Olemme mieheni kanssa rikastuneet - nyt kaikki sukulaiset ovat kerjäämässä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis he ovat auttaneet teitä kun teillä on ollut tiukkaa? Miksi ette voi tehdä samaa heille?

Eipä todellakaan ole mitään duhteellisuuden tajua noissa avunpyynnöissä. Nytkö sitten pitäisi lahjoittaa heille kymppitonneja vain sen takia koska mies tienaa muutaman miljoonan vuodessa? Heidän avut olivat silloin joitain satasia, ehkäpä tonnin luokkaa välillä.

Ap

Ja nyt olet sitä mieltä että entiset auttajat vaihtoon?

Mielenkiintoista. Valitsemasi tie ei taida ihmisiä oikein innostaa auttamaan sukulaisia?

Suoraan sanottuna olen sitä mieltä. Niin ala arvoista heidän käytös on viime aikoina ollut.

Mutta mitäpä köyhät ymmärtäisivät mitään rikkaitten ongelmista. Aika paljon samaa asennetta näen tässä ketjussa kuin mitä noissa sukulaisissa.

Meillä oli vähän sama tilanne. Saimme yrityksen myynnistä aika hyvän summan sen lisäksi että se oli ollut hyvin tuottava jo ennen myyntiäkin. Oman yrityksen myynnin jälkeen kehitimme oman softan, jonka saimme myytyä isolle, ulkomaiselle softatalolle. Siitä tulee nyt vuosittain useamman sadan tuhannen euron tulot. Sukulaiset alkoivat kärttää rahaa ja itseäkin harmitti kun ihan lähisukulaisissa, joiden kanssa olin lapsesta asti elänyt, oli ihmisiä jotka asuvat huonosti, ajavat tosi vanhoilla autoilla, toimeentulo niukkaa. Ratkaisimme ongelman niin että lahjoitimme heille osakesalkut, suvun vanhimmille suurimmat ja suvun nuoremmille ja lapsille sen minkä verovapaasti kerralla voi lahjoittaa eli 4999 euroa/lahjoittaja. Saavat itse sitten kerryttää salkkujaan ja aikanaan saavat vanhimmilta perintöjäkin jos osaavat sijoituksensa hyvin hoitaa eivätkä törsää. Ei kovin hyvä sekään ratkaisu koska joillakuilla mopo karkasi käsistä ja nousivat omissa silmissään arvoon arvaamattomaan kun rikastuivat eikä selvästi mitään käsitystä rahasta mutta toisaalta suurin osa osaa suhtautua asiaan erittäin fiksusti. Parempi kuitenkin näin kuin se että joudun jatkuvasti antamaan rahaa jotta tulevat toimeen. 

Tämähän on kuin aloitus yhdeksän vuotiaan ainekirjoituksesta  :D  "Sitten se mies sai palkkaa miljoonan ja sitten kaikki niitten sukulaiset oli kateellisia ja pyysi niiltä rahaa kun niillä oli uusi auto ja talo"...

Jos miehesi on rikas, miten ne rahat ovat sinun hallussasi? Eikö osannut vaatia avioehtoa? Toisaalta, vain kuolema tai avioero voi tuoda oikeuden tasinkoon tai perintöön, joten et voikaan jaella toisen rahoja, tekemättä rikosta.

Tarpeetonta viddduilua ap:lle, lokkeilu ja muu rahan kerjääminen on todella ärsyttävää kaikilta puoliserkun kaiman miniöiltä kun saa vähänkin rahaa. Omat tulot ei ole lähelläkään ap:n perheen tuloja, mutta kun ”pääsin” verokoneiden listoille, niin puhelin alkoi soimaan. Ihmiset, joihin en ole ollut yhteydessä piiiiitkään aikaan (eikä koskaan ollut edes läheisiä), ovat yhtäkkiä parhaita kavereita, joilla on juuri tullut elämää järisyttävä kriisi, johon kuitenkin pikkuinen, paritonnin ”laina” auttaisi.

