Paskimmat tai epäonnistuneimmat HÄÄT missä ootte ollut?

Kaikki perinteiset häät typerine leikkeineen ja ohjelmineen ovat varsin ahdistavia "juhlia". Jos vielä sen päälle ruoka on huonoa, niin huh huh.

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 17:55"]

Epäonnistuneimmat häät ovat todennäköisesti olleet myös kalleimmat häät joissa olen ollut. Kirkko oli valtava (kaksi eturiviä vieraita), hääauto älyttömän kallis ja hieno, lähisuvulla teetetyt puvut ja kaikki niin hienoa kallista juhlapaikkaa myöten, MUTTA. Odotettiin aluksi 30-asteen helteessä 1,5 tuntia juhlapaikan ulkopuolella ilman juomista hääparia kuvauksesta. Sitten sulhasen isä piti erittäin ontuvan puheen, jonka jälkeen odotimme tunnin ruokaa. Sen jälkeen ei sitten enää ohjelmaa ollutkaan. 

[/quote]

Just. Nää on näitä nykyhäitä, joihin ihmiset kutsutaan rekvisiitaksi, ei suinkaan vieraiksi.

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 16:46"]

Nykyään se on hääparin juhla ja vieraat kutsutaan yleisöksi ihastelemaan morsiamen prinsessapäivää. Nykyäänhän vieraan odotetaan jo maksavan oma syömisensäkin tilille mukahäälahjana. 

[/quote]

Joo, tämän kuulin työkaverin suusta. Oli tosi närkästynyt "jos seitsemänhenkinen perhe tuo lahjaksi jonkun vitun 100e, maksaisivat edes ruokansa"...... Törkeää käytöstä minusta,olis jättänyt sitten kutsumatta jos pitää jo etukäteen murehtia maksaako vieraat ruokansa.....

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 13:42"]

Totuus, jota kukaan ei mielellään kuule, on se, että melkein kaikki häät ovat (vieraiden kannalta) epäonnistuneita. Tuntien jonotusta ja pönötystä, ajantappoa nälkäisenä ilman syötävää tai juotavaa, sitten tylsiä ja nolostuttavia leikkejä, surkeita puheita, ruuan loppumista kesken, viinan kanssa läträystä, mokia ja tappeluita.

Syynä se, että useimmat ihmiset järjestävät häät vain kerran (tai kaksi) elämässään eli ovat täysiä amatöörejä. Aikataulutusta ei osata, ei osata mitoittaa tiloja, vieraita ja ruokaa oikein, ei ajatella asioita vieraan kannalta vaan mietitään vain sitä omaa prinsessapukua. Lisäksi suomalaisissa häissä on viinalla aivan liian suuri rooli.

Sanon tämän ammatikseni erilaisia tilaisuuksia (joskaan en häitä) järjestävänä ihmisenä. Toivoisin, että Suomessakin käytettäisiin rohkeammin ammattilaisia myös häiden järjestämisessä. Ne ovat tilaisuus siinä missä muutkin ja menevät pieleen siinä missä muutkin, jos osaamista ei ole.

Ja nyt, olkaa hyvät - alapeukutus alkakoon. :)

[/quote]Mikäs se sinä olet päättämään, miten sun tekstiä alapeukutetaan? Ärsyttäviä tällaset besserwisserit, jotka jo valmiiksi muka tietävät, että heidän tekstistä ei tykätä ja valmiiksi ottavat pessimistinä kyseisen linjan. Jospa antaisit jokaisen peukuttaa vapaasti niin paljon kuin sielu sietää ohjailematta meitä mihinkään suuntaan!

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 16:29"][quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 11:12"]

Omani.

[/quote]

Sama täällä. Tajusin noin kaksi tuntia liian myöhään, että tuli tehtyä virhe.
[/quote]

Voi kamala :( Tuli oma, kurja häämuisto mieleen..Minä tajusin seuraavana aamuna klo 02-05 mikä virhe tuli tehtyä.

