teillehän tulee nuoret perinnöt vanhemmiltanne

Minä säästän omalle lapselle joka nyt 14-vuotias. Tarkoitus ei ole kylläkään jemmata säästöjä perinnöksi vaan arvelin autella häntä oman elämän alkuun. Auttaa mahdollisesti asunnon hankinnassa, opiskellessa, ettei tarvitsisi ottaa opintolainaa tai tehdä ihan älyttömästi töitä ohessa. Sitten kun toivottavasti perustaa perheen niin lasten hoidossa. 

Tavoitteena se, että maailman monimutkaistumisesta huolimatta hänellä olisi kuollessani jo ihan täysin omilla jaloillaan seisova talous ja elämä, kuten on itsellänikin kun vanhemmista aika jättää. Mihin sitä perintöä tässä tarvitsee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä oo perintöä tulossa. Mummon kuoltua siltä jäi kuudelle lapselleen jaettavaksi joku ~100k muistaakseni. Se raha mikä tuli toiselle vanhemmalleni on tuhlattu jo aikoja sitten. Toisaalta, jos perintö olisikin skipannut yhden sukupolven ja tullut mulle, niin mun olisi pitänyt jakaa se kolmen sisaruksen kanssa. Toiselta puolelta sukua ei ole tulossa mitään.

Näytät olevan ahnetta sukupolvea, tienaa itse rahasi.

Vai että sinun olisi pitänyt saada tuo satatuhatta.

Kaikkea sitä kuulee🐵

Paino sanalla JOS senkin höpsö. Lisäksi tarkoitin sitä perintöosuutta joka meni vanhemmalleni. Se 100k jaettuna kuudelle oli rapiat 16k ja tuo osuus oli se mitä tarkoitin eli JOS perintö olisi skipannut vanhempani ja tullut meille lapsille niin se olisi pitänyt jakaa vielä neljän kesken. Eipä se paljoa tee 😒

Haha! Minulla on 6 sisarusta. Vaikka vanhempani ovat ihan hyväosaisia, ei minulle heidän perinnöistään kovin isoa osaa jää.

Eivät myöskään ole mitenkään erityisen säästelijäitä, vaan elävät niin laveaa elämää, kuin tulotasoonsa nähden ongelmitta pystyvät: harrastuksia, matkustelua, elämyksiä yms. Uskoisin, että säästönsä menevät sitten eläkkeellä saavutetun elintason ylläpitämiseen. Ja näin sen kuulu mennäkin. Me 7 sisarusta saamme sitten tapella siitä tällähetkellä abou 200t arvoisesta isosta omakotitalosta syrjäseudulla sekä lähestulkoon arvottomasta irtaimistosta.

Puolisoni on ainut lapsi, mutta äitinsä on jo yli 80 eikä vielä ole "saanut" omaakaan perintöänsä. Niin anoppi kuin vanhempansakin (sekä lähemmäs 90v appiukko) ovat kaikki terveitä kuin pukit ja elämänsä kunnossa, noilla geeneillä todennäköisesti minä menen hautaan ennen kuin mieskään saa minkään näköistä perintöä jolla pääsisin lokkeilemaan.

Riistovalta alkoi n. 90. Sen parhaassa iässään "eläneet" kuolevat nuorena, osalla näistä vanhemmat todistavat jälkeläisensä kuoleman.

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa toisten rahojen kärkkymistä, ne ovat vanhempienne rahoja ei lasten, hommatkaa omat rahanne.

No joskus kyse on sukupolvelta toiselle ajan myötä siirtyneestä varallisuudesta. Keskiluokka pysyy köyhänä koska tuhlaa kaiken. Kaikki mikä on vaikka peritty jostain. Laitetaan kulutukseen. Ajatus pääoman kartuttamisesta on tuntematon. Ei ole kykyä ajatella pidemmälle. Kaikki mitä taskunpohjalle kertyy kulutetaan ajamyötä. Ei ymmärretä pääoman olevan tuottoa varten. Ei rahvas ole koskaan Suomessa ymmärtänyt miksi pääomaa kartutettaisiin. Siten ihmetellään miksi suomalaiset ovat sukupolvesta toiseen persauki kun ruotsalaiset vaurastuvat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilkku metsää ja ränsistynyt talo syrjäkylillä jota kukaan ei huoli. Rahat menee hautajaiskuluihin ja laskuihin. Eipä ole kovasti iloa. Toivottavasti käyttävät rahansa itse hyvinvointiinsa eikä turhaan jätä perintojä.

