Paskimmat tai epäonnistuneimmat HÄÄT missä ootte ollut?

Semmoset häät, joissa sulho toimii itse ravintola- alalla, mutta ruoka oli jotakin aivan käsittämttömän kamalaa. Se oli kylmää ja huonosti valmistettua, kaiken  kruunasi maito, joka oli mennyt pilalle eli semmoisia klönttejä tippui maitopurkista kun kaatoi lasiin. Ei tarjoilijaa jolle olis voinut asiasta huomauttaa. Vettä oli sitten vaihtoehtona, mutta mistään en löytänyt laseja kun pöydässä oli vain yhdet. Tässä samassa lisäksi se, että ruokasali oli kahdessa kerroksessa, liekö toisessa kerroksessa sitten ollut parempaa ruokaa. Kakkua tai muutakaan jälkiruokaa ei saatu :/

Lisäksi samoissa juhlissa tarjoiltiin kyllä yöpalaksi joain pyttipannua/paellaa (kuultiin tästä jälkikäteen), mutta kovin moni ei tiennyt että semmoista oli suunniteltu ja tarjolla koska juhlissa ei ollut "seremoniamestaria" . Juhlat olivat siis kahdessa kerroksessa niin toisessa kerroksessa ei tiedetty mitä tapahtuu. Juhlapaikassa oli kyllä musiikkia, mutta kukaan ei tennyt missä kun juhlapaikka oli niin sokkeloinen. Vieraat vaelteli eksyneenä  huoneesta toiseen. Juomat piti itse ostaa baarista. Morsian jutteli ainoastaan parhaiden ystäviensä kanssa. Kalliit häät, ja pari on jo eronnut. Liian paljon väkeä kutsuttu ja homma ei pysynyt kasassa...

[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 18:20"]

[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 18:16"]Enoni häät, ehdottomasti. Minut oli kutsuttu sinne veljeni kanssa vaikka emme kumpikaan ole juuri hänen kanssaan tekemisissä olleet (eno on, sanotaanko, aikamoinen persoona. Hitonmoinen snobi ja omassa kyseenalaisessa erinomaisuudessaan velloja, muun muassa). No, menimme sitten. Paikalla oli satakunta meille täysin uppo-outoa vierasta joista puolet oli jo alkuillasta kohtalaisessa päreessä. Kirkossa oli kuuma kuin helvetissä, yksi madame oksensi kassiinsa, kolme villiäkin villimpää muksua juoksenteli penkkien välissä kiljuen ilman että äitinsä korvaa lotkautti ja hääparin poistuessa kirkosta sulhasen äidillä meni hieman puurot ja vellit sekaisin ja hän heitti hääparia riisin sijasta käsilaukulla. No, juhlapaikalla seurasi sitä perinteistä eli istuskelua, istuskelua, istuskelua... Ne jotka olivat jo kirkossa pikku päreessä olivat jo ennen seitsemää umpikännissä ja käyttäytyivät sen mukaisesti. Käydessäni wc:ssä eräs yli 80-v herrasmies tarttui minua tissistä kiinni ja ilmoitti haluavansa minua, "mennään tonne autoon..." Joo ei menty. Ohjelmana oli mm. pullon pyöritystä ja se perinteinen morsiamen ryöstö joihin oletusarvoisesti kaikkien piti osallistua. Kumpaakaan, ei minua eikä broidia kiinnosta mitkään leikit ja ryhmäaktiviteetit joten maanittelusta huolimatta keskityimme lähinnä juttelemaan keskenämme ja nauttimaan tarjoilusta. Siinä puolessa ei ollut muuta moittimista, kuin että lämpimät ruuat olivat kylmiä. Hääpari oli jostain syystä koko päivän ja illan naama nurinpäin ja valokuvassakin ovat kuin jotain kyborgeja, täysin ilmeettömiä. Lähtiessämme illalla pois sulhanen saatteli meidät autolle, avasi minulle kohteliaasti oven ja sulki sen sitten mitään huomaamatta iskemällä sen päin naamaani. Sain siitä elämäni isoimman kuhmun. Tämä pari on edelleen yhdessä -paperilla. Ovat asuneet vuosia eri osoitteessa eivätkä ole juuri tekemisissä. Enolla on vähän väliä yhdenillanjuttuja, rouvasta en tiedä. Erään toisen sukulaisen häät olivat taas pelkkää koristetta ja kimallusta --eikä sitten muuta. Ilmeisesti koko budjetti oli käytetty koristeluun ja pukuihin. Juhlapaikka oli niin pieni, että siellä pääsi hädintuskin kävelemään törmäilemättä ympäriinsä, ruoka oli sanalla sanoen pahaa (siis mautonta, vetistä ja rasvassa uivaa. Harva söi muuta kuin salaattia joten sekin loppui melkein heti), juomavaihtoehtoina kraanavesi tai isännän itse valmistama kaamea kotiviini joka haisi aivan sytytysnesteelle, ohjelmana hääparin tanssi ja siinä se sitten olikin. Ja niin pienessä tilassa se tanssi näytti jokseenkin koomiselta, pari lähinnä pyöri ympyrää. Ihan huippua tuossa oli se, että vieraat oli ikään kuin aikataulutettu; kaikkien odotettiin olevan vähintään iltayhdeksään. Sen jälkeen "sai" lähteä. Eli noin kuusi tuntia ajan tappoa. Myös täällä oli pöydällä "häämatkakassa" purkki, jonne sai laittaa rahaa, ja jota oikeastaan odotettiin. [/quote] Anteeksi, mutta... repesin täysi n tolle mielikuvalle vanhasta papasta pervoilemassa toisen häissä :D