Jäin yksin kun kaaso ja bestman keskittyi toisiinsa kesäromanssin pauloissa, hääjärjestelyni oli toissijaista. Polttarit pilasi kaverin entinen avovaimo, tuli riehumaan juhliin ja kaatoi juomat päälle..Noh.

Läheisistä ihmisistä jätti tulematta paikalle moni ilman ilmoitusta, itku tuli kun sai lukea tekstaria "en nyt päässyt mut hei, kauheesti onnee". Ihme kyllä, juhliin osallistuneet kiitteli jälkikäteen hyvistä juhlista..Ne jotka vaivautui paikalle.

Juhlat muuttui juomalaulu-juhliksi, ohjelmanumeroihin lisäili vieraat nousuhumalassa omia juttujaan..Viinaa ilmestyi omissa pulloissa vaikka oli boolit ja ruokajuomat tehty..Liikaa. Mies veti kännit kun lupasi olla selvinpäin. Häpesin ja itketti. Herkkyyttä ei ollut missään, häätanssin aikana mies örvelsi, nauroi ja meinasi kaataa minut. Paikalla lopulta ihmisiä jotka tuli vain syömään ja juomaan ördekunnot jotta pääsee bailaamaan kaupunkiin.

Itkin hääyönä. Sulho- EX jo 3 vuotta- makasi perse pystyssä sammuneena salin parvella. Hieno hääsviitti jäi käyttämättä. Kaverit lähti ilman mua baariin, yksi jäi seuraksi lohduttamaan ja sätti muut miten voivat jättää morsiamen yksin...Kaaso kännäsi autossa ja sammui sinne. Anoppi oksentanut wc tukkoon. Oma äiti marttyyrina haukkuen kaikki ja kaiken.

Hyi että mikä aika ja ihmiset...Taaksejäänyttä elämää, se on ainoa hyvä puoli :(

Sellaaset perus pohojalaaset häät.

Sulhanen ja suuri osa vieraista oli niin päissään jo ennen seremonian alkua, että ihme että pysyivät tolpillaan loppuun asti. Sulho saateltiinkin sitten johonkin takahuoneeseen lepäämään kun oli velvollisuudet hoidettu. Morsian alkoi sulhon örveltämisestä ja sammahtamisesta sisuuntuneena kiskoa itsekin viinaa kaksin käsin ja lopulta jäi tuoreelle appiukolleen kirjaimellisesti housut kintuissa kiinni jonkun vieraan kanssa vehtaamisesta. 

Syntynyttä soppaa sitten selviteltiin kahden suvun voimin ensin verbaalisesti (suht reippaalla volyymilla ja melko värikkäitäkään ilmauksia kaihtamatta), sen jälkeen nyrkein ja lopulta sitten kaikin käteen osuvin astaloin ja taisi siinä hääpaikan irtaimistokin oman osansa saada.  Paikalle saapui onneksi juuri parahiksi poliisit rauhoittamaan tilanteen ja raudoittamaan pahimmat tappelupukarit ennen kuin mitään vakavampaa ehti sattua. 

Ruoka oli kyllä hyvää ja lehteenkin päästiin!

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 17:57"]

tuli niin epäselvä teksti kännykällä, että otan uusiksi.. eli, serkun häät Suomenlinna. tulimme Mikkelistä asti, oli syksy ( elokuun loppu tai syyskuun alku).  KUKAAN ei maininnut että pitäisi pukeutua lämpimästi, joten oli melko karmea yllätys tajuta että lautatalta piti kävellä saaren läpi kellarimaiseen tilaan, jossa hääjuhla pidettiin. minulla oli ohuet mekko ja pitsibolero sekä korkokengät..  äitini lähes itki puolestani kun kompuroin perässä nenä valuen ja mies koetti lohduttaa" ettei varmasti ole enää pitkä matka" etten jäätyisi. siis voi helvetti, sanon minä! ette sitten yhtään varoittaneet! :Ovessakin oli ulkona, joten vessareissu piti tehdä pimeässä ja hirveässä tuulessa !

kun lopulta pääsimme takaisin Helsinkiin ja hotelliin, kiskoin lämpimäkseni kunnon kännit..