Ap:lle vinkki, rahanpyynti ei lopu vaikka kieltäytyisi useaan kertaan. Jos et jaksa kuunnella rahan ruinaamista, niin katkaise välit. Jos taas jaksat kärsivällisesti kieltäytymään rahanpyynnöistä, niin pidä välit asiallisina. Ja varaudu siihen, että mitä ikinä apua pyydät, niin mitään et tule saamaan ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli vähän sama tilanne. Saimme yrityksen myynnistä aika hyvän summan sen lisäksi että se oli ollut hyvin tuottava jo ennen myyntiäkin. Oman yrityksen myynnin jälkeen kehitimme oman softan, jonka saimme myytyä isolle, ulkomaiselle softatalolle. Siitä tulee nyt vuosittain useamman sadan tuhannen euron tulot. Sukulaiset alkoivat kärttää rahaa ja itseäkin harmitti kun ihan lähisukulaisissa, joiden kanssa olin lapsesta asti elänyt, oli ihmisiä jotka asuvat huonosti, ajavat tosi vanhoilla autoilla, toimeentulo niukkaa. Ratkaisimme ongelman niin että lahjoitimme heille osakesalkut, suvun vanhimmille suurimmat ja suvun nuoremmille ja lapsille sen minkä verovapaasti kerralla voi lahjoittaa eli 4999 euroa/lahjoittaja. Saavat itse sitten kerryttää salkkujaan ja aikanaan saavat vanhimmilta perintöjäkin jos osaavat sijoituksensa hyvin hoitaa eivätkä törsää. Ei kovin hyvä sekään ratkaisu koska joillakuilla mopo karkasi käsistä ja nousivat omissa silmissään arvoon arvaamattomaan kun rikastuivat eikä selvästi mitään käsitystä rahasta mutta toisaalta suurin osa osaa suhtautua asiaan erittäin fiksusti. Parempi kuitenkin näin kuin se että joudun jatkuvasti antamaan rahaa jotta tulevat toimeen. 

Ratkaisitte ongelman? Minkä ongelman? Taisi nyt tarinointi mennä vähän yli. Yritäkkö voittaa ap:n vai ootko ihan sama henkilö joka keksii tänne näitä hassuja juttuja.

Me lahjoitimme vastaavassa tilanteessa lähimmille iäkkäille, eläkkeellä tai lähes oleville sukulaisille osakesalkut pankin sijoitusneuvojan/private banking-neuvojan avulla. Saavat osinkoja muutaman tonnin - kymppitonnin vuodessa. Lähimpinä sukulaisina pidän vanhempiamme, heidän sisaruksiaan ja elossa olevia isovanhempiamme. Jos isovanhemmista joku oli jo kuollut niin sitten hänen osuutensa jaettiin perikunnalle pääluvun mukaan. Lisäksi lahjoitimme tietysti sisaruksillemme ja sisarustemme lapsille saman summan kuin omille lapsillemmekin laitoimme. 

Miten pidät yllä markkina-arvoasi, jotta mies ei vaihda nuorempaan opportunistiin? Maisojahan on aina tarjolla, varakkaille miehille.

Katos, Silppu! Moi pitkästä aikaa!!

Joku sossupummi se on vaan luovalla riehakkaalla päällä. Kuun alku eli Kelan tuet napsuvat tilille.

Luulette olevanne niin viekkaita mutta enpä kyllä edes tiedä kuka on silppu.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Miten pidät yllä markkina-arvoasi, jotta mies ei vaihda nuorempaan opportunistiin? Maisojahan on aina tarjolla, varakkaille miehille.

Olen paljon kauniimpi kuin Maisa. Nuoremman näköinen myös.

Lisäksi käytän ulkonäkööni useita kymppitonneja vuodessa.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Luulette olevanne niin viekkaita mutta enpä kyllä edes tiedä kuka on silppu.

