Opettajat: Ruotsin taito heikkeni, kun opetus varhennettiin alkamaan alakoulussa
”Syksyllä 2016 toteutettu uudistus tehtiin siten, että kaksi vuosiviikkotuntia ruotsin opetusta siirrettiin alakoulun opetukseen vuosikursseilta 7–9. Eräät kunnat kompensoivat muutosta lisäämällä ruotsin kielen opetuksen tuntimäärää yläkoulussa, mutta näin ei tehty kaikissa kunnissa.
Vastanneista lukion opettajista 61 prosenttia arvioi, että ruotsin osaaminen on huonontunut paljon viimeisten kahden lukuvuoden aikana. Noin kolmasosan mielestä osaaminen on huonontunut jonkin verran ja 7 prosentin mielestä se on pysynyt samana. Kenenkään vastanneen mukaan osaaminen ei ole parantunut.”
Ihan tyypillinen uudistus nyky-Suomessa, kaikkien mielestä hommat meni aivan päin percettä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/opettajat-ruotsin-taito-heikkeni-ku…
Kommentit (31)
Alakoulussa kielen opiskelu on leikinomaista. Yläkoululainen opetteli ennen ne alakoulussa tankattavat ja leikittävät asiat parissa tunnissa. Opiskelusta tulee tehotonta. Yläkoulussa tunteja on nyt vähemmän, eli ehditään opiskella paljon vähemmän kokonaisuutena. Ei siis mikään ihme, että kielitaito heikkenee.
Vierailija kirjoitti:
mikähän koulussa on vikana, jos oppilaat eivät osaa oppia ruotsia alakoulussa. Asuin elämäni ensimmäiset 7 vuotta kaupungissa, jossa oli paljon myös ruotsinkielistä väestöä ja minulla oli sellaisia ystäviäkin. Opin aika hyvin ruotsia ja kun koulussa alkoi ruotsin opetus 7. luokalla sain koko ajan kymppejä kokeista. Oltiin muutettu silloin syvälle savoon ja opettaja ihemtteli miten olen näin hyvä ja epäili että lunttaan (savolaiset...). Kerroin opettajalle missä olin asunut ennen ja että opin jo tarhassa puhumaan ruotsia. Miksei se ruotsin oppiminen toimi koulussa?
Kas kun tarhaikäiset oppivat kieliä paremmin, koska kielellinen kommunikointi on ihmiselle täysin elinehto. Lapsena opitaan monta kieltä helposti ja jo kouluikäisenä ne pitää erikseen tankata. Kielen opiskelu hankaloituu mitä vanhemmaksi tulee.
Siksi kieltenopetusta varhennetaan kouluissa koko ajan, mutta samaan aikaan opetus siirtyy luokanopettajille, eikä heillä ole siihen riittävästi taitoa.
Tuskin olisit oppinut yhtä hyvin ruotsia, jos olisit alkanut opetella sitä vasta 7. luokalla siellä savossa.
Kielten opiskelussa motivaatio on kaikki kaikessa, puhun sujuvasti englantia, espanjaa ja italiaa. Ruotsia osaan 2 lausetta vuosien pakko-opiskelusta huolimatta. Olen työssäni ollut tekemisissä ruotsalaisten kanssa, ja työkieli on englanti
Mun tenava kävi tuolla tyylillä peruskoulun ruotsin, ei sanaakaan siitä muista eikä puhu, paitsi kaka ja kuk.
kumma, että joku Afrikan tähti nähdään kolonialistisena pelinä niin, että yliopisto joutuu pyytämään anteeksi ja järkkään kriisiterapiaa.
Entäs missä viipyy kriisiterapiat ja anteeksipyynnöt meille jotka koemme, että pakkoruotsi on loukkaava kolonialistinen jäänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mikähän koulussa on vikana, jos oppilaat eivät osaa oppia ruotsia alakoulussa. Asuin elämäni ensimmäiset 7 vuotta kaupungissa, jossa oli paljon myös ruotsinkielistä väestöä ja minulla oli sellaisia ystäviäkin. Opin aika hyvin ruotsia ja kun koulussa alkoi ruotsin opetus 7. luokalla sain koko ajan kymppejä kokeista. Oltiin muutettu silloin syvälle savoon ja opettaja ihemtteli miten olen näin hyvä ja epäili että lunttaan (savolaiset...). Kerroin opettajalle missä olin asunut ennen ja että opin jo tarhassa puhumaan ruotsia. Miksei se ruotsin oppiminen toimi koulussa?
