Lue keskustelun säännöt.
Lapsi suunnitteilla, kihloista ei tietoa
07.01.2015 |
Olen aina ollut sitä mieltä, että ei tarvitse mennä naimisiin ennen lapsen tekoa. Kuitenkin olen ajatellut, että kihloissa olisi hyvä olla ennen lasta, häät ehtii pitää sitten myöhemminkin.
Nyt ollaan kuitenkin tuon avomiehen kanssa puhuttu milloin pillerit jätetään pois ja lapsi saa tulla jos on tullakseen. Kosia hän ei kuitenkaan aio enää ennen, sen aika on kuulemma "joskus myöhemmin".
Tiedän, ettei asia ole maailmanloppu ja tiedän myös sen, että lapsi on suurempi asia kuin sormus mutta jokin asia tässä nyt häiritsee. Olenko ihan typerä kun tällaista asiaa mietin päivät pitkät? :D
Kommentit (60)
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 13:09"]
Voisiko joku kertoa minulle, mitä nämä lauseet tarkoittavat
- häät ehtii pitää myöhemminkin
- haluamme olla loppuelämämme yhdessä, mutta naimisiin ei ole kiirettä
??
Jos tietää, että haluaa olla loppuelämän jonkun kanssa ja haluaa jopa lapsiakin tämän henkilön kanssa - niin miksi naimisiinmeno on jokin este, tai miksi naimisiinmenoa ei sitten tässä tilanteessa voisi kiirehtiä?
Ymmärrän kyllä, että joillain ihmisillä on periaatepäätös, ettei mene koskaan ikinä kenenkään kanssa naimisiin. Mutta nämä edellämainitut sanonnat eivät pidä tätä periaatetta sisällään. Eli miksi naimisiinmenon pitää olla jotain sellaista, joka tehdään sitten joskus tulevaisuudessa, kun on ensin oltu 20 vuotta muuten vain yhdessä?
[/quote]
No meille häät tarkoittivat vain ja ainoastaan hyviä bileitä. Tämän vuoksi haluttiin odottaa, että olimme saaneet laitettua niitä varten sivuun tarpeeksi rahaa. Ennen sitä oli talon rakentamista ja pikkulapsiaikaa, joten jos niiden kanssa olisi järkätty vielä häät samaan aikaan, olisivat ne olleet aika juosten kusten tehdyt. Me halusimme järkätä isot ja mahtavat juhlat, joten oli ihanaa suunnitella niitä rauhassa ja niin ettei rahasta ollut pulaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietipä ap rauhassa itseksesi, mikä sua nyt häiritsee. Ja tee päätöksiä sen jälkeen.
Jos rakastaa toista ja haluaa viettää hänen kanssaan lopun elämäänsä niin mikä estää avioitumisen? Ei mikään paitsi se ettei halua ja miksi ei, on epävarma tunteistaan. Ei se lapsi ollenkaan välttämättä tuo sitä avioliittoa voi käydä ihan päinvastoin. Ja jos lopahtaisi niin mieluummin moni olisi ex-rva kuin neiti äiti.
Ap, miksi ette menisi ensin naimisiin ja hankkisi lapsia vasta sitten? Mikä estää naimisiinmenon?
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 13:18"]
Jos rakastaa toista ja haluaa viettää hänen kanssaan lopun elämäänsä niin mikä estää avioitumisen? Ei mikään paitsi se ettei halua ja miksi ei, on epävarma tunteistaan. Ei se lapsi ollenkaan välttämättä tuo sitä avioliittoa voi käydä ihan päinvastoin. Ja jos lopahtaisi niin mieluummin moni olisi ex-rva kuin neiti äiti.
[/quote]
No jos kumpikaan ei näe mitään syytä avioitumiselle tai avioliitti ei merkitse osapuolille yhtään mitään, niin miksi pitäisi mennä naimisiin? Enemmän sitoutumista ja luottoa se minusta sitä paitsi osoittaa, että uskaltaa jakaa koko elämänsä ja taloutensakin toisen kanssa ilman mitään juridisia turvarakenteita. Luottaa siihen, että yhdessä pysytään, tai jos ei pysytä, niin siitäkin selvitään yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, miksi et halua naimisiin ennen lasten syntymää? Vai... haluatko sittenkin?
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 13:15"]
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 13:09"]
Voisiko joku kertoa minulle, mitä nämä lauseet tarkoittavat
- häät ehtii pitää myöhemminkin
- haluamme olla loppuelämämme yhdessä, mutta naimisiin ei ole kiirettä
??
