Lue keskustelun säännöt.
kivunlievitys synnytyksessä
08.01.2015 |
Olen tässä pähkäillyt tuota kivunlievitys asiaa, odotan esikoistani syntyväksi maaliskuussa ja kyselisinkin nyt teiltä kokemuksia, eli:
Minkä kivunlievitysvaihtoehdon valitsit ja oliko siihen joku erikoinen syy ja miten se mielestäsi toimi? Myös luomuna synnyttäneiden kokemuksista olen kiinnostunut.
Kommentit (80)
Mutta olen kuullut neljän lapsen äidiltä, että ne aquarakkulat on hyvät. Oma äitini ei halunnut epiduraalia ja sanoi, että kyllä sen kestää. Kaverilla oli ekassa synnytyksessä epiduraali ja sanoi, että ei pystynyt itse mitenkään kontrolloimaan synnytystä kun tunto meni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se avautumisvaiheen kipu on ihan kamalaa. Mutta itse kestin sen kun tiesin miksi sattuu. Siihen kipuun on syy ja siitä saa maailman parhaan palkinnon :) Kummasti ne kivut unohtuvat ja helpottuvat kun se pikkuriikkinen vauva on ensimmäistä kertaa sylissä :) Epiduraalia pystytään lisäämään eli kestää ponnistusvaiheenkin.
Missä se pahin kipu tuntuu? Monella ilmeisesti seläsdäkin kovaa kipua? Siinä epiduraalissa mietityttää se, kun moni on sanonut että vei kivun kokonaan pois, että osaankohan sitten ponnistaa ns oikein, jos en tunne mitään?
Ap
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 14:59"][quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 14:52"]No mua arveluttaa epiduraalissa juuri se, että jos ei pysty liikkumaan. Ja jos sitten ei ota sitä epiduraalia, onko ne kivut ihan infernaaliset ja sitten on jo myöhäistä epiduraalille... 2 [/quote] Kivut on karmeat, sellainen tunne ponnistaessa, että halkeaa kahtia...
[/quote]
Oikeasti? Ettet vaan pelottele? Mluulin, että kivut on pahimmillaan avautumisvaiheessa. Tuo epiduraali ei kai ponistaessa enää vaikuta? Ilokaasua en tiedä, haluanko, koska inhoan sellaista oloa, että on pää sekaisin. En tykkää olla pöhnässä alkiholistakaan. 2
[/quote]
Kyllä sattuu paljon mutta sen unohtaa. Älä ala rajoittamaan mitä et huoli yms ennakkoasenteita. Go with flow
Eka omat kokemukset; viisi synnytystä. Ekassa aquarakkulat ja ilokaasu. Rakkuloista ei apua ja ilokaasusta tuli huono olo. Lisäksi synnytystä vauhditettiin oksitosiinilla, mikä sitoi sänkyyn (edelleen ihmettelen tätä, synnyty kun kesti alle 3h...). Lääkkeettömistä kylpy ja liikkuminen tehokkaimmat, tosin liikkuminen oksitosiinin jälkeen mahdotonta.
Toisessa ei mitään, nopea synnytys alle 2h. Mutta ei kovin kivulias, lääkkeettömät keinot tehokkaasti käytössä (suihku, liikkuminen)
Kolmannessa petidiini, liikkuminen ja suihku. Viimeiset ei olleet tässä niin tehokkaita. Kylpyyn en päässyt vesien menon vuoksi. Pitkä synnytys.
Neljännessä ilokaasu pienin seoksin, rentoutumis- ja mielikuvamenetelmät. Kivuton synnytys.
Viidennessä ei mitään.. käynnistetty "varovasti" cytotecilla. Synnytys huomattiin käynnistyneen kun kohdunsuu 10 cm auki...
Tehokkaimpia minulla siis olleet mielikuvaharjoitukset. Niitä olen harjoitellut raskausaikana. Epiduraalia muistaakseni pyysin ekassa synnytyksessä, enkä siis saanut. Oksitosiinista jäi paha maku suuhun, ja koska epiduraali lisää synnytyksen hidastumisen riskiä ja oksitosiinin käytön riskiä, en sitä ole halunnut muissa. Toisaalta kun eka synnytys oli raju ja nopea, totesin että siitä kyllä selviää ilman epiäkin :)
Onnea tulevaan koitokseen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 15:03"]
No se avautumisvaiheen kipu on ihan kamalaa. Mutta itse kestin sen kun tiesin miksi sattuu. Siihen kipuun on syy ja siitä saa maailman parhaan palkinnon :) Kummasti ne kivut unohtuvat ja helpottuvat kun se pikkuriikkinen vauva on ensimmäistä kertaa sylissä :) Epiduraalia pystytään lisäämään eli kestää ponnistusvaiheenkin.
