Te jotka jännitätte vatsalla pieniäkin tapahtumia
Miten saatte itsenne psyykattua jonnekin "tapahtumaan" joka jännittää? Oon tosi huono lähtemään minnekään, kun pakki sekaisin ja oksettaa, joten kysyisin nyt muilta jännittäjiltä miten pystytte elämään normaalisti?
Kommentit (37)
Niin ja mä en voi aamulla syödä enkä juoda mitään. Menee heti vatsa sekaisin. 11,12,14
Mun mies on tuommoinen.. Jos johonki pitää lähteä niin viettää suurimman osan aamua vessassa ja kaikki lähtövalmistelut jää mulle. Sillä se onneks rauhoittuu kun lähdetään liikkeelle. Viimeaikoina se on alkanu ottaa imodiumia jo edellisenä iltana ennen reissuunlähtöä tms. Ottaa sitten vielä aamulla lisää. Tolla tavalla käy sitten vaan pari kertaa vessassa. Ilman imodiumia sen 5-7 kertaa.
Entäs pahoinvointi? Mulla jännitysvatsa oireilee nimenomaan pahoinvointina, ja oksennusfoobikkona tämä EI ole kivaa!!! :( Ennen mitä tahansa esiintymistä joudun ottamaan pahoinvointilääkkeen tai esiintyminen menee pilalle pyörrytyksen, hikoilun ja pahoinvoinnin takia. Tilanteisiin rohkeasti meneminen ei ole auttanut kuin hiukan, ja siksi olenkin alkanut hyväksyä etten koskaan parane tästä. Nykyään sentään pystyn matkustamaan lyhyitä matkoja bussilla ja autolla ilman lääkettä, mikä on jo suuri kehitys parempaan.
Mulla on stressivatsa ja ulseratiivinen koliitti, ainoa keino on olla syömättä tunteja ennen tilannetta ja muuten välttää pahimpia ruoka-aineita kokonaan. Mikäli stressi on kova, edellisenä paivänä lihaa ja pastaa niin ei ihan kuihdu kun vatsa on sekaisin myöhemmin.
Imodium! Toimii aina. Olen ennenmin "tukalan" täydellä suolistolla, kuin ripulit housussa.
Imodium täälläkin tiukkoihin tilanteisiin. Ja Diapam, sos.pelon/paniikkihäiriön takia.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 01:36"]
Entäs pahoinvointi? Mulla jännitysvatsa oireilee nimenomaan pahoinvointina, ja oksennusfoobikkona tämä EI ole kivaa!!! :( Ennen mitä tahansa esiintymistä joudun ottamaan pahoinvointilääkkeen tai esiintyminen menee pilalle pyörrytyksen, hikoilun ja pahoinvoinnin takia. Tilanteisiin rohkeasti meneminen ei ole auttanut kuin hiukan, ja siksi olenkin alkanut hyväksyä etten koskaan parane tästä. Nykyään sentään pystyn matkustamaan lyhyitä matkoja bussilla ja autolla ilman lääkettä, mikä on jo suuri kehitys parempaan.
[/quote]
Mitä pahoinvointilääkettä otat? Bussimatkat on suoraan helvetistä.. Kaukobussit vielä kivoja, kun on vessa lähellä mutta "pitkät" lähibussimatkat kaameita.
Imodium/Lopex. Ei nekään 100% varma apukeino ole, mutta varmaan jo helpottaa se pelkkä ajatus siitä, että nyt maha ei voi mennä niin helposti sekaisin. Tietääkö muuten joku onko säännöllisellä käytöllä jotakin haittavaikutuksia?
Oletteko tutkituttaneet vatsanne ja suolistonne? Jos ette ole, niin pikainen lääkärikäynti olisi paikallaan. On olemassa useita tauteja, jotka sopisivat teidän oireisiinne.
Mullakin Imodium, yleensä riittää yksi (pakkauksen mukaan aloitusannos on kaksi tablettia) ja monesti olen pärjännyt pelkällä tiedolla siitä, että Imodoum on tarvittaessa lähellä. Kannan aina käsilaukussa paria tablettia.
28, on tutkittu ja monesti, mutta vika ei löydy -> ärtynyt suoli. Kuten varmaan monella muulla vastaajalla.
En pystykään elämään normaalisti. yritin hengitysharjitteita ja joogaa mutteivat auttaneetm lääkäriltä en kehtaa hakea apua.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 21:30"]
Miten saatte itsenne psyykattua jonnekin "tapahtumaan" joka jännittää? Oon tosi huono lähtemään minnekään, kun pakki sekaisin ja oksettaa, joten kysyisin nyt muilta jännittäjiltä miten pystytte elämään normaalisti?
[/quote]Otan diapamin tai en mene ollenkaan, siinä vaihtoehdot.
Itseäni helpottaa ajatus elämän mielettömyydestä. Ajattelen hetken kuinka järjetöntä elämä on. Hupsista vaan ja se on ohi ihmiskunnan osalta. Tän jälkeen oma elämä tuntuu vähemmän merkitykselliseltä. Mitä väliä vaikka sattuisin mokaamaan. Kohta ei täällä ole ketään sitä muistelemassa. Elä nyt ja koe!
Otan ripulilääkettä ennen tlaisuutta. Esimerkiksi ennen pääsykokeita otin kaksi Imodiumia. Muuten olisin paskonut housuihini. Vatsani reagoi eniten silloin kun tiedän etten pääse nopeasti vessaan. Esimerkiksi bussissa matkustaminen on erittäin stressaavaa, maha menee sekaisin jo ajatuksesta etten pääse vessaan.