Syrjäkylillä ne on onneks kuitenki omalla tontilla. Tonteista saa aina louvoo vaikka talo ois läpimätä

Louvoo? Eihän niitä kukaan tuolta osta ja perintöverot on sen verran mellevät ettei kannata ottaa edes vastaan.

Takuuvarmasti ostaa., kunhan hinta on kohdillaan, ja tuosta sun kirjotuksesta vois luulla että perintövero vois olla yli 100%.

Niin, se hinta vaan ei sitten kata edes niitä perintöveroja.

Nyt on pakko kysyä että ootko sä käyny ees peruskoulua loppuun?

Voi apua, mitä sinä läyhäät. Perityn maa-alueen arvo perintöverotuksessa perustuu sen verotusarvoon, eli mitä kiinteistöverorekisteriin on jo merkitty kiinteistöveron perusteeksi. Jos sen hienon tonttimaan verotusarvo vaikkapa Ristijärvellä on merkitty 35'000 euroa ja tönön siinä (perustuen sähköliittymään ja neliöihin) toiset 35'000, niin siitä pitäisi myydessä saada n  reilu tonni, että perintöveron saisi kuitattua. Sitä ei vaan kukaan osta sillä reilulla tonnilla. Siis uudelle omistajalle jää purkukustannukset (jossain vaiheessa kunnan ympäristöviranomainen velvottaa purkamaan lahoavan mökin) ja kiinteistövero. Sekä se perintövero. Tai halutessaan voi toki kieltäytyä perinnöstä, jolloin se siirtyy todennäköisimmin kunnan ristiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenelle tulee ja kenelle ei.

Enkä tiedä lohduttaako se sitten kuusikymppisenä enää hirveästi.

Miksei lohduttaisi tai ainakin auttaisi?

Nuorten mielestä 60 v on jo ikäloppu, vaikka voi tosiaan vielä elää 30 vuotta.  Perinnöllä saa järkättyä vähän mukavuutta loppuelämään.

Näinpä. Täytin hiljattain 60 vuotta ja vielähän tässä  on vuosia työelämääkin jäljellä. En mä vanhempieni perintöä mihinkään nyt tarvitse. Kun jään eläkkeelle, sitten tulot pienenevät ja perinnöstä on jotain hyötyäkin. 

Myös nämä tulevat perinnön jättäjät ovat olleet vauraimmillaan 55-65-vuotiaina. Eli sitten, kun asuntolainat oli maksettu ja lapset muuttaneet omilleen, mutta ei kuitenkaan  vielä vanhuuseläkkeellä. Eivät hekään olleet varoissaan vielä kolmekymppisinä. Tietysti on harmillista, että kun nuorena rahantarve olisi suurin, tulot eivät ole, koska on vasta opiskelemassa tai aloittamassa työuraansa, makselemassa opinto- ja asuntolainaa ja perustamassa perhettä. Mutta sama se oli edellisilläkin sukupolvilla. Jotkut nuoret aikuiset tuntuvat kadehtivan vanhempiensa ikäluokkaa, koska näillä on varaa harrastaa ja matkustella. Mutta niin heillä onkin, koska palkka on kokemuslisien tai urakehityksen vuoksi korkeimmillaan eikä ole enää suurimpia menoja eli asuntolainaa ja lapsista aiheutuvia kustannuksia. 30 vuotta sitten kateuden kohteillakin taloudellinen tilanne oli ihan erilainen kuin nyt. 

Perintö aiemmilta sukupolvilta on pääomaa, jota pitää hoitaa ja kasvattaa.

Yhdellä sukupolvella ei lupaa hukata kerättyä pääomaa.

Tuottoa voi käyttää, kun pääoma säilyy. 

On yleensä eletty jo ennen perintöä, mikä sitten muutuisi paitsi jos jopo keulii pahasti.

Ei tule. Vähäisen omaisuuden lunastaa valtio ja rahoilla maksetaan vanhainkotipaikkaa.

Eipä tässä itellä oo kun äiti joka asuu kotona vielä ja muuta omaisuutta ei ole. Asunnon tilanne voi olla hänen peräänsä mikä tahansa. Isältä ei jäänyt mainittavaa. Miehen puolelta myöskään ei ole tiedossa järin mittavaa perintöä. Mutta ei se meitä haittaa, ei olla rahan ja mammonan perään.

Suuret ikäluokat eivät perineet köyhiltä vanhemmiltaan juuri mitään koska olivat suuria ikäluokkia, eli osa suurta sisarusparvea. Joku myyntikelvoton pientila kun jaettiin 10 lapsen kesken niin ei sillä juurikaan juhlittu.

