Mitä tekisitte? - lapsi kiukuttelee kun ei saa älypuhelinta ja zoomerangia
Mitä tekisitte?
8-vuotiaalla on peruspuhelin, johon ei ole nettia asennettu ja tällä tavalla on ollut tarkoitus menne kolmannelle luokalle asti. Lapsi saa käyttäö minun älypuhelintani whatsuppailuun. Nyt kaikki kaverit ovat saaneet zoomerangin, mutta minä en halua sitä puhelimeeni asentaa, koska en halua, että antaa millekään ohjelmalle oikeuksia käyttää kuviani ja videoitani.
Lapsi kiukuttelee ja on nyt järjestänyt kaksi kunnon kiukkukohtausta asiasta. Latasi ilman lupaa zoomarangin maksullisen version (ja jos ihmettelette niin se onnistuu iphoneen ilman salasanaa, riittää ainoastaan puhelimen avauskoodi). Anoin hyvistystä ja appstore hyvitti ohjelman. Lapsi maksoi pienen summan rahaa sakkomaksuna ja on saanut käyttää puhelintani senkin jälkeen. Zoomerang on todella koukuttava ja lapsen mukaan kaverit kättävät sitä ulkonakin eli yhdessäoloaika menee aika pitkälti ålypuhelin nenissä kiinni.
Olemme keskustelleet asiasta. Olen selittänyt, että miksi en halua appia ladattavan ihan rauhallisesti useita kertoja.
Tänään katselin sitä zoomerangia ja latasin sen kokeeksi ja totesin siellä olevan mainoksia, lisäksi lapsi pystyy lataamaan halutessaan kåyttäjätilin, jolloin tekeleet tulevat kaiken kansan esille. Johtuen tietysti siitä, että puhelin on minun ja siellä on kohta, että ”jatka fb tunnuksilla ”yms.
Asia tuntuu olevan lapselle suht kamala. Jää vähän ulkopuolelle muista oman kertomansa mukaan ja pelkää että kaverit eivät välitä hänestä, jos hänellä ei ole ohjelmaa käytössään. Toisaalta mitään kovin hyvää ei siitä ohjelmasta seuraa. Nytkin joudun rajaamaan whtsupin käyttöä, koska sitä viestiä tulee niin monesta ryhmästä yms lähes jatkuvalla syötöllä ja pieni viestien tarkastus muuttuu yli puolen tunnin ruudun tuijottamiseksi todella helposti. Sitten riitelemme siitä, että puhelin pitää laittaa pois ja tehdä muita asioita (harrastuksia ja läksyjä yms). Kyseinen lapsi tarvitsee todela paljon unta, joten sitä valveillaolaikaa ei ihan hirveästi ole hoidettavien hommien jälkeen.
Nyt kaipaisin erilaisia mielipiteitä. Pitäisikö lapselle antaa periksi, ladata se zoomerang ja toivoa, että osaa olla laittamatta tiliä ja osaa ohittaa kaikki mainonnat ja varsin helpoksi tehdyn tilin lataukset ja pro version ostot?
Toisaalta jos nyt annamme periksi, lapsi oppii varmasti erittäin tehokkaasti, että jos järjestää tunnin itkukohtauksia ennen nukkumaanmenoa niin sillä saa mitä haluaa.
Älypuhelinta emme halua lapsella tässä vaiheessa vielä hankkia. Siitäkin on riidelty lukemattomia kertoja, mutta tässä asiassa pidämme pintamme. Lapsi ei omaa älypuhelinta tarvitse, vaikka sitä haluaakin. Peruspuhelin hänellä on ollut jo eskarista lähtien.
Itse ajattelisin, että nyt periksi antaminen on tosi huono idea ja että elämään kuuluu se, ettei saa kaikkea mitä muilla on, mutta voinhan olla täysin väärässäkin.
Kommentit (30)
Minulla lapsenlapset saivat tabletit kolme vuotiaina. Vanhemmat latasivat niihin pelejä ja ohjelmia joista kaikista oppi jotain. Vanhin lapsenlapsi sai älypuhelimen viisi vuotiaana, on nyt yksitoista ja vaikuttaa ihan normaalilta :) .
Kun suomalaiset niin ajatuksissaan haluaisi ottaa mallia sivistyneistä maista, niin ottakaamme oppia Keski-Euroopasta: siellä ei alle 10-vuotiaat saa älypuhelimia, ei ehkä välttämättä peruspuhelintakaan, ja ne puhelimet pysyvät visusti repussa tai jopa kotona. Näin saadaan oppimisrauha turvattua. Lukiossa ja ammattikouluissa on myös tämä ongelma, ettei keskittymisestä tule mitään ja puhelimilla tai tietokoneilla leikitään. Älypuhelimeen voisi asettaa ikärajaksi 18 vuotta alkoholijuomien tai pornon tapaan.