Jos tietää, että haluaa olla loppuelämän jonkun kanssa ja haluaa jopa lapsiakin tämän henkilön kanssa - niin miksi naimisiinmeno on jokin este, tai miksi naimisiinmenoa ei sitten tässä tilanteessa voisi kiirehtiä?
Ymmärrän kyllä, että joillain ihmisillä on periaatepäätös, ettei mene koskaan ikinä kenenkään kanssa naimisiin. Mutta nämä edellämainitut sanonnat eivät pidä tätä periaatetta sisällään. Eli miksi naimisiinmenon pitää olla jotain sellaista, joka tehdään sitten joskus tulevaisuudessa, kun on ensin oltu 20 vuotta muuten vain yhdessä?
[/quote]
No meille häät tarkoittivat vain ja ainoastaan hyviä bileitä. Tämän vuoksi haluttiin odottaa, että olimme saaneet laitettua niitä varten sivuun tarpeeksi rahaa. Ennen sitä oli talon rakentamista ja pikkulapsiaikaa, joten jos niiden kanssa olisi järkätty vielä häät samaan aikaan, olisivat ne olleet aika juosten kusten tehdyt. Me halusimme järkätä isot ja mahtavat juhlat, joten oli ihanaa suunnitella niitä rauhassa ja niin ettei rahasta ollut pulaa.
[/quote]
Voihan niitä mahtavia juhlia pitää ilman häitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 14:36"]
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 13:15"]
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 13:09"]
Voisiko joku kertoa minulle, mitä nämä lauseet tarkoittavat
- häät ehtii pitää myöhemminkin
- haluamme olla loppuelämämme yhdessä, mutta naimisiin ei ole kiirettä
??
Jos tietää, että haluaa olla loppuelämän jonkun kanssa ja haluaa jopa lapsiakin tämän henkilön kanssa - niin miksi naimisiinmeno on jokin este, tai miksi naimisiinmenoa ei sitten tässä tilanteessa voisi kiirehtiä?
Ymmärrän kyllä, että joillain ihmisillä on periaatepäätös, ettei mene koskaan ikinä kenenkään kanssa naimisiin. Mutta nämä edellämainitut sanonnat eivät pidä tätä periaatetta sisällään. Eli miksi naimisiinmenon pitää olla jotain sellaista, joka tehdään sitten joskus tulevaisuudessa, kun on ensin oltu 20 vuotta muuten vain yhdessä?
[/quote]
No meille häät tarkoittivat vain ja ainoastaan hyviä bileitä. Tämän vuoksi haluttiin odottaa, että olimme saaneet laitettua niitä varten sivuun tarpeeksi rahaa. Ennen sitä oli talon rakentamista ja pikkulapsiaikaa, joten jos niiden kanssa olisi järkätty vielä häät samaan aikaan, olisivat ne olleet aika juosten kusten tehdyt. Me halusimme järkätä isot ja mahtavat juhlat, joten oli ihanaa suunnitella niitä rauhassa ja niin ettei rahasta ollut pulaa.
[/quote]
Voihan niitä mahtavia juhlia pitää ilman häitäkin.
[/quote]
Kyllä, mutta miksi ei voisi häitä yhdistää tuohon? Ajatus juhlimisesta ilman mitään pointtia tuntuu vähän hassulta. Kaikenlaisia illanistujaisia ja geneerisiä grillibileitä/saunailtoja tulee järkättyä muutenkin, niin tämä oli kiva kun oli jotain spesiaalimpaa.
Fiksua on mennä naimisiin (vaikka sitten ilman mitään seremonioita tai juhlallisuuksia) ennen lasten hankkimista. Ne isot prinsessahäät voi sitten järjestää vaikka kymmenen vuoden päästä, kun se raha on kerätty (jos siis pitää viisaana panna isoja summia yhteen juhlaan). Moni vaan ei muista, että naimisiinmeno ja hääjuhlat ovat kaksi erillistä asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän pareja, jotka eivät halua naimisiin. Naimisiin meneminen ei ole mitenkään pakollista tai tae mistään. Yhteinen lapsi on tavallaan vielä suurempi sitoumus. Naimisiin meneminen on kuitenkin suuri symbolinen ele ja tuntuu monelle miehelle merkitsevän todella syvää sitoutumista. Syvempää kuin lapsi joillekin miehille... Outoa kyllä... Mutta sellaiset, jotka eivät ole rakastuneita, ovat tällaisia, ja siksi eivät halua sitoutua. Yksinkertainen syy sille, miksi ette ole naimisissa/kihloissa, vaikka molemmat sitä teoriassa haluavat on, että jompi kumpi tai toinen ei sitä halua.
