Lue keskustelun säännöt.
Deittailu on masentavaa.
07.01.2015 |
Olen tapaillut varmaan pariakymmentä eri miestä viime vuosina. Joitain olen tavannut vain kerran tai pari, joitain sitten enemmänkin mutta ilman kummempia tuloksia. Jotain tästä olen oppinut: lähes varma keino saada mies kiinnostumaan on olla iloinen ja puhelias sekä kiinnostunut toisen elämästä, sekä hymyillä paljon. Nämä tulevat minulta luonnostaan, joten en ole pakkeja saanut vielä koskaan vaikka olenkin ihan tavallisen näköinen ja muutama ylimääräinen kilokin löytyy.
Se masentava osa on se, että vaikka miehiä riittää treffailtavaksi niin netin kuin tosielämänkin kautta, niin minä en kiinnostu kenestäkään. Monet ovat mukavia miehiä, kaikki ihan ok, mutta juuri kukaan ei ole saanut minussa aikaan mitään suurempia tuntemuksia. Haluaisin ihastua, tuntea sen tunteen vatsanpohjassa. Haluaisin hurmaantua toisesta, ajatella häntä koko ajan ja innolla odottaa uusia tapaamisia tai hyvän yön viestejä ja puheluita. Olen seurustellut kerran elämässäni, ja siihen mieheen ihastuin niin kuin "kuuluukin".
Nykyään olen deittailussa sen verran konkari, että olen oppinut nopeammin ja nopeammin huomaamaan jos toinen ei sytytä ollenkaan. Minulla ei edes ole vaatimuksia miehen ulkonäölle, ammatille tai varakkuudelle, sillä olen tapaillut ihan ääripäistä kaikenlaisia miehiä, ja kaikkien kohdalla on ongelma ollut se että en tunne mitään, mikä antaisi toivoa tulevaisuuden suhteen.
Onko muilla aktiivisilla deittailijoilla samanlaisia kokemuksia? Olen 26, ja haluaisin jo löytää parisuhteen. Mutta kun ajattelen tapailemiani miehiä, niin mieluummin olen yksin kuin valitsisin jonkun heistä. Vaikka monet ovatkin olleet hyviä tyyppejä, niin en halua tyytyä mieheen johon en edes alkuvaiheessa kykene ihastumaan. Olen myös testannut, lämpenisinkö hyvän oloiselle miehelle hitaammin, mutta ei. Aavistukseni on aina osunut alunperin oikeaan, ja pidemmän tapailun seurauksena toinen alkaa vain ärsyttää enemmän ja enemmän.
Kommentit (77)
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 16:14"][quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 16:11"]
Pakko yrittää, että edes on jotain tsänssejä AP:n kaltaisten naisten kanssa..... Täällä ymmärretään tahallaan väärin.
[/quote]
Siis miksi haluat yrittää naista, johon joudut "väkisin" ihastumaan? Yritä niitä, joihin ihastut ensisilmäyksellä.
[/quote]
Cheeshhh. Naisen logiikkaa, silloin käy tavallisena miehenä ainoastaan se, että pakkien määrä kasvaa sietämättömiin mittoihin. Mun ainoa pointti on se, että noissa nettideiteissä miehet joutuu tekeen 90% töistä ja naiset sitten vielä valittaa siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 16:17"]Mä sitten ihastun ja muhun ihastutaan teidänkin edestä, olen varattu :(
[/quote]
No, tämän takia olet varattu, luultavasti....
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 16:05"]
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 16:00"]
Eikö suhde ala tutustumisella eikä rakkauden tunteilla? Olen luullut, että menee aika pitkä tovi siihen, kun ihmiset ylipäätään sanovat ääneen rakastavansa.
[/quote]
Riippuu ihmisestä miten suhde alkaa. Mutta on täysi fakta, että joihinkin ihmisiin tuntee jo parin minuutin sisällä vetoa ja toisiin taas ei vaikka kuinka tutustuisi.
Minua esimerkiksi alkaa ällöttää, jos mietin jotain seksuaalista sellaisen henkilön kanssa, johon en tunne tällaista eläimellistä vetoa - vaikka kyseinen ihminen ei muuten olisikaan ollenkaan ällöttävä, vaan kivan näköinen.
