Entä suuren ikäeron suhteiden kestävyys?

Uskon että teinisuhteet voivat kestää, mutta jos parisuhteessa on suuri ikäero, niin voikin olla toinen juttu...?



Suhteet, joissa suuri ikä ero ja seurustelu alkanut niin että toinen on vasta " teini" , esim. 17 vuotias ja 27 vuotias. Joka tapauksessa, suunnilleen 20-vuotiaan ja 30-vuotiaan suhde joka tapauksessa.



Parisuhteen nuorempi osapuoli, vasta lukion/amatsun käynyt ei ole vielä ehtinyt koittaan omien siipien kantavuutta. Yleensä näissä tapauksissa nuorempi osapuoli muuttaa ns. " valmiiseen kotiin" , eli toisen luokse, ei perusteta yhteistä kotia kuten teinisuhteissa (eli tavallaan jää pois se " pesän rakentaminen, se että yhdessä säästetään rahaa että saadaa sohva, valitaan se, mietitään mihin nurkkaan sänky laitetaan jne. mikä on minusta tärkeää. Tarkemmin se tunne, hei nyt me ollaan ihan omillaan... Pärjäätäänkö me?!:" )



Yleensä myös vanhempi osapuoli on ehtinyt nähdä kokea (matkustella, olla esim. vaihto-oppilaana, kiertää festareita, koheltaa sit sun tätä) ja nuorempi ei mitään. Nuoremman " seikkailu" voi myös jäädä pois, sillä hän ei välttämättä tahdo lähteä " kiertämään maailmaa" kun kumppani on vakitöissä eikä pääsisi lähtemään noin vaan pitkäksi aikaa ulkomaille. Ja kumppania ei ehkä kiinnosta esim. reilaus ja hostellit, koska hän on tottunut olemaan hyvissä hotelleissa, lentämään matkakohteeseen jne. Ja tiedän kyllä, ettei kaikki kiinnosta matkustella, mutta suurin osa nuorista haluaa.



Nuorempi saattaa myös joustaa paljon (valita opiskelupaikaksi sellaisen mikä ei ole se kiinnostuksen kohde nro: 1) koska se on samalla paikkakunnalla missä kumppani asuu jne. Monesti myös suhteen vanhemmalla osapuolella voi olla arvoja/käsityksiä joita hän tartuttaa nuorempaan osapuoleen (mitkä toki voivat olla ihan hyviäkin;) koska hänellä on tiettyä " vanhemman viisautta" .



Ja miettikääpä sitä eroa, kuinka monia seksikumppaneita ymv. ehkä jopa lapsia tällä vanhemmalla on. 20- ja 30- vuotias suhteessa 30-vuotias on elänyt KOLMAOSAN enemmän ikään suhteutettuna, ja juuri niitä " nuoruusvuosia" jotka nuoremmalla voivat tietyllä tavalla jäädä kokonaan pois... Tarkoitan, että kolmekymppinen tahtoo ehkä jo lapsia ymv. Vastaavaa painetta harvemmin tulee kumppanilta jos pari on esim. 15-v alkaneet seurustelemaan, parikymmpisinä sitä tahdotaan vielä olla mennä villisti, niinkuin MINUSTA jokaisen nuoren kuuluukin...!!! Ja se ei tarkoita mitää huumehöyryistä kohellusta, vaan sitä että rauhassa tutustuu itseensä, kokeilee siipiensä kantavuutta, ja on yksin vastuussa itsestään (tai sitten sen teini-ihastuksen kanssa). Mutta tavallaan monessa suhteessa (EI TIETENKÄÄN KAIKISSA!!!) jossa ikäeroa on paljon, niin nuorempi menee vanhemman maailmaan, ja elää hänen ehdoillaan aika paljon. Ja unophdetaan nyt ne, joilla 10-v ikäeroa, mutta toinen 50-v ja toinen 40-v!;)