on merkittävää, että onko hänen lähipiirissään edes yksi nainen, joka voi toki olla myös joskus oma äiti, tai hieman lievemmässä tapauksessa sisko vaikka mies tämän kieltäisi mutta mieluummin tyttö tai naisystävä. 

Tällaisella naisella (tai naisilla) on merkittävä vaikutus siihen miten hyvin (tai huonosti) mies etenee jatkossa.Kuten miten hyvin (tai huonosti) hän pitää itsestään huolta. Onko valmks näkemään vaivaa ja mahd- jopa työtä eri asioiden suhteen. Kuten kiinostaako häntä opiskelu korkeammalle vai tyytyykö väjhempään, tai tois-sijaseen vaiuhtoehtoon vaikka omaisi huomattavaa potentiaalia... 

Puhutko yhtä kiharasti?

Tämä on se "itse (miehenä), itse naisena olen sitä mieltä että.." -trollikka, joka aloittelee noita kumpuilevia aloituksiaankin aina tuolla samalla minä miehenä/naisena fraasilla. Siitä tunnistaa, kun se on niin typerästi sanottu, koska jos olen nainen, niin enhän voi muuta kuin naisena...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei ole kauheampaa kuin 35-75 siiderivalasnaiset laulamassa, joko aikuista naista tai kaunis rietas ja onnellinen biisejä.

Kyllä sille kovan vastuksen tarjoaa ukkeli joka vedet silmissä vetää "oon viikonloppuisä minä vaan".

Huomaatko eron? Siinä missä naiset vihdoinkin näyttävät todellisen sisimpänsä, niin mies näyttää rakkauttaan lapsiaan kohtaan.

Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.

Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua mutta tajusin tämän ketjun luettuani, että minulla on ehkä sellainen mies, jota tässä kuvaillaan. Tapasin hänet silloin, kun edellisen vaimon lähdöstä oli runsas puoli vuotta. Omaisuus jaettiin vasta siinä vaiheessa heillä, kun me jo asuimme yhdessä. Ekan vuoden tapailimme niin, että mies asui yhä kodissa, jonka omisti puoliksi exänsä kanssa. Lapsiakin heillä on.

Mielestäni meidän suhteemme on ollut aivan normaali alusta lähtien. Mies on sitten osannut piilottaa hyvin sen, jos on ollut henkisesti hajalla tai jotain po7kkeavaa vailla, koska se ei ole tullut ilmi mitenkään. Olemme olleet yhdessä jo 10 vuotta ja tämä on ihan normaali suhde.

Eli jäin miettimään, että millä lailla sen uuteen suhteeseen ryntäämisen pitäisi siis näkyä negatiivisesti niiden nopeasti uuden löytäneiden miesten elämässä?

Itse mietin oman exäni uutta naista, joka tosiaan tuli kuvioon kolme viikkoa meidän eron jälkeen ja siis meillä se 20 vuoden liitto, että käykö ikinä mielessä miten nopeasti hän olisi korvattavissa jos heille tulisi ero. Varmaan tunneista kyse, jos menee samalla kaavalla. Ja uskon että ex pystyy peittämään kaiken myllerryksen päässään. On paras pokerinaama jonka tunnen. Ja sillä tavalla läheisriippuvainen, ettei varmasti itse eroa kenestäkään, joten jos nainen hänet pitää voi tuokin liitto kestää vaikka sen 20 vuotta, kunnes sitten paljastuu jokin kaksoiselämä mitä minunkin kanssa ja nainen heittää ulos.

Pitäisikö minun siis pohdiskella jatkuvasti, että jos meille tulisi ero, niin miten nopeasti mies löytäisi tilalleni uuden? Kun nyt jo 10 v olemme olleet yhdessä, niin minusta vaakakupissa olen jo nyt saanut tässä suhteessa aika paljon sen vastapainoksi, että siinä toisessa kupissa on negatiivisena elementtinä se, että mies todennäköisesti löytää uuden todella helposti, jos jätän hänet?

Tuoko on se hirveä seuraus siitä, että eronnut mies aloittaa nopeasti uuden suhteen? En ihan edelleenkään ole saanut kiinni siitä, että mikä se kauhea seuraus on, jos mies eron jälkeen nopeasti aloittaa uuden suhteen, mistä tämä ketju kertoo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se niin monesti menee että nainen uudistaa itsensä eron jälkeen. Uusi asunto, uusi sisustus, uudet vaatteet ja hiukset varsinkin. Jos mies oli se joka jätti tämä rituaali suoritetaan kiukusta kihisten ja vannotaan että se mies tulee vielä "niin näkemään mitä menetti". Mies taas eron tullen pyrkii heti haalimaan eri naisia niin paljon kuin vain mahdollista ellei ollut jo joku valmiina. Jos ei saa ketään enää niin alkaa limaiseksi setämieheksi.

Minun upea vaimoni hankkii uusia vaatteita aika usein ja pitää itsestään muutenkin huolta. Ei tarvitse erota. Suomalaisilla naisilla kaikki tuo tehdään vasta eron jälkeen, kunnes taas vakisuhteessa piereskellään samoissa rytkyissä, kunnes uusikin mies kyllästyy ja sittan taas nainen hankkii uusia vaatteita, että saisi uuden miehen ansaan. Onhan sekin tosiaan naurettavaa, että itsensä lihottanut mätisäkki "kostolaihduttaa", kun ukko antaa kenkää.