[/quote]Ei Suomenlinnassa ajella millään busseilla. Kuuluu ihan yleissivistykseen tietää. Muutenkin, kannattaa selvittää asiat etukäteen, eikä vaan olettaa että kilometrin matkaa varten on hommattu bussi.  Miten sä sieltä hotellilta selvisit lautalle pelkässä mekossa ja bolerossa? En nyt näe että on kenenkään muun velvollisuus kertoa että elo- syyskuussa sää voi olla kylmä ja kannattaa ottaa takki, tuollainen kyllä pitäisi ymmärtää ihan itse. Varsinkin jos saarelle menee, niissä tuppaa tuuli olemaan kovempi kuin mantereella.

Kuulostat vähän lapselliselta, "Kukaan ei varoittanut että siellä on kylmä, äitini lähes itki kun olin niin jäässä, yhyy törkeetä, paskat häät".

Suomalainen "hääperinne" on melko tylsä kaikkiaan. Vaikka ruoka olisi hyvää, ja kaikki menisi muutenkin ok niin aika tylsää istuskelua se on silti. Isoista juhlista varsinkin on vaikea saada hilpeita. Parhaat hääjuhlat joissa olen ollut ovat olleet maalaishäitä isoissa maalaistaloissa kesällä. Jotain uutta tähän häätouhuun pitäisi saada, eikä sitä koko valtavaa sukua ole aina pakko kutsua paikalle. Ei ne mistään kovin ihmeellisestä paitsi jää. Jos nyt menisin naimisiin karkaisin mieheni kanssa jonnekin kauas siviilivihkimisen jälkeen ja laittaisin kentältä vanhemmille tekstarin. En todellakaan kaipaa prinsessahäitä.

Minulla sama. Muistan paritkin kunnon häät, jotka olivat oikeat aidot maalaishäät. Vieraina olivat sukulaisten lisäksi koko kylän väki. Lapset mukana, tottakai. Ruokaa ja juomaa riitti. Ei ollut mitään typeriä morsiamen ryöstöjä ymv. kotkotuksia. Hääpari oli itsestään selvästi kaiken keskipisteenä , vaikka eivät ollenkaan yrittäneet vetää huomiota puoleensa typerillä hääleikeillä tai mukahauskalla ohjelmalla.. Hauskaa oli, bändi soitti ja ihmiset tanssivat sydämensä kyllyydestä. Toisissa näistä maalaishäistä meno jatkui vielä seuraavana aamuna runsaalla aamiaistarjoilulla.

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 17:57"]tuli niin epäselvä teksti kännykällä, että otan uusiksi.. eli, serkun häät Suomenlinna. tulimme Mikkelistä asti, oli syksy ( elokuun loppu tai syyskuun alku).  KUKAAN ei maininnut että pitäisi pukeutua lämpimästi, joten oli melko karmea yllätys tajuta että lautatalta piti kävellä saaren läpi kellarimaiseen tilaan, jossa hääjuhla pidettiin. minulla oli ohuet mekko ja pitsibolero sekä korkokengät..  äitini lähes itki puolestani kun kompuroin perässä nenä valuen ja mies koetti lohduttaa" ettei varmasti ole enää pitkä matka" etten jäätyisi. siis voi helvetti, sanon minä! ette sitten yhtään varoittaneet! :Ovessakin oli ulkona, joten vessareissu piti tehdä pimeässä ja hirveässä tuulessa !

kun lopulta pääsimme takaisin Helsinkiin ja hotelliin, kiskoin lämpimäkseni kunnon kännit..
[/quote]

Et sitten itse voinut yhtään ottaa etukäteen selvää juhlapaikasta? Taidat olla juuri näitä mikrossakissankuivattajatyyppejä...

Kaikki. Jätän mieluiten väliin. Ihmettelen aina rahamääriä mitä on upotettu häihin, jotta kaksi vuotta myöhemmin haetaan eroa...

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 18:00"]

Kaikki perinteiset häät typerine leikkeineen ja ohjelmineen ovat varsin ahdistavia "juhlia". Jos vielä sen päälle ruoka on huonoa, niin huh huh.