T. Ap

Viekkaita? Miten? Ikävä kyllä, sinä et ole kovin viekas, myötähäpeä näistä sun noloista kommenteista. Jos aloittaa jonkun tarinan niin toivoisi ihmisellä olevan hieman enemmän mielikuvitusta notta tarina pysyisi hauskana. Nyt tämä jatkuu kuivakkaana ja niin kuluneena, jos olisin ope niin tälle ainekirjoitukselle 5-. Siis vanhan ajan arvosteluasteikon mukaan, kymppi on paras.

Vierailija kirjoitti:

Luulette olevanne niin viekkaita mutta enpä kyllä edes tiedä kuka on silppu.

T. Ap

Vakiotrolli, jonka tunnistaa siitä, että:

-avauksen aihe: minä, mies, meidän rahat, köyhiä ei auteta

-yhdyssanavirheet

-tekstistä puuttuu pilkut

Vierailija kirjoitti:

Me lahjoitimme vastaavassa tilanteessa lähimmille iäkkäille, eläkkeellä tai lähes oleville sukulaisille osakesalkut pankin sijoitusneuvojan/private banking-neuvojan avulla. Saavat osinkoja muutaman tonnin - kymppitonnin vuodessa. Lähimpinä sukulaisina pidän vanhempiamme, heidän sisaruksiaan ja elossa olevia isovanhempiamme. Jos isovanhemmista joku oli jo kuollut niin sitten hänen osuutensa jaettiin perikunnalle pääluvun mukaan. Lisäksi lahjoitimme tietysti sisaruksillemme ja sisarustemme lapsille saman summan kuin omille lapsillemmekin laitoimme. 

Miten meni lahjaveron kanssa tuossa?

Vierailija kirjoitti:

Jos miehesi on rikas, miten ne rahat ovat sinun hallussasi? Eikö osannut vaatia avioehtoa? Toisaalta, vain kuolema tai avioero voi tuoda oikeuden tasinkoon tai perintöön, joten et voikaan jaella toisen rahoja, tekemättä rikosta.

Minulla on oma tili jonne tulee automaattisesti kymppitonni kuukaudessa. Ei ole avioehtoa. Mies on kyllä sanonut että hänen asianajajan mukaan meidän pitäisi tehdä sellainen.

Vaikea uskoa että näin yksinkertaisella mielenlaadulla on päässyt rikastumaan :(

Ja näin Silppu taas poistui, kun tuli tunnistetuksi!

Vierailija kirjoitti:

Ja näin Silppu taas poistui, kun tuli tunnistetuksi!

En ole silppu ja täällä olen vieläkin

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi on rikastunut ja sinä siivestät.

Tämä!

Oikeasti fiksu on hiljaa raha-asioistaan. Silloinkin kun raha ”näkyy” päällepäin.

Entäs sitten jos mies on talossa se varakas, tehnyt huomattavan omaisuuden sijoittamalla ja itse ”lokkina” tässä ollut useamman vuoden vain pientä paperihommaa yms tehden? En osta itselleni mitään, enkä leveile rahoilla mutta se mitä meillä on, koti, auto jne niin on saaneet sukulaiset uskomaan, että tuolla on rahaa kuin roskaa. Oikeasti suurin osa rahoista miehen omilla tileillä, eikä minulla ole kuin kärpäsen kakka omalla tililläni siitä mitä voisi olla.

On se kiusallista kun raha tulee esille jatkuvasti sukulaisissa käydessä tai kavereiden kanssa ulkona jos lähtee yksille. Oletetaan minun maksavan kaikki ja olenkin tarjonnut useammin, mutta silti ei ole kauhean kivaa kun oletetaan, että olen heille jatkuvasti joku maksuväline. Aika yksinäistä elämä nykyään kun ei huvita lähteä kenenkään kanssa minnekään, kun raha aina esillä.