Lue keskustelun säännöt.
Luopuisitko kotieläimistäsi seurustelukumppanin allergian takia?
13.01.2015 |
Jos niin missä vaiheessa? Vai voittaako eläimet rakkauden?
Kommentit (40)
Luovuin, voitti. Voittaa edelleen. Eläin jäi äidilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en! On kai niitä muitakin paikkoja, missä vois tavata? Ei kai aina olis pakko olla mun luona?
[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 20:43"]
No en! On kai niitä muitakin paikkoja, missä vois tavata? Ei kai aina olis pakko olla mun luona?
[/quote]
Ei tietenkään tarttis koskaan olla sun luona. Avioliitotkin ovat kuulemma onnellisimpia, jos pariskunta asuu eri osoitteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vitonen: seurustelu tähtää kai usein yhteenmuuttoon, jolloin tilanne on viimeistään edessä
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis:
Mulla ei ollut lemmikkejä, kun tavattiin. Puhuin miehelle usein, että mietin kissan hankintaa. Hän oli oitis kannustamassa minua ja kyseli, milloin sen toteutan. Vihdoin kun kissan sain, sain kuulla, että miehellä on allergia. Ei sitten aiemmin ollut tullut puheeksi :D Eka kerta kun mies tuli kylään, sen nenä vuosi jatkuvasti. Parin kerran jälkeen ei enää mitään oireita. Allergia siedättyi siis hyvin nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä! Lemmikit ovat perheenjäseniä, enkä todellakaan luopuisi niistä kuin TODELLA painavan syyn edessä, esim. oma vakava sairastuminen tms. Mielestäni olisi todella itsekästä laittaa lemmikit pois uuden kumppanin tieltä. Eläinhän on tällaisessa tapauksessa ollut ensin elämässä. Kun ottaa eläimen, pitää kyetä katsomaan tulevaisuuteen, että onko tilanteessa kuin tilanteessa valmis huolehtimaan siitä. Jos ei ole, ei silloin pidä ottaa eläintä. Eläin ei ole mikään pehmolelu, jonka voi antaa pois, jos siltä tuntuu.
Olen aikoinaan luopunut eläimiin liittyvästä harrastuksesta puolison allergian vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 20:44"]
[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 20:43"]
No en! On kai niitä muitakin paikkoja, missä vois tavata? Ei kai aina olis pakko olla mun luona?
[/quote]
Ei tietenkään tarttis koskaan olla sun luona. Avioliitotkin ovat kuulemma onnellisimpia, jos pariskunta asuu eri osoitteissa.
[/quote]
tässä olikin kyse seurustelukumppanista! Käsitän sen tyyppinä, jonka kanssa on just tavattu ja vähän tapaillaan ja seukkaillaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole kotieläimiä (asun kerrostalossa), mutta lemmikeistäni en luopuisi.
Minulla on jo toinen mies jolla on "allergia". Mitään näkyviä oireita siitä ei kuitenkaan ole, pitää vaan periaatteesta valittaa. Toisen kanssa asuinkin vuoden jolloin "allergia" koki pikaisen ihmeparantumisen. En väitä etteikö todellistakin allergiaa olisi, itsellänikin on muttei eläinpölylle. Olen vaan tullut siihen tulokseen että miehillä esiintyy usein sellaista "man flu"-tyyppistä "eläinallergiaa" jossa ei havaittavia oireita mutta " hirveesti kutittaa nenää, jotenkin nenä tukossa, vaikea hengittää" tms. Man allergy ilmenee yleensä siinä vaiheessa kun yhteen muuttoa suunnitellaan. Siihen asti on allergia ollut vaivaamatta kun on ollut kiva kuitenkin miehestä jäädä yöksi samaan sänkyyn vaikka hengittääkään ei pysty.
Allergikot karsiutuu pelistä jo tapailuvaiheessa, joten tarvetta tuollaiseen tuskin tulee. Jos nyt pidempiaikaisella kumppanilla yllättäin puhkeaisi allergia, niin sitten pitäisi tosissaan miettiä.
Jos allergia ei ole kovin vakava, niin varmaan esim allergialääkkeillä, tiheämmällä siivoomisella ja estämällä lemmikin pääsyn osaan huoneista pystyisi tekemään kumppanin olon siedettäväksi siihen asti, että lemmikistä aika jättää. Uutta en tietenkään sitten enää ottaisi.
Luovuin ja kadun sitä jokaikinen päivä!! :(
Vaikka mulla on nykyisen miehen kanssa kaksi kissaa, niin ei ne korvaa sitä ensimmäistä kissaa joka mulla oli silloin. :( Edelleen mietin sitä karvapalloa rakkaudella ja lämmöllä. Olin nuori ja ihan helvetin idiootti! :( Enää en ikinä luovu kissoistani miehen takia. Tosin, toivottavasti ei enää koskaan tarvi olla deittimaailmassa.
En olisi ottanut alunperinkään miestä joka ei voisi olla samoissa tiloissa lemmikkini kanssa. Jos olisi käynyt niin että pitkässä parisuhteessa mies tulee odottamatta allergiseksi lemmikille, niin luopuisin lemmikistä.
Seurusteluvaiheessa lemmikki menisi aina edelle miestä.
En missään tapauksessa! Eläinallergia/koirista ja kissoista pitämättömyys on deal breaker. Samalla tavalla en jatkaisi ihmisen kanssa joka ei esim. ikinä halua naimisiin tai haluaa suurperheen.
En luopuisi.