[/quote]

KÄSILAUKKU!!! :D 

Sitä perinteistä. Hääparin valokuvauksessa kesti ja kesti, ja vieraat joutuivat odottelemaan nälissään juhlapaikan pihalla. Kukaan ei tiennyt, kuinka pitkään vielä odotellaan. Olihan se hauskan näköistä kyllä, kun sukulaiset pyllistelivät metsikössä mustikassa juhlakamppeissaan hankkimassa itselleen pientä välipalaa. Sikäli hyvä juhlapaikka kyllä, että harvinaisen hyvät mustikka-apajat olivat siinä ympärillä.

Kylläpäs monet on odotelleet hääparia kuvauksesta! Itekin oon kyllä, mutta en noin pitkään. Enkä muista että olisin ollu nälissäni. Ettekste syö "hääpäivänä" aamupalaa? ;p

Suomalaiset vois kyllä ottaa mallia esim. Sveitsistä, jossa häihin kuuluu kirkon/vihkimisen jälkeen oleva apero jossa on kaikenlaista huikopalaa ja juomista, yleensä kirkon tai vihkipaikan pihalla. (Tästä ehkä oli kyse saksalaisen sulhon häissä, joista joku ihmetteli kahvitarjoilua ennen ruokaa). Tosin näissä on hääparikin mukana. Ehkä erillistä kuvaamista ei niin harrasteta, tai sitten se tehdään muulloin. Mutta olis ainakin hyvä ratkaisu tuohon odotteluongelmaan. Ei tarvis siellä kuvauksessakaan hermoilla ja hoputtaa kuvaajaa, kun tietäis että vierailla on ruokaa ja juomaa... Ymmärrän kyllä, ettei jotkut halua ottaa kuvia ennen vihkimistä, sillä hetkellähän jännittää ja se näkyy ilmeestä :D

Suurin osa häistä, joissa oon ollu, on ollut alkoholittomia ja silti kivoja. (Uskovainen suku, ei lestoja tai j-todistajia) Tietty jos on "ilman viinaa ei voi olla hauskaa"-asenne... Monet suomalaiset pitää alkoholittomia häitä varmaan myös siksi, että lähipiiristä löytyy alkoholisti/-eja joilla menis lupailusta huolimatta yli, ja sit olis tunnelma pilalla. Hyvillä ystävilläni oli näin (eivät ole uskovaisia). Kutsussa luki hyvin "alkoholi ei ole juhlamme aihe, joten sitä ei ole kovin runsaasti tarjolla". Sulhasen veljillä tosin oli auton takakontissa jotain naukkailtavaa. :p Joo, olishan se minuakin rentouttanut vieraiden ihmisten keskellä jos olis ollu juomaa, mutta ymmärsin hyvin ystävieni päätöksen. Ymmärrystä siis peliin, ihmiset!

