Eevi Teittisen synnytystoivekirje. WTF?

Vierailija kirjoitti:

No oonko nyt sit ihan väärin ja huonosti toiminut kun en oo mitään siihen toivelistaan laittanut?

Miksi ihmeessä kysyt?

Vierailija kirjoitti:

No oonko nyt sit ihan väärin ja huonosti toiminut kun en oo mitään siihen toivelistaan laittanut?

Oletko mennyt/menossa synnyttämään sillä asenteella, että kyllä ne siellä sairaalla sanoo mitä pitää tehdä? Jos näin niin siinnä tapauksessa: kyllä olet toiminut huonosti. Olisi hyvä miettiä asioita ja ottaa aktiivinen rooli omassa synnytyksessä eikä odottaa että kaikki tehdään valmiiksi.

Johan on, että oikein toivekirje! Minä uskalsin toivoa, että ikkunaa olisi vähän avattu tai valoja himmennetty, mutta ei.  Olin siellä petissä paikallani jotain 9 tuntia, ennen kuin vauva oli syntynyt. En toivonut imukuppia, mutta sitä käytettiin. Ja ihan ypöyksin olin, mutta kyllä siitä selvisin kuitenkin. Kyllä siinä lappasi hoitajaa ja taisi lääkärikin kävästä. Ei silloin saanut liikkua mihinkään, tosin en osannut sitä edes toivoa. Lopussa olin lähellä pyörtyä. Lapsonen oli kyllä iso, 4840/56. Ja onneksi terve, olisi voinut käydä huonosti kun napanuora oli moneen kertaan kaulankin ympärillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No oonko nyt sit ihan väärin ja huonosti toiminut kun en oo mitään siihen toivelistaan laittanut?

Oletko mennyt/menossa synnyttämään sillä asenteella, että kyllä ne siellä sairaalla sanoo mitä pitää tehdä? Jos näin niin siinnä tapauksessa: kyllä olet toiminut huonosti. Olisi hyvä miettiä asioita ja ottaa aktiivinen rooli omassa synnytyksessä eikä odottaa että kaikki tehdään valmiiksi.

Anteeksi typo, siis sairaalalla*

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tuo  pyydetään, ainakin pääkaupunkiseudulla.

Saahan sitä toivoa, Naistenklinikalla ei kuitenkaan toteuteta mitään.

Synnytin Naistenklinikalla viime joulukuussa ja kyllä silloin ainakin kätilöt kävi joka vuorossa listan läpi. Toki se oli lyhyt: kaikki kivunlievityslääkkeet mitä saa, amme jos sattuu olemaan vapaana mutta ei välttämätön, toivoin synnytystä jakkaralla. Ei nää listat mitään kilometripituisia ihmisillä ole😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No oonko nyt sit ihan väärin ja huonosti toiminut kun en oo mitään siihen toivelistaan laittanut?

Miksi ihmeessä kysyt?

No kun ajattelin synnyttää vielä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin vain kuvitella miten näitä kirjeitä käydään läpi kätilöiden kahvihuoneessa ja nauretaan kippurassa. Ja osa kuormittuu toiveista niin, että vaihtaa uraa.

Miksi he nauraisivat niille asioille kippurassa? En nyt ihan ymmärrä. 

No ei kai siitä mitään tulisi, jos kaikki lumihiutaleet siellä tosissaan otettaisiin. Esitetään toki, mutta selän takana kuollaan nauruun näille "esitellään itsesi"-tason jutuille. Ei sitä työtä muuten jaksais. Paras hoito menee toki niille, joiden toivelistalla lukee lähinnä "terve lapsi". 

Olet kyllä nyt ymmärtänyt kirjeen pointin ihan väärin. Kirje ei ole vaatimuslista, vaan kätilön työtä helpottava väline. Ei siitä mitään tulisi jos joka kerta vuoroon tullessa kävisin kaikki potilaat läpi ja kyselisin, että niin halusitko luomusynnytyksen vai kivunlievitystä, käykö ilokaasu vai haluatko akupunktiota? Mitä mieltä tens-laitteesta? Ammeesta? Haluatko mahdollisuuden liikkua vai mieluummin levätä mahdollisimman paljon? Onko sinulle tärkeää kuulla kaikki mahdolliset yksityiskohdat hoidosta, vai riittääkö suurpiiteiset selitykset? Jne jne jne. Se, että potilaat ovat kirjoittaneet kaiken ylös jo etukäteen mahdollistaa sen, että me voidaan keskittyä siihen työhömme eri tavalla ja käyttää se rajattu aikamme auttamaan ja tukemaan synnytyksessä toiveiden mukaisesti eikä käyttää aikaa tenttaamiseen ja sitten itse kirjoitella muistilappuja mitä ollaan puhuttu.

Ja voin taata, että yksikään kätilö ei naura kippurasda sellaiselle asialle, joka tekee meidän työstä helpompaa ja synnyttäjälle turvallisempaa.