[/quote]
Juu, mutta puhuinkin rakkaudesta, en fyysisestä vetovoimasta. Kirjoittaja, jolle kommentoin, ei lähde suhteeseen ilman ihastumisen ja rakkauden tunteita. Minä en kuulu niihin, joiden mielestä rakkaudesta voi puhua vasta kun kärsitty yhdessä vilua ja nälkää, mutta kai suhde nyt yleensä alkaa jo ihastumisvaiheessa.
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 16:18"]
Cheeshhh. Naisen logiikkaa, silloin käy tavallisena miehenä ainoastaan se, että pakkien määrä kasvaa sietämättömiin mittoihin. Mun ainoa pointti on se, että noissa nettideiteissä miehet joutuu tekeen 90% töistä ja naiset sitten vielä valittaa siitä.
[/quote]
Minusta on vain käsittämätöntä, että haluaisit yrittää olla naisen kanssa, joka ei heti sytytä. Nettideitteihin en ota kantaa, koska en halua niitä edes yrittää. On paljon vähemmän kiusallista tavata miehiä kavereiden ja harrastusten kautta. Kaikkea hyvää sinulle. :)
Nettitapailu onkin tuollaista melko epätoivoista puuhaa (siinä mielessä että harvemmin siellä sitä sielunkumppania tapaa). Uskoisin paremmat tsäänssit olevan jos pyydät itse jotakuta elävässä elämässä mielenkiintoiselta vaikuttavaa tyyppiä ulos. Itse ajattelen myös, että oikeassa mielentilassa päätyy myös tilanteisiin, joissa niitä sopivia miehiä tapaa- itse esim olen ollut kertakaikkiaan niin huonolla itsetunnolle varustettu että ei sitä edes ajauduin tekemisiin miesten kanssa joista itse pitäisi, koska suurin osa heistä puolestaan ei omaa sairaalloisen huonoa itsetuntoa, joten miksi heidän pitäisi olla minustakaan kiinnostuneita. Toiset huonoitsetuntoiset taas on yhtä rasittavia partnereita kuin minäkin kiska oikeastaan kumpikin tarttisi ennemmin terapiaa kuin parisuhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama ongelma. Olen ulkoisesti melko ok näköinen nainen, ja miehet ihastuvat minuun erittäin usein ulkonäköni takia. Mutta olen luonteeltani "outolintu", ja tiedän etten tule toimeen läheskään kenen kanssa vaan, vaan tarvitsen sukulaissielun outolinnun kumppanikseni. Miehissä kaltaisiani herkkiä, henkisyydestä kiinnostuneita ihmisiä on erittäin harvassa, joten en tahdo millään löytää sopivia. Kerran löysin, mutta miehen mielisairaus ja alkoholismi tekivät käytännössä syvemmän suhteen mahdottomaksi, vaikka rakkautta olikin. Mutta tosiaan, mieluummin olen yksin kuin jonkun vaan kanssa, jonka kanssa en voi jakaa sieluni syvimpiä outouksiakin ilman että minulle nauretaan.
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 16:24"][quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 16:18"]
Cheeshhh. Naisen logiikkaa, silloin käy tavallisena miehenä ainoastaan se, että pakkien määrä kasvaa sietämättömiin mittoihin. Mun ainoa pointti on se, että noissa nettideiteissä miehet joutuu tekeen 90% töistä ja naiset sitten vielä valittaa siitä.
[/quote]
Minusta on vain käsittämätöntä, että haluaisit yrittää olla naisen kanssa, joka ei heti sytytä. Nettideitteihin en ota kantaa, koska en halua niitä edes yrittää. On paljon vähemmän kiusallista tavata miehiä kavereiden ja harrastusten kautta. Kaikkea hyvää sinulle. :)
[/quote]
Ei tavallinen mies yksinkertaisesti voi toimia näin, ellei halua olla loppuelämäänsä yksin. 10% miehistä pystyy pelaamaan tätä peliä samoilla säännöillä, kuin naiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama juttu, kamalaa antaa pakit mutta ei voi vaan mitään jos ei oo tunteita. Mutta luotan siihen et joskus joku sit räjäyttää mun maailman:--)
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 15:59"]
Siinä se tulikin, ei ole tarvetta puolisolle, hyvin pärjää ilmankin. Et ole yksinäinen, sinulla on kaikkea mielenkiintoista meneillään, mies ei toisi tuohon yhtään mitään.