Samoissa häissä oli myös kiva idea: Pöytiin jaettu kertakäyttökameroita, jotta vieraat napsisi kuvia niillä; muistoja juhlasta ja kaikista paikallaolijoista. Harmi vaan, että meidän kamera päätyi lapsen käsiin, joka napsi sillä surutta kuvia (jaloistaan ym onnistuneita). Eikä vieressä istunut äiti ollut moksiskaan! Mitäpä jos juhlissakin kiinnittäisitte huomiota siihen mitä kullannuppunne puuhaavat! (Ja minä olen lapsirakas! Mutta ärsytti hyvän idean hukkaan meno.)

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 22:05"]

Ja toinen lukunsa tämä järjestely, että A-luokan vieraat kutsutaan koko tilaisuuteen, ja B-luokan vieraat vain osaan. Todellakin tulee olo, että halutaan maksimoida rahallinen hyöty kuin varsinaisesti juhlistaa tärkeää päivää itselle tärkeiden ihmisten parissa. 

[/quote]

Mulla on tosi iso kaveripiiri, ja muutamissa häissä on ollut kaveribileet parille sadalle kaverille sukulaisjuhlan päätteeksi, johon sukulaiset ovat siis myös jääneet jos ovat halunneet. Ei kukaan vedellyt hernettä nenukkiin vaan hauskoja juhlia ovat olleet.

Lestadiolaisena olen tottunut siihen, että hääjuhlapaikka täyttyy lasten äänistä. Uskottomien juhlassa tuntui ikävälle, kun nuo elämän ja tulevaisuuden äänet puuttuivat. Jotenkin vain ahdisti ja ikävöin lapsia. Meidän lapsille ei ollut hääjuhlassa muita kavereita.

Varsinaisesti hääjuhlan pilaa alkoholi, rytmimusiikki ja tanssi.

Pullakahvit ja virsi on maittavin yhdistelmä.

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 23:33"]

Nythän on niin, että Suomessa nimenomaan ON aina ollut leikkejä, on pyydetty rahaa ja jopa kerjätty sitä häitä varten ja häissäkin. Hääkarkkeja meillä oli jo 1600-luvulla ja 20-luvulla niitä myytiin esimerkiksi sairaalan tueksi. Meillä on yksi sukupolvi, mihin ehkä sitten tänne kirjoitelleet mummotkin kuuluvat ja heidän aikaan ei näitä paljoakaan ollut lähinnä sota-ajan jälkeisten muutosten vuoksi, jotka kestivät pitkälle 60-lukuun saakka. 90-luvulla juhlaperinteet muuttuivat ja häätkin niiden mukana, mutta silti totuus on, että kaikki mainitut ovat ihan suomalaisia häätapoja, myös polttarit, jotka tunnetaan jopa ihan Kalevalassakin.

Suosittelisin lukemaan vaikkapa suomalaisista häistä ja hääperinteistä kertovan artikkelin, joka on luettavissa netissäkin. http://www.amoriini.com/fi/JUHLAOPAS/Suomalaiset%20h%C3%A4%C3%A4t

T: Museotäti

[/quote]

Kumma kun halutaan vain ne muutamat perinteet. Missä on se perinne, että mies näyttää verisen lakanan juhlayleisölle, kun morsian on puhkaistu. Entä se, että pari muuttaa yhteen vasta kun on vihitty.

Monta muutakin perinnettä on nätisti unohdettu, kun on haluttu amerikkalaismalliset monsterihäät kaikkine krumeluuksineen.

Ja se suurin perinne. Miksi ihmiset eivät pysy naimisissa, jos niin suuren vaivan näkevät, että pari vuotta suunnittelevat häitä. Tästä voi myös monenlaista vinkkiä löytyä perinteitä kannattaville museotädeille. Ennen ihmiset pysyivät naimisissa, eivätkä eronneet ennen kuin häälaina on saatu edes maksettua.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 05:31"]