Vierailija kirjoitti:

Johan on, että oikein toivekirje! Minä uskalsin toivoa, että ikkunaa olisi vähän avattu tai valoja himmennetty, mutta ei.  Olin siellä petissä paikallani jotain 9 tuntia, ennen kuin vauva oli syntynyt. En toivonut imukuppia, mutta sitä käytettiin. Ja ihan ypöyksin olin, mutta kyllä siitä selvisin kuitenkin. Kyllä siinä lappasi hoitajaa ja taisi lääkärikin kävästä. Ei silloin saanut liikkua mihinkään, tosin en osannut sitä edes toivoa. Lopussa olin lähellä pyörtyä. Lapsonen oli kyllä iso, 4840/56. Ja onneksi terve, olisi voinut käydä huonosti kun napanuora oli moneen kertaan kaulankin ympärillä.

Kyllä, oikein toivekirje. Mitä pahaa siinä on, että neuvolasta PYYDETÄÄN synnyttäjää listaamaan toivomansa kivunlievitysmenetelmät, synnytysasennot, mahdolliset pelot ja muuta? Ei se mikään vaatimuslista ole, vaan nimenomaan toivelista jonka mukaan kätilöillö on helppo jo heti kättelyssä tarjota toivottavia menetelmiä eikä synnytyksessä tarvitse keskittyä neuvottelemaan asioista tai kipujen välissä muistella että niin mitäköhän mä nyt toivoin.

Neuvolassahan noita rustataan usein yhdessä hoitajan kanssa. En oikein ymmärrä miksi ihmiset täällä ovat niin pöyristyneitä siitä, että nykyään ammattilaiset haluavat etukäteen kaiken mahdollisen tarvittavan tiedon?😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johan on, että oikein toivekirje! Minä uskalsin toivoa, että ikkunaa olisi vähän avattu tai valoja himmennetty, mutta ei.  Olin siellä petissä paikallani jotain 9 tuntia, ennen kuin vauva oli syntynyt. En toivonut imukuppia, mutta sitä käytettiin. Ja ihan ypöyksin olin, mutta kyllä siitä selvisin kuitenkin. Kyllä siinä lappasi hoitajaa ja taisi lääkärikin kävästä. Ei silloin saanut liikkua mihinkään, tosin en osannut sitä edes toivoa. Lopussa olin lähellä pyörtyä. Lapsonen oli kyllä iso, 4840/56. Ja onneksi terve, olisi voinut käydä huonosti kun napanuora oli moneen kertaan kaulankin ympärillä.

Kyllä, oikein toivekirje. Mitä pahaa siinä on, että neuvolasta PYYDETÄÄN synnyttäjää listaamaan toivomansa kivunlievitysmenetelmät, synnytysasennot, mahdolliset pelot ja muuta? Ei se mikään vaatimuslista ole, vaan nimenomaan toivelista jonka mukaan kätilöillö on helppo jo heti kättelyssä tarjota toivottavia menetelmiä eikä synnytyksessä tarvitse keskittyä neuvottelemaan asioista tai kipujen välissä muistella että niin mitäköhän mä nyt toivoin.

Juuri tämä on se pointti! Moni haluaa keskittyä siihen kivun sietämiseen ja aivot on muutenkin ihan muualla, niin mitä vähemmän asioista tarvitsee siinä vaiheessa jutella, sen parempi kaikille.

Kirjoitin myös omaan listaani, että kun oikein sattuu ja on epämukavaa olen hiljaa, joten jos en vastaa mihinkään pitkään aikaan, niin tietävät että nyt on paha olo ja tarvitsen kivunlievitystä tai muuta apua. Tästä sain kiitosta, sillä tämänon etenkin yksi niistä asioista mitä kätilö ei mitenkään voi tietää ellei sitä heille kommunikoida!

Vierailija kirjoitti:

Johan on, että oikein toivekirje! Minä uskalsin toivoa, että ikkunaa olisi vähän avattu tai valoja himmennetty, mutta ei.  Olin siellä petissä paikallani jotain 9 tuntia, ennen kuin vauva oli syntynyt. En toivonut imukuppia, mutta sitä käytettiin. Ja ihan ypöyksin olin, mutta kyllä siitä selvisin kuitenkin. Kyllä siinä lappasi hoitajaa ja taisi lääkärikin kävästä. Ei silloin saanut liikkua mihinkään, tosin en osannut sitä edes toivoa. Lopussa olin lähellä pyörtyä. Lapsonen oli kyllä iso, 4840/56. Ja onneksi terve, olisi voinut käydä huonosti kun napanuora oli moneen kertaan kaulankin ympärillä.

Ja kaikilla muilla pitäisi olla yhtä ankea kokemus kuin sinulla, niinkö? Mitä se on teiltä päivittelijöiltä pois, että synnytyksessä otetaan nykyään äidin toiveet huomioon, mikäli mahdollista?

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällaiseen listaan laitetaan? Mistä tietää mitä vaihtoehtoja on tarjolla?

Siihen saa ainakin pk-seudulta ihan valmiin pohjan neuvolassa. Ensin käydään terkkarin kanssa läpi vaihtoehtoja ja niitä saa sitten rauhassa miettiä kotona. Sen jälkeen käytiin vielä lista uudestaan läpi viimeisellä kontrollikäynnillä.

ohi aiheen tämäkin, mutta jos synnytys on mennyt pahaksi, niin miksi aina ensin yritetään käynnistää synnytys eikä suoraan tehä sektiota? Kuulostaa siltä että äitiä vain halutaan kiduttaa käynnistyskivuilla.