[/quote]
Olen muuten kuullut, että lapsen saa pitää myös niiden synnytysten jälkeen, joissa kivunlievitys onnistuu ;)
Joo, oli pakko. Inhoan vain tuota fraasia niin julmetusti.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 15:04"]
Missä se pahin kipu tuntuu? Monella ilmeisesti seläsdäkin kovaa kipua? Siinä epiduraalissa mietityttää se, kun moni on sanonut että vei kivun kokonaan pois, että osaankohan sitten ponnistaa ns oikein, jos en tunne mitään? Ap
[/quote]
Se riippuu ihan synnytyksestä! Mulla oli tokassa pahin kipu häpyluun liitoksessa! Mulla ei tullut epiduraalin kanssa ponnistamisesta mitään, mutta toisilla onnistuu hyvin.
4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tuntui supistukset mahan puolella ja sitten myös reisissä pari kertaa. Ne oli karmeimmat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ma oo. synnytttany seitseman, ilman laakkeellista kivunlievitysta, kaksi viimeista kokonaan ilman kivunlievitysta. Mulla on auttanu lammin, ihan siis lampopakkaus. Ekassa kokeilin jumppapalloa ja just sillon tuli raju supistus ja oksensin perusteellisesti. Sen jalkeen en oo sita palloakaan halunnu. Oon kylla aina lahteny synnyttamaan ilman kivunlievityksia, mutta en kuitenkaan mitenkaan ehdottomasti. Viimeiset 2cm on pahinta, siis mun mielesta. Synnyttamaan kannattaa lahtea avoimin mielin, kukaan muu ei voi tietaa just sun kivun maaraa, joskus kipu myos jarruttaa synnytysta, siksi ei kannata olla ehdoton. Yks mika mulla on helpottanu oloa, on olku viileaan veteen kasteltu harso otsalla. :) Hyva katilo osaa tarjota sopivaa lievitysta kipuun. Onnea matkaan teille, joilla koitos pian edessa.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 15:08"]
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 15:03"]
No se avautumisvaiheen kipu on ihan kamalaa. Mutta itse kestin sen kun tiesin miksi sattuu. Siihen kipuun on syy ja siitä saa maailman parhaan palkinnon :) Kummasti ne kivut unohtuvat ja helpottuvat kun se pikkuriikkinen vauva on ensimmäistä kertaa sylissä :) Epiduraalia pystytään lisäämään eli kestää ponnistusvaiheenkin.
[/quote]
Olen muuten kuullut, että lapsen saa pitää myös niiden synnytysten jälkeen, joissa kivunlievitys onnistuu ;)
Joo, oli pakko. Inhoan vain tuota fraasia niin julmetusti.
[/quote]
Ai mitä fraasia? Kyllä se avautuminen sattui eikä siinä heti päässyt synnytyssaliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisin saada ensin piikin petidiiniä, sitten istuin pallon päällä, makasin suihkussa(josta minut häädettiin pois, harmittaa vietävästi, sillä tämä oli todella toimiva), jotain kuumatyynyjä yritin, mutta lämpö ei jakautunut tarpeeksi tasaisesti ympäri kehoa, koska olisin tarvinnut sitä sekä selän, että vatsan puolelle. Yritin myös ilokaasua, mutta en saanut sitä edes henkeen, koska kipuisena koko naamalle tullut maski ahdisti niin vietävästi ja tuntui ettei saa sitäkään vähää happea. Lopuksi sain epiduraalin, jonka turvin sain vähän nukuttua, mutta huonon annostelun vuoksi en tuntenut ponnistusvaiheessa supistuksia ja koko ponnistusvaihe meni vähän päin metsää.
Näiden perusteella suosittelisin ammetta, liikkumista ja no petidiiniä en suosittele sen mahdollisten vaikutusten sikiön sydämeen vuoksi. Mutta muuten ihan mahti lääke, vei kivun supistuksista, mutta silti tunsin supistukset selkeästi.