Kylläpäs monet on odotelleet hääparia kuvauksesta! Itekin oon kyllä, mutta en noin pitkään. Enkä muista että olisin ollu nälissäni. Ettekste syö "hääpäivänä" aamupalaa? ;p Suomalaiset vois kyllä ottaa mallia esim. Sveitsistä, jossa häihin kuuluu kirkon/vihkimisen jälkeen oleva apero jossa on kaikenlaista huikopalaa ja juomista, yleensä kirkon tai vihkipaikan pihalla. (Tästä ehkä oli kyse saksalaisen sulhon häissä, joista joku ihmetteli kahvitarjoilua ennen ruokaa). Tosin näissä on hääparikin mukana. Ehkä erillistä kuvaamista ei niin harrasteta, tai sitten se tehdään muulloin. Mutta olis ainakin hyvä ratkaisu tuohon odotteluongelmaan. Ei tarvis siellä kuvauksessakaan hermoilla ja hoputtaa kuvaajaa, kun tietäis että vierailla on ruokaa ja juomaa... Ymmärrän kyllä, ettei jotkut halua ottaa kuvia ennen vihkimistä, sillä hetkellähän jännittää ja se näkyy ilmeestä :D Suurin osa häistä, joissa oon ollu, on ollut alkoholittomia ja silti kivoja. (Uskovainen suku, ei lestoja tai j-todistajia) Tietty jos on "ilman viinaa ei voi olla hauskaa"-asenne... Monet suomalaiset pitää alkoholittomia häitä varmaan myös siksi, että lähipiiristä löytyy alkoholisti/-eja joilla menis lupailusta huolimatta yli, ja sit olis tunnelma pilalla. Hyvillä ystävilläni oli näin (eivät ole uskovaisia). Kutsussa luki hyvin "alkoholi ei ole juhlamme aihe, joten sitä ei ole kovin runsaasti tarjolla". Sulhasen veljillä tosin oli auton takakontissa jotain naukkailtavaa. :p Joo, olishan se minuakin rentouttanut vieraiden ihmisten keskellä jos olis ollu juomaa, mutta ymmärsin hyvin ystävieni päätöksen. Ymmärrystä siis peliin, ihmiset! Samoissa häissä oli myös kiva idea: Pöytiin jaettu kertakäyttökameroita, jotta vieraat napsisi kuvia niillä; muistoja juhlasta ja kaikista paikallaolijoista. Harmi vaan, että meidän kamera päätyi lapsen käsiin, joka napsi sillä surutta kuvia (jaloistaan ym onnistuneita). Eikä vieressä istunut äiti ollut moksiskaan! Mitäpä jos juhlissakin kiinnittäisitte huomiota siihen mitä kullannuppunne puuhaavat! (Ja minä olen lapsirakas! Mutta ärsytti hyvän idean hukkaan meno.)

[/quote]

Syödään toki aamupala. Mutta esim. viime kesän häät. Söimme aamupalan klo 10. Matkaan lähdimme hääpaikalle klo 11. Ajomatka toista tuntia ja vihkiminen klo 13. Ajo 70km juhlapaikalle ja siellä odottaminen hääparia, joka tuli klo 15.30. Kättelyt ja paikkojen etsimiset ja morsiamen ihastelut ja ruokailu pääsi alkamaan vasta klo 16.30.

Kovin oli pitkä päivä kun odottelimme hääpaikan pihalla helteessä ilman juotavaa edes. Toki olisi voinut käydä juhlavaatteissa mäkkärillä siinä välissä, kun ajettiin hääpaikalle, mutta pari ei ollut ilmoittanut, että vihkimisen jälkeen menevät kuviin ja käyvät vähän lepäämässä ja itse syömässä välipalaa ennen hääpaikalle tuloa, missä ovet aukaistiin vasta, kun alkumaljat oli helteessä juotu ulkona ja ihasteltu morsian ja muutama puhe pihalla kuultu

Lisäksi kun ruoka loppui kesken, niin aika lyhyeksi jäi niiden häiden juhliminen

Sitä olen ihmetellyt, että miksi ihmiset tilaavat häihin bändin, joka sitten pääsee soittamaan vain muutaman kappaleen? Ennen vanhaan häiden tärkein ohjelmanumero oli tanssi elävän musiikin tahdissa. Niissä häissä, joissa viime vuosina olen ollut, bändi on soittanut häävalssit ja pari muuta kappaletta ja häipynyt tauolle. Sen jälkeen on ohjelmassa seurannut kaiken maailman tietokilpailua, morsiamen ja sulhasen ryöstöä sun muita ohjelmanumeroita, joita yleensä on vielä tolkuttomasti pitkitetty. Kun bändi on vihdoin päässyt uudestaan lavalle, on ollut jo niin myöhä että suuri osa vieraista on ehtinyt lähteä.