Tarinan mies vaikuttaa siltä, että sitoutuminen ja avioliitto ovat hänelle liikaa tämän naisen kanssa juuri nyt. Siitä huolimatta hän haluaa lapsia. Ehkä lapset ovat se asia, mitä hän tältä naiselta eniten haluaa; ei niinkään elinikäistä kumppania, jonka kanssa katsotaan vanhuksena, kun ruoho kasvaa... Minulle avioliitto merkitsee enemmän elinikäistä sitoumusta kuin lapsia. Ja niin monelle miehellekin. Siksi lapsia voi olla ilman avioliittoa, mutta avioliitto on valtava ja pelottava sitoumus.
Ap:n mies ei jostain syystä halua sitoutua, paitsi ehkä joskus tulevaisuudessa mahdollisesti, ehkä, kai... Ikävän usein olen tavannut miehiä, jotka haluavat naimisiin/kihloihin "sitten joskus myöhemmin" ja tätä aikaa ei (yllätys, yllätys) koskaan tullut.
Jos olette kuulleet mieheltä, että menette naimisiin ja kihloihin joskus tulevaisuudessa, ette ole kihloissa! Kihlaus on lupaus TULEVASTA! Se, jos vain sanoo antavansa tämän lupauksen joskus tulevaisuudessa ei tarkoita mitään, eikä ole vielä mikään kihlaus. Pelkkää puhetta. Moni mies on minulle noin sanonut, mutta en missään nimessä ollut kihloissa noiden miesten kanssa. En, vaikka minulle sanottiinkin, että seurustelemme vakavasti ja kihlaus ja häät ovat jossain tulevaisuudessa.
Tuleva kihlaus ei ole vielä voimassa!
Jos mies siis sanoo, että olette vielä joskus kihloissa, se ei tarkoita miehelle kovin suurta sitoutumista. Älkää hyvät ihmiset olko niin hölmöjä, että menette tuollaiseen pehmopuheeseen mukaan. Teot ne ratkaisevat. Se ratkaisee, tuleeko mies alttarille tai antaako sen sormuksen (oli sormus sitten vaikka marketista viidellä eurossa, se ei tässä ratkaise vaan symbolinen arvo).
En missään nimessä tekisi lasta sellaisen kanssa, joka teoriassa haluaa naimisiin, mutta ei juuri nyt eikä ehkä juuri minun kanssani! Haluan olla varma miehen sitoumuksesta minuun. Jos en ole, lastakaan ei tipu. Itse odottaisin ehdottomasti muutakin sitoutumista kuin pelkkiä sanoja ja lupauksia. Se, ettei toinen olisi niihin valmis, kertoisi aivan valtavasti suhteemme tilasta.
Avoliitossa jo 20 vuotta, 3 lasta. Ei koskaan ollut puhetta naimisiinmenosta.
Joka vuosi järjestämme ns. isot juhlat eli porukkaa on 100 - 150 henkeä, on ohjelmaa ja tarjolla ruokaa.
Ei juhlien järjestäminen tarkoita sitä, että on mentävä naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kauanko siis olette olleet yhdessä? Olennaisinta munkin mielestä.
30/30 pointti tässä olikin se, että AP:n tapauksessa häistä on keskusteltu ja molemmat periaatteessa haluavat naimisiin, mutta mies ei halua, vaikka ei ole mitään syytä, miksei juuri nyt. Ja lapsiakin aiotaan hankkia. Se kertoo minusta paljon. Itse en vielä hankkisi lapsia. Mies ei välttämättä ole tarpeeksi sitoutunut. Totta kai avoparikin voi olla sitoutunut! Aivan yhtä sitoutunut kuin naimisissa oleva, mutta se, että luvataan jonkin tapahtuvan tulevaisuudessa ei riitä minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluat naimisiin, niin sen aika on ennen lapsia. Turha on jälkeenpäin ihmetellä, miksi mies ei kosi. Miksi haluat lapsia, jos mies ei ole valmis sitoutumaan sinuun ja tekemään tarvittavan juridisen sopimuksen, joka avioliitto on? Avioliitto turvaa lesken aseman jos jotain sattuu. Eikä tarvitse mennä naama punaisena sossuun selittämään, että "ei mulla ole muita miehiä kuin tämä yksi, kyllä tää varmaan juu on tän lapsen isä".