[/quote]

Täällä taas mummo edelliseltä sivulta. Tiedoksesi, että perinteisiin suomalaisiin häihin eivät todellakaan kuulu minkäänlaiset leikit tai ohjelmanumerot. Ne ovat hyvin nuoria tulokkaita, Amerikasta kopioituja.

Mummon nuoruudessa 1960-luvulla vietettiin vielä ainakin maaseudulla (ja 90 prosenttia kansasta asui siihen aikaan maaseudulla) niitä oikeita perinteisiä häitä. Pirtissä oli koko päivän pöytä koreana, emännät kantoivat lisää sitä mukaa kun vadit hupenivat. Mummot istuivat tyytyväisinä peräkammareissa juttelemassa, lapset touhusivat pihassa, nuoriso nuohosi aitannurkissa ja aikuiset tanssivat puhtaaksi laastussa navetanparvessa, kun kylän pelimanni säesti hanurilla. Häissä oli aina oli rento ja hauska meno eikä tosiaankaan kirjoiteltu lahjalistoja eikä leikitty morsiamen ryöstöjä...

En ole ollut elämäni aikana kuin kaksissa häissä. Molemmat oli sinänsä ihan onnistuneita, mutta ihmettelin suuresti kun häitä juhlittiin vain suvun kesken. Tai siis morsiammen suvun kesken. Miehen suvusta vain veli oli paikalla sekä tämän yksi lapsuuden ystävä. Muuten siellä oli vain morsiammen suku, minä mukaanlukien.. Ehkä heillä ei sitten ole ystäviä tai sulhasella sukua, mutta oli aika kummallista :D

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 17:55"]

Epäonnistuneimmat häät ovat todennäköisesti olleet myös kalleimmat häät joissa olen ollut. Kirkko oli valtava (kaksi eturiviä vieraita), hääauto älyttömän kallis ja hieno, lähisuvulla teetetyt puvut ja kaikki niin hienoa kallista juhlapaikkaa myöten, MUTTA. Odotettiin aluksi 30-asteen helteessä 1,5 tuntia juhlapaikan ulkopuolella ilman juomista hääparia kuvauksesta. Sitten sulhasen isä piti erittäin ontuvan puheen, jonka jälkeen odotimme tunnin ruokaa. Sen jälkeen ei sitten enää ohjelmaa ollutkaan. 

[/quote]

Tuota valokuvausta mä jaksan ihmetellä. Monissa häissä hääpari on kuvattu kirkon ja pääjuhlan välissä ja juhlaväki on seissy jossain parkkipaikalla ilman tarjoiluita tai juomia. Jos on taikauskoinen eikä uskalla mennä valokuvattavaksi ennen kirkkoa, niin vois arvon hääpari järjestää niin, että vieraat pääsee sisätiloihin ja vaikkapa juomaan kuohuviiniä ja syömään cocktailpaloja sillä aikaa.

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 17:57"]tuli niin epäselvä teksti kännykällä, että otan uusiksi.. eli, serkun häät Suomenlinna. tulimme Mikkelistä asti, oli syksy ( elokuun loppu tai syyskuun alku).  KUKAAN ei maininnut että pitäisi pukeutua lämpimästi, joten oli melko karmea yllätys tajuta että lautatalta piti kävellä saaren läpi kellarimaiseen tilaan, jossa hääjuhla pidettiin. minulla oli ohuet mekko ja pitsibolero sekä korkokengät..  äitini lähes itki puolestani kun kompuroin perässä nenä valuen ja mies koetti lohduttaa" ettei varmasti ole enää pitkä matka" etten jäätyisi. siis voi helvetti, sanon minä! ette sitten yhtään varoittaneet! :Ovessakin oli ulkona, joten vessareissu piti tehdä pimeässä ja hirveässä tuulessa ! kun lopulta pääsimme takaisin Helsinkiin ja hotelliin, kiskoin lämpimäkseni kunnon kännit.. [/quote] Et sitten itse voinut yhtään ottaa etukäteen selvää juhlapaikasta? Taidat olla juuri näitä mikrossakissankuivattajatyyppejä...