Yksissäkin häissä bändi aloitti toisen settinsä puoli kahdentoista maissa. Sitä ennen tietokilpailun vetäjä oli arvuutellut joukkueisiin jaetulta hääväeltä, minkä värinen ruokalappu morsiamella oli päiväkodissa ja mikä on sulhasen ennätys tikanheitossa. Näitä yhtä mielenkiintoisia kysymyksiä oli kaikkiaan parisenkymmentä. Kaksi joukkuetta päätyi tasapisteisiin, mutta ei hätää - tämän tilanteen varalle oli koko joukko lisäkysymyksiä, joita tahkottiinkin näiden kahden joukkueen välillä pitkään, ennen kuin voittajat saatiin selville. Palkintona oli suklaakonvehti jokaiselle voittajajoukkueen jäsenelle. Hääparikin vaikutti tässä vaiheessa jo hieman vaivaantuneelta :)

Oli häissä joissa kirkon jälkeen juhlatilaan mentiin 15:00. Ruoka oli 18:00. Ja kakkukahvit 21:30! Välissä hyvin vähän ohjelmaa lukuunottamatta tylsiä puheita.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 07:12"]

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 22:05"]

Ja toinen lukunsa tämä järjestely, että A-luokan vieraat kutsutaan koko tilaisuuteen, ja B-luokan vieraat vain osaan. Todellakin tulee olo, että halutaan maksimoida rahallinen hyöty kuin varsinaisesti juhlistaa tärkeää päivää itselle tärkeiden ihmisten parissa. 

[/quote]

Mulla on tosi iso kaveripiiri, ja muutamissa häissä on ollut kaveribileet parille sadalle kaverille sukulaisjuhlan päätteeksi, johon sukulaiset ovat siis myös jääneet jos ovat halunneet. Ei kukaan vedellyt hernettä nenukkiin vaan hauskoja juhlia ovat olleet.

[/quote]

En väitä, etteikö tällainen onnistuisi hyvällä järjestelyllä, varmasti onnistuu. Ja varmasti sukulaisten ja kavereiden "jaottelu" aikatauluttamalla on varmasti vieraidenkin kannalta toimivaa, koska on enemmän yhteisiä puheenaiheita keskenään.

Mutta näin vieraan näkökulmasta ihmettelisin kyllä, miksi minut olisi esim. kutsuttu kaukaisena sukulaisena häihin, mutta en ole tervetullut kirkkoon ja ateriakin on varattu vain tietylle piirille (näitäkin on kuultu). Siinä tulee väkisinkin miettineeksi, onko vain maksimoimassa häälahjojen määrän tai, karkeasti sanottuna, vieras, jota kukaan ei oikeasti halunnutkaan paikalle kuin koristeeksi.

Kyllä nyt ihmetyttää nuorta naista. 

Siis, aamulla syödään aamupala kyllä. Mutta jos tietää että kirkossa on vihkiminen kello 15 ja että edessä on pitkä ajomatka, niin miksi ette syö vaikka autossa banaania, tai pysähdy matkalla jonnekin välipalalle?! Tai lounashan se oikeastaan on jo. Ja vielä vähemmän ymmärrän vanhempia, jotka eivät ota lapsilleen huikopalaa mukaan, koska KAIKKI tietää sen että välillä se ruoan saanti juhlassa kuin juhlassa voi kestää. 

Minä itse yleensä syön hyvin ennen juhlia, koska en ole perinteisten juhlaruokien suuri fani ja tiedän, että välillä en saa lautaselleni kerättyä edes kohteliasuudesta paljon mitään. (Ja sivuhuomatuksena niin EI, en tee tästä mitään numeroa koskaan missään). 

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 09:50"]

Kyllä nyt ihmetyttää nuorta naista. 

Siis, aamulla syödään aamupala kyllä. Mutta jos tietää että kirkossa on vihkiminen kello 15 ja että edessä on pitkä ajomatka, niin miksi ette syö vaikka autossa banaania, tai pysähdy matkalla jonnekin välipalalle?! Tai lounashan se oikeastaan on jo. Ja vielä vähemmän ymmärrän vanhempia, jotka eivät ota lapsilleen huikopalaa mukaan, koska KAIKKI tietää sen että välillä se ruoan saanti juhlassa kuin juhlassa voi kestää. 

Minä itse yleensä syön hyvin ennen juhlia, koska en ole perinteisten juhlaruokien suuri fani ja tiedän, että välillä en saa lautaselleni kerättyä edes kohteliasuudesta paljon mitään. (Ja sivuhuomatuksena niin EI, en tee tästä mitään numeroa koskaan missään). 