Toisin on tilanne suurten ikäluokkien lapsilla. Suuressa lapsijoukossa varttuneina suuret ikäluokat ovat viisaampia hankkien tyypillisesti vain yhden tai korkeintaan kaksi lasta ja kaupunkilaistuneina heillä on kohtalainen omaisuus. Normaali omistusasunto ja hiukan säästöjä nousee helposti puoleen miljoonaan. Se on iso potti kun sen perii yksin, tai vaikka joutuisi jakamaan yhden sisaruksensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tämän perintörahan olisin halunnut käyttää nuoruudessani elämänlaadun parantamiseksi. Nyt tilillä makaa paljon rahaa, koska sitä on haluttu käyttää mahdollisimman vähän meihin lapsiin. Ainoastaan jos itse hyötyy asiasta antoi rahaa, sai anoa esimerkiksi vaatteisiin. Kaipa se sitten jotakin auttaa saada nämä rahat kuuskymppisenä sisaruksien kesken, vaikka tällöin omat rahat.

Kyllä, aivan kuin minulla. Luulin lapsena ja nuorena, että vanhemmillani oli taloudellisesti kamalan tiukkaa. Tavallaan olikin, kun ottivat aina lisää asunto- ja autolainaa. Aina vain piti olla isompi asuto ja sitten omakotitalo ja hyvä auto. Joskus kyselin kainosti rahaa vaatteisiin ja harrastuksiin, mutta harvoin sain. Opin olemaan hiljaa ja tyytymään siihen mitä "myönnettiin". 

Kaipa niillä jotain on nyt sukanvarressa. Olen kohta 60-vuotias. En tiedä saanko mitään perintönä. Jotenkin ovat alkaneet käyttäytyä niin, että oikein yrittävät pistää rahojaan haisemaan ja sehän on se, mitä omalle omaisuudelleen voivatkin tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vanha hoitamaton omakotitalo syrjäseudulla ja kasapäin ties mistä haalittua ilmaisroinaa. Ei kiitos.

Ja stadista vekseliveto auto ja lähes maksamaton kerrostalo huoneisto.

Olen aika varma, että hoivasuhteen vinoutuessa joutuvat sote-piirit ottamaan vanhusten säästöt ja omaisuuden ihan heidän hoivansa kustannusten kattamiseksi. Maksukykyiset tulevat kustantamaan varattomienkin hoivan. Siksi omat vanhempani ovat jaelleet ennakkoperintöä. 

Ihan oikein sinänsä, omalla työllä nuoremmat sukupolvet haluavat tulla toimeen, eikä aina nousevan eläkemaksun päälle kustantaa vielä kohoavia veroja. huono tässä on vaan se, että siellä missä varoja todella on, ne osataan keskittää esim säätiöihin piiloon, jolloin toisille vanhempien työstä säästyy perittävää, useimmille ei. Ja näin varallisuus Suomessakin edelleen keskittyy muutamille suvuille.

Seuratkaahan vähän mitä soten maakuntamallissa suunnitellaan..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilkku metsää ja ränsistynyt talo syrjäkylillä jota kukaan ei huoli. Rahat menee hautajaiskuluihin ja laskuihin. Eipä ole kovasti iloa. Toivottavasti käyttävät rahansa itse hyvinvointiinsa eikä turhaan jätä perintojä.

Syrjäkylillä ne on onneks kuitenki omalla tontilla. Tonteista saa aina louvoo vaikka talo ois läpimätä

Louvoo? Eihän niitä kukaan tuolta osta ja perintöverot on sen verran mellevät ettei kannata ottaa edes vastaan.

Takuuvarmasti ostaa., kunhan hinta on kohdillaan, ja tuosta sun kirjotuksesta vois luulla että perintövero vois olla yli 100%.

Niin, se hinta vaan ei sitten kata edes niitä perintöveroja.

Perukirjaan todellinen arvo, perintöveron voi oikaista (saa maksamiaan takaisin), jos joutuu myymään perukirja-arvoa alemmalla summalla.

Voi teitä, kirjoitatte asiasta "asiantuntemuksella", tietämättä perintöverosysteemistä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilkku metsää ja ränsistynyt talo syrjäkylillä jota kukaan ei huoli. Rahat menee hautajaiskuluihin ja laskuihin. Eipä ole kovasti iloa. Toivottavasti käyttävät rahansa itse hyvinvointiinsa eikä turhaan jätä perintojä.

Syrjäkylillä ne on onneks kuitenki omalla tontilla. Tonteista saa aina louvoo vaikka talo ois läpimätä

Louvoo? Eihän niitä kukaan tuolta osta ja perintöverot on sen verran mellevät ettei kannata ottaa edes vastaan.