Taas tätä samaa, naisten pitäisi pitää suunsa kiinni ja kärsiä hiljaa ja olla kiitollisia jos selviävät vauvansa kanssa ilman pahoja vammoja. Miksi synnytykset herättävät tälläisiä reaktioita ihmisissä? Ja usein vielä toisissa, itsekin synnyttäneissä naisissa? 

Synnytin esikoiseni Lohjalla viime vuonna. Tein synnytyskirjeen huolella ja se auttoi valmistautumaan synnytykseen. Synnytys meni lopulta aivan eri tavalla, kuin mitä olin alun perin ajatellut, mutta se ei haitannut, koska kaikkein tärkein toteutui: kätilöt kuuntelivat ja tukivat minua ja koin koko sen koitoksen olevani turvassa ja hyvässä hoidossa. Synnytystäni hoitanut  kätilö myös ehti seuraavana päivänä käymään rauhassa koko synnytyksen kanssani rauhassa läpi. Olen ikuisesti kiitollinen Lohjan sairaalan työntekijöille heidän rautaisesta ammattitaidostaan ja kyvystään kohdata pelkäävä, kivusta oksentava ensisynnyttäjä. 

Tulipa avautuminen, ,mutta ottaa päähän ihmisten suoranainen halveksuva asenne synnyttäviä naisia kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Voin vain kuvitella miten näitä kirjeitä käydään läpi kätilöiden kahvihuoneessa ja nauretaan kippurassa. Ja osa kuormittuu toiveista niin, että vaihtaa uraa.

Meinaatko, että hoitajat ja lääkärit nauravat kippurassa myös käytyään leikkauksien tai vaikka syöpäpotilaiden hoito- ja kivunlievitysvaihtoehtoja potilaan kanssa läpi? Vai onko synnytys aino tilanne, missä pitää sietää keholleen mitä tahansa toimenpiteitä ilman vaikutusvaltaa?

Vierailija kirjoitti:

ohi aiheen tämäkin, mutta jos synnytys on mennyt pahaksi, niin miksi aina ensin yritetään käynnistää synnytys eikä suoraan tehä sektiota? Kuulostaa siltä että äitiä vain halutaan kiduttaa käynnistyskivuilla.

Tämä nyt on vain oma kokemukseni, mutta monta päivää kestänyt synnytys avitettiin lopulta kunnolla käyntiin kalvojen puhkaisulla. Lisäksi sain epiduraalin ja oksitosiinia. Vauva syntyi muutaman tunnin kuluttua kalvojen puhkaisusta ja synnytys kalvojen puhkaisun jälkeen oli epiduraalin vuoksi helppo ja kivuton - ja lisäksi nopea. Parannuin myös synnytyksestä niin nopeasti, että en todellakaan olisi halunnut sektiota, ellei olisi ollut hätätilanne.

Vierailija kirjoitti:

Minusta outoa, että päästettiin ammeeseen, vaikka lapsivettä oli tihkunut. Hiukka iso tulehdusriski. Mutta toki, jos oli kirjeessä amme mainittu. 

Miksi on outoa, kun ihmisiä on liikaa?

Vierailija kirjoitti:

ohi aiheen tämäkin, mutta jos synnytys on mennyt pahaksi, niin miksi aina ensin yritetään käynnistää synnytys eikä suoraan tehä sektiota? Kuulostaa siltä että äitiä vain halutaan kiduttaa käynnistyskivuilla.

Aina keskustellaan äidin toiveista näissä tilanteissa. Ja sen voi kirjata myös siihen kirjeeseen😊

T. Kätilö

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellisiä nämä nuoret (julkkis)naiset. Kaikki on heissä niin ihmeellisestä, myös synnytys. Naiset ovat synnyttäneet läpi ihmiskunnan historian. Mutta näiden kohdalla se on juuri nyt tänä aikana ihmeellistä. Minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minäääääääääääääääääää

Niin että koska joku muukin on synnyttänyt niin siitä ei saisi puhua tai koet asian itsekkäännä?😂 Taitaa loppua puheenaiheet aika nopeasti kanssasi jos kukaan ei saa kertoa kokemuksiaan asioista joita joku muukin on kokenut.

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellisiä nämä nuoret (julkkis)naiset. Kaikki on heissä niin ihmeellisestä, myös synnytys. Naiset ovat synnyttäneet läpi ihmiskunnan historian. Mutta näiden kohdalla se on juuri nyt tänä aikana ihmeellistä. Minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minäääääääääääääääääää

Naisten synnytyskertomuksien jakamistahan usein verrataan miesten jakamiin inttitarinoihin, koska suurin osa on saman kokenut. Joten koetko myös, että miehet jotka puhuvat intistä ovat minäminäminääää ihmisiä? Vai koskeeko tämä vain nuoria naisia koska olet naisia syrjivä ikärasisti?