[/quote]

olin uskossa, että ne olisivat KIRKOSSA koska sellaisen tiesin sieltä löytyvän. en myöskään ollut ikinä käynyt Suomenlinnassa, en tiennyt kävelymatkoista enkä osannut ajatella että siellä tuulee niin pirusti! äidillä oli muistaakseen suorat housut ja neuletakki, mieheni asua en muista mutta kellekään ei oltu vinkattu että päällystakkia mukaan ja kengät joilla voisi kävellä! :/ menimme satamaan taksilla  ja lautalla sinne Suomenlinnan, luulin että kävelemme vain pari metriä tai sitten saamme autokyydin..!  oli tod. vittumainen yllätys kömpiä puolipukeissa ja kuuden sentin koroissa koko pirun saaren läpi..

ja se ulkovessa.....! käännyin pimeässä ja kovassa tuulessa väärään suuntaan, sen jälkeen päätin että pidättelen hotelliin asti.

"se joka jäätyi Suomenlinnan kellariin"

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 19:04"]

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 17:57"]tuli niin epäselvä teksti kännykällä, että otan uusiksi.. eli, serkun häät Suomenlinna. tulimme Mikkelistä asti, oli syksy ( elokuun loppu tai syyskuun alku).  KUKAAN ei maininnut että pitäisi pukeutua lämpimästi, joten oli melko karmea yllätys tajuta että lautatalta piti kävellä saaren läpi kellarimaiseen tilaan, jossa hääjuhla pidettiin. minulla oli ohuet mekko ja pitsibolero sekä korkokengät..  äitini lähes itki puolestani kun kompuroin perässä nenä valuen ja mies koetti lohduttaa" ettei varmasti ole enää pitkä matka" etten jäätyisi. siis voi helvetti, sanon minä! ette sitten yhtään varoittaneet! :Ovessakin oli ulkona, joten vessareissu piti tehdä pimeässä ja hirveässä tuulessa ! kun lopulta pääsimme takaisin Helsinkiin ja hotelliin, kiskoin lämpimäkseni kunnon kännit.. [/quote] Et sitten itse voinut yhtään ottaa etukäteen selvää juhlapaikasta? Taidat olla juuri näitä mikrossakissankuivattajatyyppejä...

[/quote]

olin uskossa, että ne olisivat KIRKOSSA koska sellaisen tiesin sieltä löytyvän. en myöskään ollut ikinä käynyt Suomenlinnassa, en tiennyt kävelymatkoista enkä osannut ajatella että siellä tuulee niin pirusti! äidillä oli muistaakseen suorat housut ja neuletakki, mieheni asua en muista mutta kellekään ei oltu vinkattu että päällystakkia mukaan ja kengät joilla voisi kävellä! :/ menimme satamaan taksilla  ja lautalla sinne Suomenlinnan, luulin että kävelemme vain pari metriä tai sitten saamme autokyydin..!  oli tod. vittumainen yllätys kömpiä puolipukeissa ja kuuden sentin koroissa koko pirun saaren läpi..

ja se ulkovessa.....! käännyin pimeässä ja kovassa tuulessa väärään suuntaan, sen jälkeen päätin että pidättelen hotelliin asti.

"se joka jäätyi Suomenlinnan kellariin"

[/quote]

Oliko tämä aikaa ennen Googlea? (Toisaalta, silloinkin osattiin ottaa asioista itse selvää! En nimittäin usko, ettet voinut ymmärtää että elokuussa voi olla jo todella kylmä ilma myös ihan mantereen sisäosissakin, saati rannikolla. Etkö ole yhtään maantietoa edes ala-asteella opiskellut?)

Olen kuullut yhden kauhutarinan 150 hengen hienoista, hartaasti suunnitelluista hääjuhlista, jossa koko seurue sai jotain ruoasta ruokamyrkytyksen. 

Puheita, puheita, puheita... Ja yhteislauluja.. Ja puheita puheita puheita...