[/quote]

Juuri näin. Varsinkin nykyisin kun on pieniä lapsia niin varaan aina jotain välipalaa mukaan. Tyyliin tuc keksejä, hedelmää, rusinoita, juotavaa. Nyt on pari vuotta ollut todella monet häät eikä ole ollut kerta tai pari kun olen tarjoillut muillekin lapsivieraille porkkanatikkuja eväsrasiasta kun hääparia on odotettu valokuvauksesta :)

Lisää näitä :D

Kalevala häät. Joka helvetin välissä jotain jakeita jostain eepoksesta. Kaikki vieraat ihan selvinpäin, juomaa oli vain lähipiirille. Mut juu, hääparilla oli hauskaa, nyt jo eronneet.

Tää A ja B luokan vieraat on kyllä karmea viritys. Siis että osa on kutsuttu vain jatkoille. Ymmärrän kyllä vielä jaon sukulaiset/kaverit, mutta itsekin kerran tällaisen kutsun saaneensa tunsin todellakin olevani B luokkaa, kun ilmeni että varsinaisista juhlista oli tiputettu pois vain n 10 henkeä. Että meille 10 vieraalle ei sitten mitenkään löytynyt paikkaa itse juhlista. Lisäks oli kutsuttu kyllä kirkkoon, joten vihkimisen ja jatkojen välissä olisi ollut monta tuntia odottelua. Jätin väliin.

Serkkuni meni naimisiin jonkun lahkolaisnaisen kanssa (en muista että mitä uskoa edusti, joku helluntaiseurakunnan alahaara kaiketi). Vihkiminen olikin morsiusmessu, eli virsiä, ehtoollinen, siunaus, liibalaabaa, lisää virsiä jnejne. Toimituksen pituudesta kertoo jotain se, että evlut-kirkon ohjeellinen pdf morsiusmessusta on 18 sivua pitkä (googletin ja löysin tämän: http://www.evl.fi/kirkkokasikirja/toim/04b_morsiusmessu.pdf ) Virret olivat masentavia, mallia "tie taivaaseen on synkkä ja kivinen ja minä onneton olen niin syntinen" - vieressä toinen serkku totesi että samoja virsiä oli laulettu hänen miehensä vaarin hautajaisissa...

No, jahka morsiusmessusta selvittiin, ajettiin juhlapaikalle. Siellä oli sitten lisää hengellisiä puheita, yhteislauluna virsiä eikä alkoholitarjoilua lainkaan, alkumaljakin lastenshamppanjaa. Hääparin sisarukset kertoivat sitten tarinoita hääparista. Serkkuni kertoi hauskasti kuvien kera sulhon vaiheista, yleisö nauroi mukana katketakseen... Morsmaikun sisko (myös tähän lahkoon kuuluva) kertoi sitten morsiamen elämästä malliin "tässä kohtaa elämäänsä X löysi todellisen yhteytensä jumalaan..."

Tämän jälkeen olen koittanut välttää uskovaisten juhlia.

--

Jonkun muun mielestä omat hääni olivat ehkä tylsät, menimme naimisiin käräjäoikeudessa, mukana kummankin perhe ja minun yksi kaverini joka oli "kaaso" ja otti meistä hääkuvat (ENNEN vihkimistä). Vihkiminen kesti noin viisi minuuttia, sitten suuntasimme porukalla varaamaamme ravintolan kabinettiin syömään ja kahvittelemaan. Ei odottelua, ei ohjelmaa, ei kaukaisia sukulaisia, ei mitään ylimääräistä. Vain lähipiiri, hyvää ruokaa ja pari lasia hyvää viiniä. Minulle itselleni juuri parhaan kaltainen hääjuhla, enkä ole kuullut että perheenjäsenemme olisivat valittaneet mistään (päinvastoin, veljeni tokaisi vihkimisen jälkeen että oli juuri sopivan pituinen vihkikaava :D)

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 12:22"]

Olen ollut lähinnä oikein kivoissa häissä, mutta Vatipäisintä on ollut nimenomaan tuo valokuvaus.

Mikä hemmetin järki on odotuttaa ihmisiä kun valokuvat voisi hoitaa vaikka ensiksi ja juhlia sitten ilman turhaa odottelua?