Mulla oli epiduraali ja ilokaasua. Halusin epiduraalin, koska ajattelin että se on tehokas ja niinhän se todella oli. Ilokaasusta oli pientä helpotusta, mutta ei oikein kuitenkaan kunnollista. Supistukset olivat niin hirveät, ettei olisi ollut mitään mahdollisuutta olla ottamatta lievitystä. Onneksi sitä sain ja tehosi hyvin, loppusynnytys meni sitten erinomaisesti, samoin synnytyksestä toivuin nopeasti ja koko hommasta jäi hyvä mielikuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vaan miettinyt, kun mulla on usein olleet tosi kovat kuukautiskivut. Niin kovat, että olen voinut vaan maata paikallani liikkumatta ja uikuttaa. Kohitrautuminen ylös on johtanut oksentamiseenkin joskus tai lähes pyörtymiseen. Olen vaan miettinyt, että jos ne synnytyskivut on jotain vastaavaa, pystyykö toimimaan lainkaan...?2
Synnytykset ovat erilaisisa. Ei kannata hirveästi suunnitella muuten, kuin että harjoittelee rentoutumaan. Kätilölle voi kertoa, että haluaa saada kivunlievitystä ja että luottaa siihen, että kätilö sitä asiantuntevasi tarjoaa. Minulle ovat toimineet hyvin lämmin kauratyyny, ilokaasu, epiduraali ja spinaali. Kahdessa neljöstä synnytyksestäni ponnistuvaihe on ollut hyvin helppo, yhdessä lähes kivuton spinaalin ansiosta. Olen luonnostani osannut ponnistaa ja säilyttänyt järkeni ja tarkkaavaisuuteni kaikissa synnytyksissä. Eli ei tarvitse olla mitenkään kamalaa, vaikka toki rankkaa on. Go with the flow! Onnea!
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 15:04"]Missä se pahin kipu tuntuu? Monella ilmeisesti seläsdäkin kovaa kipua? Siinä epiduraalissa mietityttää se, kun moni on sanonut että vei kivun kokonaan pois, että osaankohan sitten ponnistaa ns oikein, jos en tunne mitään?
Ap
[/quote]
Mulla epiduraali ei vienyt tuntoa tai kaikkia kipuja. Tai siis ennen epiduraalia olin arvioinut kivun asteikolla 1-10 numeroksi 9, epiduraalin aikana 3. Ei sitä enää voinut varsinaiseksi kivuksi kuvailla, mutta tunsin kyllä selvästi jokaisen supistuksen. sain mielestäni siis juuri oikean määrän, koska tiesin missä mennään. En kerennyt saada toista annosta kun lapsi tosiaan lähti syntymään vajaa 2h epiduraalin laitosta ja 14min ponnistamisen jälkeen oli sylissä. Olisin pyytänyt juuri toisen annoksen, jos ei olisi alkanut ponnistuttaa niin pirusti.
Ja millaistako kipu oli? Repivää, helvetillistä. Minulla se paikallistui vain alavatsaan, toisilla menee laajemmin. Tuntui, kuin joku repisi jaloista ja päästä ja kroppa REPEÄISI kahtia alavatsan kohdalta kaikkine kudoksineen. Aivan tajuton tuska. Tämä siis ennen epiduraalia, epiduraalin aikana supisukset tuntui hiukan omia menkkakipuja voimakkaampina, ehdottomasti siedettävinä mutta tuntuvina supistuksina.
T. 14
Yks epiduraali, yks luomu ja kaks spinaalipuudutusta. Siis neljästi synnyttänyt. Spinaali ollut mulle paras! Ja haluan sen myös viidenteen. Sopii uudelleen synnyttäjille, ei vaikuta niin kauan kuin epi mutta voidaan laittaa lisääkin. Auttaa tosi hyvin loppu vaiheen avautumiseen ja ponnistusvaiheessa myös. Mulla ainakin jäi tunne millon ponnistaa ja tunsin sen paineen mutten kipua.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 14:52"]
No mua arveluttaa epiduraalissa juuri se, että jos ei pysty liikkumaan. Ja jos sitten ei ota sitä epiduraalia, onko ne kivut ihan infernaaliset ja sitten on jo myöhäistä epiduraalille... 2
[/quote]
Synnytyskivut on yksilöllisiä, eikä etukäteen voi tietää, millaista tulee olemaan.Mä suosittelen, että panostat hengitykseen ja liikkeeseen ja juttelet kätilön kanssa asiasta. Kätilö voi kertoa, missä vaiheessa se epiduraali viimeistään pitää ottaa, jos sen sitten haluaakin. On myös muita lääkkeellisiä kivunlievitysvaihtoehtoja!
Siinä avauumisvaiheen alkupuolella saa kyllä ihan hyvää kuvaa siitä, mitä on tulossa :) Jos synnytys kulkee normaalisti, kipuun asennoituminenkin auttaa: miettii, että kivulla on päämäärä (synnytys) ja jokainen supistus on askel kohti sitä. Toki pitemmässä synnytyksessä usko voi helposti loppua, ja toisilla yksinkertaisesti ne tuskat on niin kovat. Itsellänikin oli kakkossynnytyksessä tosi kovat supistuskivut, meinasi oksennus tulla. Jos olisin sellaisen kivun kanssa joutunut olla vaikka puoli päivää tai kauemmin, olisin varmaan halunnut jotain kivunlievitystä!
4