Kokeile ulkkarimiehiä, sieltä suunnalta voi tulla myös arkeesi sellaisia uusia juttuja, joita et ilman miestäsi kokisi.
[/quote]
Mm. mukavia sinua varjostavia "serkkupoikia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 16:33"]
Ei tavallinen mies yksinkertaisesti voi toimia näin, ellei halua olla loppuelämäänsä yksin. 10% miehistä pystyy pelaamaan tätä peliä samoilla säännöillä, kuin naiset.
[/quote]
Eli haluat siis olla ennemmin vain jonkun "ihan ok"-naisen kanssa kuin että joutuisit olemaan yksin? Kyllähän tämä ajattelutapa on vähän erilainen monista tähänkin ketjuun kirjoittavista naisista (minä mukaanlukien), joka on ennemmin yksin kuin miehen kanssa, johon ei ihastu (vaikka olisi kuinka mukava ja kunnollinen noin muuten).
Toivottavasti saat vielä haluamasi. :) Ja toivon mukaan vielä sellaisen naisen, joka on enemmänkin kuin vain ihan kiva.
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 16:36"]
Mulla sama juttu, kamalaa antaa pakit mutta ei voi vaan mitään jos ei oo tunteita. Mutta luotan siihen et joskus joku sit räjäyttää mun maailman:--)
[/quote]
Ulkonäkö ja lompakko kunnossa, niin kyllä räjähtää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä onneksi tunnistan ap:n kaltaiset naiset jo kaukaa ja annan olla omissa oloissaan. Ikävä tilanne tulee vasta silloin jos satun olemaan tälle naistyypille se ihastuksen kohde ja kuitenkin itse koen hänet vain yhtenä naisena muiden tasapäisten joukossa, silloin olen se itserakas kusipää joka ei ymmärrä parastaan kun tämä tietyntyyppinen ihmenainen ei kelpaakkaan.
Ymmärrän, että turhauduttaa. Jos kriteerit on se, että haluaa tuntea sitä toista kohtaan jotain (mielellään positiivista) eikä vain ottaa sitä parasta mahdollista, niin pitää vaan pitää silmät auki. Kyllä niitä ihastuttaviakin löytyy, usko pois! Se, että alkaa suhteeseen jonkun melkein sopivan kanssa koska menettää toivonsa on huono juttu molemmille, kuten kommenteista näkee.
Se ihastuminen ja hurmaantuminen tapahtuu usein näennäisiin vastakohtiin, joiden alta löytyy kuitenkin sitä omaa tuttua. Vrt. äänekäs+hissukka tai menevä+kotipottu, joilla kuitenkin on samanlainen huumorintaju tai arvomaailma. Näinollen et todennäköisesti löydä sitä kutkuttavaa tyyppiä sieltä missä itse hengaat. Ihastuminen on riskin ottamista ja tiedostamista; sitä että ei ole tiedä, uutta, jännittävää. Jos siis olet nyt etsinyt sitä perusrehtiä, melko sosiaalista, mukavaa tyyppiä, joka onkin osoittautunut aina tylsäksi ja ennalta-arvattavaksi, kokeile ihan vastakohtaa: mene vaikka baariin, missä käy pintaliitäjiä tai kovemman luokan bisnestyyppejä, tai vaikka poliitikkoja, ja anna itsesi hurmaantua. Ihmiset on ihmisiä noidenkin leimojen alla, ja vaikka ideana ei kuulosta jännittävältä, heittäytyminen ihan erilaiseen maailmaan on juuri sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollu kaks ihastumista, jotka ovat olleet juuri sellasia, että vatsassa kihelmöi. Tuntuu ettet voi ajatella muuta kuin häntä ja ajatellessa lämpö nousee poskille ja suu kääntyy hymyym. Päivän kohokohta on hänen näkemisensä ja jokainen katse on kuin huumetta. Molemmat kaatuivat omaan mahdottomuuteensa. Toisen kanssa olimme aivan liian erilaisissa elämäntilanteissa ja toisen kanssa meillä ei ollut mitään muuta yhteistä kuin uskomaton kemia. Emme sopineet ollenkaan yhteen, arvojen, luonteiden ym. puolesta.
.