Takuuvarmasti ostaa., kunhan hinta on kohdillaan, ja tuosta sun kirjotuksesta vois luulla että perintövero vois olla yli 100%.

Niin, se hinta vaan ei sitten kata edes niitä perintöveroja.

Perukirjaan todellinen arvo, perintöveron voi oikaista (saa maksamiaan takaisin), jos joutuu myymään perukirja-arvoa alemmalla summalla.

Voi teitä, kirjoitatte asiasta "asiantuntemuksella", tietämättä perintöverosysteemistä mitään.

Ei mene kaupaksi edes.

Vierailija kirjoitti:

Kenelle tulee ja kenelle ei.

Enkä tiedä lohduttaako se sitten kuusikymppisenä enää hirveästi.

Kyllä lohduttaa.

Terv. N61

Ymmärrätkö , että elämää voi olla jäljellä vielä 30- 40 v jopa.

On kiva nauttia elämästä tämänkin ikäisenä ja avun tarve voi olla suurtakin tässä muutamien vuosien kuluttua.

On sitten rahaa millä sitä hankkii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilkku metsää ja ränsistynyt talo syrjäkylillä jota kukaan ei huoli. Rahat menee hautajaiskuluihin ja laskuihin. Eipä ole kovasti iloa. Toivottavasti käyttävät rahansa itse hyvinvointiinsa eikä turhaan jätä perintojä.

Syrjäkylillä ne on onneks kuitenki omalla tontilla. Tonteista saa aina louvoo vaikka talo ois läpimätä

Louvoo? Eihän niitä kukaan tuolta osta ja perintöverot on sen verran mellevät ettei kannata ottaa edes vastaan.

Takuuvarmasti ostaa., kunhan hinta on kohdillaan, ja tuosta sun kirjotuksesta vois luulla että perintövero vois olla yli 100%.

Niin, se hinta vaan ei sitten kata edes niitä perintöveroja.

Perukirjaan todellinen arvo, perintöveron voi oikaista (saa maksamiaan takaisin), jos joutuu myymään perukirja-arvoa alemmalla summalla.

Voi teitä, kirjoitatte asiasta "asiantuntemuksella", tietämättä perintöverosysteemistä mitään.

Taloa ja tonttia ei välttämättä voi myydä jos puoliso jolla asumisoikeus mutta verot kyllä juoksee ja tulee maksettaviksi.

Minulla on kuusikymppisenä itselläni niin mukava omaisuus jo kasassa että eipä tarvitse perintöä odotella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilkku metsää ja ränsistynyt talo syrjäkylillä jota kukaan ei huoli. Rahat menee hautajaiskuluihin ja laskuihin. Eipä ole kovasti iloa. Toivottavasti käyttävät rahansa itse hyvinvointiinsa eikä turhaan jätä perintojä.

Syrjäkylillä ne on onneks kuitenki omalla tontilla. Tonteista saa aina louvoo vaikka talo ois läpimätä

Louvoo? Eihän niitä kukaan tuolta osta ja perintöverot on sen verran mellevät ettei kannata ottaa edes vastaan.

Takuuvarmasti ostaa., kunhan hinta on kohdillaan, ja tuosta sun kirjotuksesta vois luulla että perintövero vois olla yli 100%.

Niin, se hinta vaan ei sitten kata edes niitä perintöveroja.

Perukirjaan todellinen arvo, perintöveron voi oikaista (saa maksamiaan takaisin), jos joutuu myymään perukirja-arvoa alemmalla summalla.

Voi teitä, kirjoitatte asiasta "asiantuntemuksella", tietämättä perintöverosysteemistä mitään.

No mutta rakas ystävä, kun ei niitä syrjäseudun kiinteistöjä saa myytyä ollenkaan! ei millään summalla. Ei ole mitään oikaistavaa kun ei tule sitä kauppakirjaa näytöksi kiinteistörekisteriä alhaisemmasta arvosta. Perunkirjoituksessa jos haluat kiinteistön arvon uudelleen laskettavaksi, maksaa se arvioijan käynnin, Omassa pankissamme 350 euroa.

Ilomantsissa vaikkapa kunta perii jopa kymmenen kiinteistöä vuosittain kun perilliset kieltäytyvät perinnöstä. Johan tuon järki sanoo, että kun väestömme ei enää kasva ja asunnontuotanto on 80-luvun huippuvuosien tasolla, ei maakuntien kiinteistöille ja osakkeille ole ostajaa. Eli missä se nyt on se suuri rahapotti joka jokaiselle on tulollaan vanhempien kiinteistöomaisuuksien perittyä?