Kas kun tarhaikäiset oppivat kieliä paremmin, koska kielellinen kommunikointi on ihmiselle täysin elinehto. Lapsena opitaan monta kieltä helposti ja jo kouluikäisenä ne pitää erikseen tankata. Kielen opiskelu hankaloituu mitä vanhemmaksi tulee.
Siksi kieltenopetusta varhennetaan kouluissa koko ajan, mutta samaan aikaan opetus siirtyy luokanopettajille, eikä heillä ole siihen riittävästi taitoa.
Tuskin olisit oppinut yhtä hyvin ruotsia, jos olisit alkanut opetella sitä vasta 7. luokalla siellä savossa.
niin, siksihän minä ihmettelin, että miten voi alakoulussa olla vaikeaa oppia kieltä, ovat vielä silloin herkkiä oppimaan kieltä. Opettajanäkökulman tiedostan myös + sitten nykyajan suuret erot oppilaiden oppimiskyvyissä. Kun luokalla on täysiä ummikkoja ulkomailta juuri suomeen muuttaneina, niin opettaja joutuu koko ajan venymään niiden ummikkojen ja hyvin lahjakkaiden oppilaiden välillä. Ei voi enää saada hyviä oppimistuloksia koko luokalle. Voi että kun hallitus tajuaisi, että oppilaat pitäisi jakaa eri tasoryhmiin, vähän kuin ennen. oli apuluokat, tarkkikset sun muut.
ruotsin pakko opetus on muutenkin tyhmää. Mun esikoiselle ei ollut mitään motiivia oppia ruotsia koska ei olla missään tekemisissä ruotsin kanssa ja yläkoulussa ollessa sai 5-6 kokeista kun taas aloitti valinnaisen espanjan hän sai koko yläkoulun ja lukion ajan todella hyviä numeroita. Sillä muutama sukulaiseni asuu espanjassa ja käytiin ennen koronaa siellä monesti
Vierailija kirjoitti:
Alakoulussa kielen opiskelu on leikinomaista. Yläkoululainen opetteli ennen ne alakoulussa tankattavat ja leikittävät asiat parissa tunnissa. Opiskelusta tulee tehotonta. Yläkoulussa tunteja on nyt vähemmän, eli ehditään opiskella paljon vähemmän kokonaisuutena. Ei siis mikään ihme, että kielitaito heikkenee.
On todella omituista.
Me muutimme Norjaan kun tyttö oli 5, eikä mennyt kuin pari kuukautta niin jopas likka puhui norjaa ihan ymmärrettävästi. Ja tämä kavereitten ansiosta. Oli päiväkodissa missä ei suomen sanaa puhuttu.
Lapset juuri oppivatkin ja paljon paremmin kuin aikuiset!
Jokin suomalaisessa kielenopetuksessa on todella pielessä. Eipä silti, muistan itse ruotsintunnilta että kissa on musta, kissa on katolla. Tälläpä sitä sitten pärjääkin jo pitkälle!
Kouluun tyttö meni täysin norjankieliselle luokalle eikä mitään ongelmia. Puhuu paremmin kuin minä nyt, ei minkäänlaista aksenttia kuten minulla.
Myös englannin kielen opettelu alkaa päiväkodeissa. Leikin varjolla, lauletaan ja jutellaan. Siksipä kai suurin osa norjalaisista puhuu todella hyvää englaintia.
Itse tänne muuttaessamme en osannut yhtään sanaa norjaa. Menin suoraan töihin ja oli alettava oppia. En voinut turvautua englantiin, asuinmaan kielen taito on ensiarvoista yhteiskuntaan soputumisessa.
Ei muuta kuin alkaa uskaltaa puhua niitä sanoja joita osasin, siitä sitten sanavarastoa laajentaen. Luin myös norjankielisiä naistenlehtiä, katselin tv-ohjelmia jne.
Täysin typerä ja huono tapa istua jossain luokkahuoneessa jankkaamassa sanoja ja lauseita. Käytäntö, kuten lapsilla juuri päiväkodissa on paras opettaja. Näin täällä on kaikki ne monista maista tulleet lapset oppineet.