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 19:04"]

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 17:57"]tuli niin epäselvä teksti kännykällä, että otan uusiksi.. eli, serkun häät Suomenlinna. tulimme Mikkelistä asti, oli syksy ( elokuun loppu tai syyskuun alku).  KUKAAN ei maininnut että pitäisi pukeutua lämpimästi, joten oli melko karmea yllätys tajuta että lautatalta piti kävellä saaren läpi kellarimaiseen tilaan, jossa hääjuhla pidettiin. minulla oli ohuet mekko ja pitsibolero sekä korkokengät..  äitini lähes itki puolestani kun kompuroin perässä nenä valuen ja mies koetti lohduttaa" ettei varmasti ole enää pitkä matka" etten jäätyisi. siis voi helvetti, sanon minä! ette sitten yhtään varoittaneet! :Ovessakin oli ulkona, joten vessareissu piti tehdä pimeässä ja hirveässä tuulessa ! kun lopulta pääsimme takaisin Helsinkiin ja hotelliin, kiskoin lämpimäkseni kunnon kännit.. [/quote] Et sitten itse voinut yhtään ottaa etukäteen selvää juhlapaikasta? Taidat olla juuri näitä mikrossakissankuivattajatyyppejä...

[/quote]

olin uskossa, että ne olisivat KIRKOSSA koska sellaisen tiesin sieltä löytyvän. en myöskään ollut ikinä käynyt Suomenlinnassa, en tiennyt kävelymatkoista enkä osannut ajatella että siellä tuulee niin pirusti! äidillä oli muistaakseen suorat housut ja neuletakki, mieheni asua en muista mutta kellekään ei oltu vinkattu että päällystakkia mukaan ja kengät joilla voisi kävellä! :/ menimme satamaan taksilla  ja lautalla sinne Suomenlinnan, luulin että kävelemme vain pari metriä tai sitten saamme autokyydin..!  oli tod. vittumainen yllätys kömpiä puolipukeissa ja kuuden sentin koroissa koko pirun saaren läpi..

ja se ulkovessa.....! käännyin pimeässä ja kovassa tuulessa väärään suuntaan, sen jälkeen päätin että pidättelen hotelliin asti.

"se joka jäätyi Suomenlinnan kellariin"

[/quote]Et ole tainnut paljoa häissä käydä? Ei hääjuhla ole koskaan kirkossa pelkkä vihkiminen. Kirkosta (jos on kirkkohäät) siirrytään juhlapaikalle, joko kävellen, omilla kyydeillä tai kuljetuksella. Älä koskaan OLETA että kuljetukset, aikataulut ja kaikki  on järjestetty niin ettei juuri sinun tarvitse olla hetkeäkään ulkona ja voit lähteä pitsibolerolla kylmään ilmaan, vaan ota asiasta selvää. Itselleni ei tulisi mieleenkään lähteä ilman takkia juhliin ellei ole hellekesä. 

Onhan noita huonoja häitä tullut koettua useampikin. Ehkä pohjat oli, kun tuttu meni naimisiin mökillä ja juhlat pidettiin pienessä kylmässä teltassa. Satoi kaatamalla, joten ulos ei voinut mennä. Ruoka syötiin kertakäyttölautasilta. Taustamusiikkina soi polttareiden karaokenauhoitus. Ilta huipentui karaoken laulamiseen. Vaikka matka oli pitkä, lähdin ajamaan kotiin, vaikka mökillä oli tarkoitus yöpyä.

Erään lähisukulaisen häät. Vihkiminen tapahtui jossain todella ankeassa tilassa, mankalta pauhasi häämarssi. Jotenkin... No, oli yritetty saada "kirkkohäät" maistraattivihkimiseen. Ei onnistunut. Itse hääjuhla oli tylsä. Paikka oli kaunis, mutta siihen se päättyikin. Viinaa toki oli täysin tajuton määrä (tyyliin 30 pulloa punkkua, 30 pulloa valkkaria, 5 litraa kirkasta ja kymmenen koria olutta + sidukkaa 25 hengelle...) ja ohjelma oli lähinnä morsiammen nyyhkimistä, kun piti teennäisiä rakkauspuheitaan. Voi älytön. Onneksi päästiin lähtemään ajoissa.