Naimisiinmenon ei tarvitse tarkoittaa kalliita häitä. Voitte mennä vaikka sukulaisilta salaa maistraatissa naimisiin ja pitää kekkerit myöhemmin, jos niitä olette vailla.
Sama tilanne. Paitsi että odotan jo sitä lasta.
Kyllä mieheni rakastaa minua ja haluaa kanssani naimisiin. On vaan todella hidas sulattelemaan asioita. Lastakin on tehty yli vuosi (vuosi sitten keskenmeno) ja nyt sille kuitenkin iski paniikki että voisko sen vielä peruuttaa ja ei hän ole vielä valmis siihen että elämä muuttuu. Todella rakastunut se on, näkee kilometrien päähän sokeakin :D Miehen vakavin suhde ennen minua on 2v seurustelu, eivät asuneet yhdessä. Joten muutos tuntuu isolta etenkin kun minulla on ennestään lapsia. Yhteisen lapsen hankkimista ei uskallettu lykätä ikäni takia sekä siksi että minulla on keskenmenoja ollut aiemminkin runsaasti eikä raskaaksi tuleminen mitenkään helppoa. Pelkäsin myös että jos en voikaan saada enää lapsia ja mieheni niitä haluaa niin miten sitten käy? En haluaisi miehen jäävän lapsettomaksi koska on valinnut minut. Haluamme myös mennä naimisiin suvun ja ystävien läsnäollessa ja haluamme suuret juhlat. En mitään "prinsessapäivää" ole koskaan halunnutkaan, mutta olen itse juhlasuunnittelija joten toki haluan panostaa omiinkin juhliin. Kaveripiirissä on tapana järjestää kunnon häitä, suvussani ei juuri sukujuhlia järjestetä joten haluan ainakin kerran sellaiset isommat juhlat järkätä. Itse olen ollut naimisissa, juurikin nopea vihkiminen maistraatissa ja siinä se ja kyseinen avioliitto kesti vuoden. Joten samanlaista en enää halua.
Ihmisillä on erilaiset syynsä omiin ratkaisuihinsa. Kyllä mies minua rakastaa mutta tarvitsee itsensä ja oman kypsymisensä vuoksi aikaa jotta tuntee olevansa valmis ottamaan seuraavan askeleen vapaaehtoisesti eikä painostettuna.
Menisitte avioon ensin. Ettei tarvitse miettiä.
^ "Haluatte mennä naimisiin suvun ja ystävien läsnäollessa ja haluatte isot juhlat." Miksi ette sitten ole järjestäneet niitä häitä ja isoja juhlia? Ihminen on perusluonteeltaan sellainen, että jos se jotain haluaa, se haluaa sen mahdollisimman pian.
hei ap älä mene samaan retkuun mihin monet muut naiset on menneet. Kohta huomaat olleesi 10 v yhdessä, lapsia on mutta ette ole naimisissa eikä mies lupauksistaan huolimatta ole kosinut koska ei näe avioitumista tärkeäksi, ts. on takaportti auki koko ajan.
JOS sulle ei ole naimisiinmenolle väliä niin anna mennä vaan. Jos taas se on sulle sellainen tärkeä juttu niin sitten painostat siihen kieltäytymällä lapsenteosta. Parempi nyt ottaa tiukka asenne kuin itkeä vuosikymmeniä.
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 13:04"]
Eihän se asuinkumppanuus toki mikään kiohlaus edes ole, asuinkumppanit vaihtuu. Ihmettelen miksi täytyy alkaa niitä lapsia hankkia jos ei pääse kihloihin saati avioliittoon asti, sehän on sentään jonkunlainen sitoumus, osoittaa kuitenkin jonkunlaista halua sitoutua. Itse en olisi koskaan hankkinut lapsia vain asuinkumppanin kanssa ja onneksi mies rakasti niin paljon että kosi! Kestänytkin on onneksi.
Se on niin helppo lähteä jos ei ole sitouduttu ollenkaan, oven kun laittaa kiinni se on siinä. En tajua miksi naiset suostuu moiseen.
[/quote]
Ei se nykyään avioliitostakaan lähteminen ole juuri tuon vaikeampaa että ovi kiinni ja se on siinä. Harkinta-ajat on ihan nimellisiä asioita, jonka aikana voi tehdä ihan mitä haluaa. Meillä ei olla uskonnollisia, joten papin aamenet ja siunaukset eivät olisi merkinneet meille yhtään mitään. Kyllä se on se itsestä lähtevä tahtotila, jonka voimasta pysytään yhdessä - siihen ei tarvita minkään sortin siunauksia tai liittoja.