Se on totta, suomalaisten naisten pitäisi olla vaativampia ja itsekkäämpiä jo suhteen aikana. Se toimii vain vastavuoroisesti, ei niin, että toinen vain antaa ja antaa ja toinen vain ottaa ja ottaa.

"Hyvän työihmisen" ja ahkeran äidin rooli ei murru ihan äkkiä, ihmiset tuppaavat toistamaan kotoa saamiaan malleja. Luther, sisu ja perkele, nääs.

Vierailija kirjoitti:

Miehellä on enemmän simppeliä saatavaa omalta naiselta.

Kyvykkäitä miehiä on enemmän kuin vastaavia naisia, mutta kuitenkin vähemmän kuin keskivertonaisia. Naiset haluavat itseään kykenevämmän miehen, joten kerran kelvanneet miehet ovat yhä kovassa huudossa.

Taisi sinulta mennä täysin ohi mistä tässä ketjussa keskustellaan. Ei ollut puhe minkäänlaisesta kyvykkyydestä vaan itseensä tutustumisesta ja minkälaisen kumppanin kanssa olisi hyvä eron jälkeen aloitella jotta ei samat virheet toistuisi. Ja se osapuoli joka suinpäin ryntää uusiin suhteisiin heti eron jälkeen ei ole todennäköisesti käynyt mielessään minkäänlaista pohdintaa missä meni pieleen ja todennäköisesti sama toistuu ja toistuu suhteesta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

"Keskityn vain itseeni ja lapsiini", sanoi ex-mies 15 vuoden liiton jälkeen. Menihän siinä 5kk ja oli uusi nainen. Hyvä niin, loppui ne vonkaamiset takaisin.

Jos olisit tajunnut olla miehellesi vaimo ja rakastajatar niin eroa ei olisi tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sinä edes olet ollut parisuhteessa jos koko elämä on ollut pettymystä?

Sitä on vaan huomaamatta ajautunut parisuhde tilanteeseen suunnittelematta ja toivo/haave kunnollisesta kumppanista

Miten tämä on edes mahdollista? Ajautunut huomaamatta parisuhteeseen? Tässä on todellinen oman elämänsä objekti, jos tuo on totta.

Tässä tulee miesten ja naisten eri esille kun en miehenä tarvitse tunnelatauksia joka asiaan niin pystyy ajautumaan parisuhteeseen kun nainen alkaa läheisyyden puutteessa muuttamaan tapailu suhdetta parisuhteeksi

Kyllä mulla on kumpikin aviomies ihan aktiivisesti ja havaittavasti halunnut parisuhteeseen. En usko että heistä kumpikaan allekirjoittaisi väitettäsi sukupuolten erosta. Melkoinen elämähän tuollainen olisi, missä ei ole itse puikoissa, kelluu vaan kuin lastu laineilla.

Ihmiset on erilaisia eikä mikään yhtenäinen massa jossa kaikki toimii ja ajattelee samalla tavalla. En minkään syyllistä muita kun ei ajattele samalla tavalla kuin minä. Jokainen saa olla juuri semmoinen kuin on

Mutta eikö tuo ole ahdistavaa? Suhde syventyy toisen aloitteesta, vaikket oikeastaan halua sitä, kehitys on vain "ok"? Aika kuluu ja jonain päivänä huomaat olevasi avoliitossa, avioliitossa, isä, ilman tunnelatausta? Ymmärsinkö oikein? Näin naisnäkökulmasta kuulostaa ihan mekanismilta, jolla ajaudutaan elämään elämää, jota ei oikeastaan edes tahdo. Kai sekin on sitten mahdollista.

Ainoa mikä siinä tekee ahdistavaa on se naisen syyttely ku vihellän pelin poikki jo ennen liittoja. Kyseleppäs ystävä/tuttava piirissäsi miehiltä onko ne ihan oikeasti onnellisia elämäänsä niin saatat yllättyä jos ne on rehellisiä

Olen kysynyt. Ne, jotka ovat pitkissä liitoissaan, ovat, ja ikisinkut ovat. Erokriisiä läpikäyvät eivät tietenkään ole. Pointtihan on juuri siinä, että elämää pyritään itse viemään parempaan suuntaan, missä sitten itse kukin näkee sen olevan. 

Itse ole menettänyt toivon paremmasta kun kaikki menee parisuhde asioissa ihan samalla tavalla, aina löytyy miehestä se pikku vika joka takia nainen jättää ja jos ei löydy sitä vikaa löytyy parempi mies ja nainen jättää. Itselle koko parisuhde käsite tarkoitta naiselle etuja naisen ehdoilla ja jos et toimi noin nainen jättää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni kävi juuri näin. Puoli vuotta eron jälkeen eksällä uusi avopuoliso, jonka kanssa kihloissa. Muuttivat yhteen parin kk:n seurustelun jälkeen. Itselläni eroseminaari, tapailin eri miehiä ja nyt olen vakiintuneemmassa suhteessa, jossa edetään hyvin hyvin hitaasti :) 

Minulla on muutama hyvin toimeentuleva sinkkumieskaveri. Kun tapaavat uuden naisen niin parin kuukauden päästä nainen jo ehdottaa yhteen muuttoa. Yleensä nämä tajuavat siinä vaiheessa ottaa pakkia.

Mulle taaas usein sinkkuna ollessa kävi usein niin että mies halusi nopeasti yhteenmuuton. Minä sitten painoin jarrua, ja ei mennyt kauaa kun miehellä olikin se avovaimo kainalossa.