Nykyiselle miehelleni lämpenin todella hitaasti. Itse asiassa tunsimme pari vuotta ennen kuin mitään tapahtui. Tosin olimme kauempia tuttavuuksia ja emme tunteneet toisiamme kovinkaan hyvin. Sitten sattumien kautta lähennyimme ja huomasin kuinka uskomaton ihminen hän onkaan. Olin myyty
.
Samanlaista kipinää, huumaa ja tunnelatausta kuin aiempien kohdalla? Ei. Syvää luottamusta, rakkautta ja halu jakaa tämän miehen kanssa kaikki? Kyllä!
.
En koe millään lailla joutuneeni tyytymään tähän. Kai rakkautta on erilaista? Jaamme miehen kanssa samanlaisen arvomaailman ja meillä on samanlaisia tavoitteita elämässämme. Haluan ja rakastan miestäni, mutta erilailla kuin aiempien kanssa. Jotenkin intiimimmin. Kypsemmin?
Oma parisuhteeni alkoi ihan vaan ystävyyden tunteista. En tuntenut suurta kihelmöintiä enkä varsinaista ihastumista tai rakastumista. Kun tapailin miestä useamman kerran ja juttelimme paljon, aloin tuntea hänen kanssaan voimakasta hyvänolon tunnetta, luottamusta ja pikkuhiljaa jonkinlaista yhteenkuuluvuutta.
Hakisin ehdottomasti nimenomaan tällaista ystävyyden tunnetta uudelleen, jos menettäisin tämän nykyisen mieheni.
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 16:37"]
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 15:59"]
Siinä se tulikin, ei ole tarvetta puolisolle, hyvin pärjää ilmankin. Et ole yksinäinen, sinulla on kaikkea mielenkiintoista meneillään, mies ei toisi tuohon yhtään mitään.
Kokeile ulkkarimiehiä, sieltä suunnalta voi tulla myös arkeesi sellaisia uusia juttuja, joita et ilman miestäsi kokisi.
[/quote]
Mm. mukavia sinua varjostavia "serkkupoikia".
[/quote]
No jos niitä haluaa, niin tietää, mistä löytyy. Mutta voi valita toisinkin.
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 16:37"]
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 16:33"]
Ei tavallinen mies yksinkertaisesti voi toimia näin, ellei halua olla loppuelämäänsä yksin. 10% miehistä pystyy pelaamaan tätä peliä samoilla säännöillä, kuin naiset.
[/quote]
Eli haluat siis olla ennemmin vain jonkun "ihan ok"-naisen kanssa kuin että joutuisit olemaan yksin? Kyllähän tämä ajattelutapa on vähän erilainen monista tähänkin ketjuun kirjoittavista naisista (minä mukaanlukien), joka on ennemmin yksin kuin miehen kanssa, johon ei ihastu (vaikka olisi kuinka mukava ja kunnollinen noin muuten).
Toivottavasti saat vielä haluamasi. :) Ja toivon mukaan vielä sellaisen naisen, joka on enemmänkin kuin vain ihan kiva.
[/quote]
"Ihan ok" on ainakin mun mielestä todella hyvä tavoite, kun etsii pitkäaikaista, kenties vuosikymmeniä hyvänä jatkuvaa suhdetta.
N48
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 16:52"]Oma parisuhteeni alkoi ihan vaan ystävyyden tunteista. En tuntenut suurta kihelmöintiä enkä varsinaista ihastumista tai rakastumista. Kun tapailin miestä useamman kerran ja juttelimme paljon, aloin tuntea hänen kanssaan voimakasta hyvänolon tunnetta, luottamusta ja pikkuhiljaa jonkinlaista yhteenkuuluvuutta.
Hakisin ehdottomasti nimenomaan tällaista ystävyyden tunnetta uudelleen, jos menettäisin tämän nykyisen mieheni.
[/quote]
Veit sanat suustani! Juuri tuota yhteenkuuluvuutta ja hyvänolontunnetta yritin kuvata! Jotain vakaata, luotettavaa.
54
Hei, oletko ajatellut että sinussa voisi olla vähän Narsistisia luonteenpiirteitä. Tarkoitus ei ole provosoida, olla ilkeä tms. Vaan lue vähän enemmän narsistin kirjoittamia blogeja tai muuten narsismipiirteistä. Auttaa ymmärtämään itseäsi.
T, Narsistinainen
Mä sitten ihastun ja muhun ihastutaan teidänkin edestä, olen varattu :(