Sitä ei kai Suomessa käsitetä että lapsen uuden kielen oppimisen herkkyyskausi alkaa hiipua noin 6-vuotiaana. Sitä ennen lapsi on ennakkoluuloton ja innokas ja utelias oppimaan. Tietysti tämän jälkeenkin mutta parasta aikaa on ennen 6. ikävuotta. Ja nimen omaan kuulemalla, leikkimällä, laulamalla. Kielikylpy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alakoulussa kielen opiskelu on leikinomaista. Yläkoululainen opetteli ennen ne alakoulussa tankattavat ja leikittävät asiat parissa tunnissa. Opiskelusta tulee tehotonta. Yläkoulussa tunteja on nyt vähemmän, eli ehditään opiskella paljon vähemmän kokonaisuutena. Ei siis mikään ihme, että kielitaito heikkenee.
On todella omituista.
Me muutimme Norjaan kun tyttö oli 5, eikä mennyt kuin pari kuukautta niin jopas likka puhui norjaa ihan ymmärrettävästi. Ja tämä kavereitten ansiosta. Oli päiväkodissa missä ei suomen sanaa puhuttu.
Lapset juuri oppivatkin ja paljon paremmin kuin aikuiset!
Jokin suomalaisessa kielenopetuksessa on todella pielessä. Eipä silti, muistan itse ruotsintunnilta että kissa on musta, kissa on katolla. Tälläpä sitä sitten pärjääkin jo pitkälle!
Kouluun tyttö meni täysin norjankieliselle luokalle eikä mitään ongelmia. Puhuu paremmin kuin minä nyt, ei minkäänlaista aksenttia kuten minulla.
Myös englannin kielen opettelu alkaa päiväkodeissa. Leikin varjolla, lauletaan ja jutellaan. Siksipä kai suurin osa norjalaisista puhuu todella hyvää englaintia.
Itse tänne muuttaessamme en osannut yhtään sanaa norjaa. Menin suoraan töihin ja oli alettava oppia. En voinut turvautua englantiin, asuinmaan kielen taito on ensiarvoista yhteiskuntaan soputumisessa.
Ei muuta kuin alkaa uskaltaa puhua niitä sanoja joita osasin, siitä sitten sanavarastoa laajentaen. Luin myös norjankielisiä naistenlehtiä, katselin tv-ohjelmia jne.
Täysin typerä ja huono tapa istua jossain luokkahuoneessa jankkaamassa sanoja ja lauseita. Käytäntö, kuten lapsilla juuri päiväkodissa on paras opettaja. Näin täällä on kaikki ne monista maista tulleet lapset oppineet.
Sitä ei kai Suomessa käsitetä että lapsen uuden kielen oppimisen herkkyyskausi alkaa hiipua noin 6-vuotiaana. Sitä ennen lapsi on ennakkoluuloton ja innokas ja utelias oppimaan. Tietysti tämän jälkeenkin mutta parasta aikaa on ennen 6. ikävuotta. Ja nimen omaan kuulemalla, leikkimällä, laulamalla. Kielikylpy.
Tässä ehkä on myös yksi syy. Kielenopiskelu taitaa edelleen olla kouluissa sitä, että päntätään kielippia ja kaikki poikkeukset ja poikkeuksen poikkeukset, sen sijaan että lasta opetettaisiin vain sukeltamaan mukaan kieleen ja alkamaan puhua. Kyllä kaikki ymmärtävät tursitejakin, jos turisti menee natiivipuhujan luo ja sanoo vain yhden sanan sen maan kielellä, jossa on tyyliin "hissi?" "metro?" "kirkko?". Sitten voi natiivi vaikka osoittaa suunnan tai ottaa kädestä kiinni ja viedä paikan päälle. Samalla ei-natiivi puhuja oppii luottamaan siihen, että pienelläkin kielitaidolla pärjää ja kaikki muu korjaantuu ajan kanssa itsestään. Ajan kanssa oppii myös epäsäännöööisten verbien taivutuksen, toki se olettaa sitten sen, että kun toistuvasti väärin sanojaa korjataan, niin hän ei sano vastaan, että "aina olen sanonut näin eikä kukaan ole väittänyt vääräksi", vaan ottaa opikseen.
Olen kuullut, että tässä on isoja eroja yliopistojen välillä. Toisissa ihan oikeasti päästetään ruotsista osaamatta läpi, jotta saadaan opiskelijat valmistumaan.