[/quote]

Tämä. Ottakaa hemmetti ne kuvanne edellisenä tai seuraavana päivänä tai vaikka kesälomallanne, mutta älkää ajoittako sitä kuvausta niin, että vieraat joutuvat vihkimisen jälkeen kolme tuntia kykkimään jossain puskassa ja ODOTTAMAAN.

Me haluttiin ottaa kuvat hääpäivänä, mutta vasta vihkimisen jälkeen. Menimme kuvaajan kanssa ottamaan niitä ruuan aikana, kesti peräti 20 min :D luulen, ettei suurinosa vieraista edes huomannut poissaoloamma, vaan nauttivat ruuasta rauhassa :)

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 15:08"]

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 19:09"]

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 19:04"]

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 17:57"]tuli niin epäselvä teksti kännykällä, että otan uusiksi.. eli, serkun häät Suomenlinna. tulimme Mikkelistä asti, oli syksy ( elokuun loppu tai syyskuun alku).  KUKAAN ei maininnut että pitäisi pukeutua lämpimästi, joten oli melko karmea yllätys tajuta että lautatalta piti kävellä saaren läpi kellarimaiseen tilaan, jossa hääjuhla pidettiin. minulla oli ohuet mekko ja pitsibolero sekä korkokengät..  äitini lähes itki puolestani kun kompuroin perässä nenä valuen ja mies koetti lohduttaa" ettei varmasti ole enää pitkä matka" etten jäätyisi. siis voi helvetti, sanon minä! ette sitten yhtään varoittaneet! :Ovessakin oli ulkona, joten vessareissu piti tehdä pimeässä ja hirveässä tuulessa ! kun lopulta pääsimme takaisin Helsinkiin ja hotelliin, kiskoin lämpimäkseni kunnon kännit.. [/quote] Et sitten itse voinut yhtään ottaa etukäteen selvää juhlapaikasta? Taidat olla juuri näitä mikrossakissankuivattajatyyppejä...

[/quote]

olin uskossa, että ne olisivat KIRKOSSA koska sellaisen tiesin sieltä löytyvän. en myöskään ollut ikinä käynyt Suomenlinnassa, en tiennyt kävelymatkoista enkä osannut ajatella että siellä tuulee niin pirusti! äidillä oli muistaakseen suorat housut ja neuletakki, mieheni asua en muista mutta kellekään ei oltu vinkattu että päällystakkia mukaan ja kengät joilla voisi kävellä! :/ menimme satamaan taksilla  ja lautalla sinne Suomenlinnan, luulin että kävelemme vain pari metriä tai sitten saamme autokyydin..!  oli tod. vittumainen yllätys kömpiä puolipukeissa ja kuuden sentin koroissa koko pirun saaren läpi..

ja se ulkovessa.....! käännyin pimeässä ja kovassa tuulessa väärään suuntaan, sen jälkeen päätin että pidättelen hotelliin asti.

"se joka jäätyi Suomenlinnan kellariin"

[/quote]

Oliko tämä aikaa ennen Googlea? (Toisaalta, silloinkin osattiin ottaa asioista itse selvää! En nimittäin usko, ettet voinut ymmärtää että elokuussa voi olla jo todella kylmä ilma myös ihan mantereen sisäosissakin, saati rannikolla. Etkö ole yhtään maantietoa edes ala-asteella opiskellut?)

[/quote]

Helsinkiläiset on kyllä itse syypäitä siihen, että tuollaisia mokia voi tapahtua. Kaikki stadilaiset hehkuttavat S-linnaa hienoksi - no ehkä siellä jossain laitamilla on vehreää ja kaunista kesällä, mutta suurimmaksi osaksi paikka on täynnä turisteja ja niiden tuomaa eroosiota, tuulta, roskia ja paskanhajua. Kartoissa hiekkateiksi kuviteltavat väylät ovat usein kalliolla liukastelua. Ja se vehreys - no, ehkä Hgin keskustaan verrattuna, mutta muualta tulevat ovat useimmiten tottuneet vähän toisenlaisiin lehtomaisemiin. Eikä se varsinaisesti ole mikään ihme, Suomenlinnahan on ulkosaariston merilinnoitus eikä mikään juhlakartano.

[/quote]

Presidentin pojalle se kelpasi hääpaikaksi mainiosti :)