On se hyvä että tytär on syntynyt 1990 luvulla eikä sillon ollu älyluureja, hyvä että oli ees kännyköitä. Ei ollu noita ongelmia mitä nykyajan vanhemmilla on.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman kuuluu olla vastuullinen aikuinen, ei kaveri. Tälläkin palstalla olen monesti eksynyt keskusteluihin kuinka jotkut vanhemmat avuttomina miettivät, että mitä tehdä, kun 6-vuotias ei anna puhelinta pois ruokailun ajaksi tai muuten lapsi saa raivokohtauksia ja 10-vuotias kinuaa GTA-peliä, vaikka vanhempi tietää sen olevan K18-peli, mutta ei haluaisi tuottaa pettymystäkään lapselle. Ei ihme, kun lapset ja nuoret voivat nykyään pahoin. Vielä 90-luvulla vanhemman sana painoi, piti lapset siitä tai olivat pitämättä.
Muuten samaa mieltä, paitsi että äitini antoi kyllä 90-luvulla periksi ihan kaikessa, kun vain riittävästi kiukuttelin. Eivät ne vanhemmat silloin välttämättä sen kummempia olleet, houkutukset vaan vähemmässä.
Vierailija kirjoitti:
Selkäsauna, tukkapölly, tai korva korkkiruuviksi niin valitus loppuu. Lapset tietää että jos niin pitkälle mennään niin kuritus on täytynyt todella tienata, eikä näistä kodin ulkopuolella huudella jo siksikin että lasta itseään hävettää.
Joo ja sitten voi soveltaa samaa mallia vaikka parisuhteessaan, että toista saa lyödä, kun se valittaa :) Eikä muille saa kertoa, koska se on uhrin häpeä kuitenkin.
Lähipiirissäni on 7-vuotias lapsi, joka ei osaa lukea mutta silti on kallis tabletti ja älypuhelin, joita osaa käyttää. Ja tätä taitoa vanhemmat niin kehuvat. Ei varmaan poikkeuksellista, jos YLÄASTEELTAKIN valmistuu heikolla lukutaidolla varustettuja nuoria. Lukiossa on myös sellainen meno, ettei mitään opita kun ei kyetä tai raaskita lukemaan ja kuuntelemaan, vaan tunnit menee leikkien puhelimilla ja tietokoneilla.
Vierailija kirjoitti:
Koulussa häntä syrjitän ja haukutaan.Meillä aikuisilla ei lapsilla, ei siis kenelläkään ole älypuhelin ja meidän lapsi on kiusattu syrjitty ala-astella juuri siksi,kuin meitä aikuisia samasta syystä,diskattu ulos suvusta ja ystävä piireistä! 1 tietokonen on ja 2h. ajat perheen jäsenille kuloinkin kellon mukaan käyttää.Emme myöskään ole some F.B tai instagram.Syy taloudeliset syyt. Ei rahaa hankia älypuhelin!
Mitä varten muhun ei uppoa nuo selitykset, ettei ole muka rahaa älypuhelimeen. Satasella saa jo hyvän kännykän, jolla pystyy käyttämään yleisimpiä Somekanavia.
Älypuhelimia saa halvalla. Mieluummin olen hankkinut lapsille ne, kun että heitä kiusattaisiin. Itseäni rääkättiin koko peruskoulu joten suojelen omia lapsiani. Ja köyhä olen, mutta silti saanut asioita hankittua.
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelimia saa halvalla. Mieluummin olen hankkinut lapsille ne, kun että heitä kiusattaisiin. Itseäni rääkättiin koko peruskoulu joten suojelen omia lapsiani. Ja köyhä olen, mutta silti saanut asioita hankittua.
Tämä on todella surullista, että lapsi jää ulkopuolelle puhelimen takia. Mistähän tämä digitaalisuuden korostaminen on lähtenyt? Koulut ruokkivat sitä ja aikuisille kiskostetaan ajatusta, että miten tärkeä kanslaistaito se on samaan aikaan, kun peruskoulusta valmistuu lukutaidottomia nuoria. Älypuhelin on kehitetty niin helpoksi, että sen käytön oppii apinakin sekunneissa.
Aikuisistakin näkee, kuinka he eivät kykene keskittymään ja ylläpitämään kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta. Mikähän selittäisi nykyään kasvavien diagnoosien määrän? On varmaan joukossa niitä ylidiagnosoituja adhd-tapauksien todellisten adhd-ihmisten lisäksi.
Selkäsauna, tukkapölly, tai korva korkkiruuviksi niin valitus loppuu. Lapset tietää että jos niin pitkälle mennään niin kuritus on täytynyt todella tienata, eikä näistä kodin ulkopuolella huudella jo siksikin että lasta itseään hävettää.