Lue keskustelun säännöt.
Mihin perustuu tämä "nimen pitää olla kansainvälinen"
05.01.2015 |
..että voi pärjätä kansainvälisissä tehtävissä? Mulla on lähisukulanen tyyliä Jorma Yrjänä Meikäläinen ja hyvin pärjää. Miettikään nyt muitakin ei-englanninkielisiä, sangen erikoisia nimiä sieltä menestyjien joukosta löytyy. Sitä paitsi, eri alueilla on hyvin eri tyylinen nimi. Jos on menossa Japaniin, ei kannata nimeen laittaa L-kirjainta ja espanjankielisissä maissa Jessicasta tulee Hessica jne. Kansainvälisyys tuntuu tarkoittavan monelle vain sitä englannin kieltä.
Kommentit (85)
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 12:45"]
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 12:34"][quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 12:30"] Olen suomalainen ja asun Suomessa, lapseni syntyy Suomessa, koko sukuni on suomalaista suomalaisin nimin ja sukunimeni on suomea, joten miksi ihmeessä antaisin jonkun "hienon" ulkomaalaisen nimen? Juntimpaa en äkkiä keksi. :D Sitäpaitsi ne Annabellat ja Yasminet ovat hienoja vain suomalaisen valkoisen roskan mielestä, muuallahan ne ovat ihan yleiset nimet. Jos haluatte lapselle vaikuttavan ja mielenkiintoisen nimen niin hyviä vaihtoehtoja on lukemattomia: nopeasti keksittynä vaikka Lumi, Meri, Sade, Säde...niissä on aitoa eksotiikkaa, toisin kuin Sarahissa ja Christinessä. [/quote] Tuo on sinun oma mielipiteesi, kai ymmärrät sen? Miksi näiden keskustelujen ihmisillä on niin vaikea ymmärtää, että on olemassa paljon kansainvälisiä, kauniita nimiä? Suomalaiset luontonimet eivät välttämättä ole näitä. Kaksiosaisista esim. Elle-Mari, Sara-Maria, Mariella, Mariel, eivät ole mitään perinteisiä suomalaisia nimiä mutta sopivat Suomeen yhtä lailla kuin muuallekin. [/quote] Toki jonkun mielestä ne Rockyt ja Yessicat ovat ihania nimiä, en tietenkään ajattele kenenkään vanhemman antavan tahallaan lapselle kauheaa nimeä! Kun puhutaan mauttomista muka-kansainvälisistä nimistä suomalaislapsilla niin ymmärsin sen tietenkin niin, että lopputuloksena lapsen nimi on sitten "Yasmine Kayleigh Kaikkonen" eikä niinkään Maria Lind. Miksi en muuten saisi ilmaista mielipidettäni, sinäkö sen päätät mitä täällä on sallittua sanoa?
[/quote]
Kuinka yleisenä sä pidät tota ilmiötä? Mä olen törmännyt näihin Rozitta, Carmelina ja yms nimiin lähinnä romaneilla. Meidän alueella todellakin asutaan suunnilleen pk-seudun edullisimmissa vuokra-asunnoissa ja asoissa, mutta päiväkodeissa ja kouluissa lapset on järjestään tyyliin: Eeli, Roni, Lumi, Mimmi, Jami, Joose, Joona, Verna, Verneri, Eemeli, Elmeri, Sanna, Linnea, Iida ja Aada. Ehkä siellä saattaa olla jokunen Jessica, Rosanna ja Kuura, mutta muuten tuntuu siltä, että jokainen ryhmä koostuu öbaut samoista nimistä. Vaikka täällä ollaankin "valkoroskan" keskellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 13:05"]
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 12:49"][quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 12:45"] [quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 12:34"][quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 12:30"] Olen suomalainen ja asun Suomessa, lapseni syntyy Suomessa, koko sukuni on suomalaista suomalaisin nimin ja sukunimeni on suomea, joten miksi ihmeessä antaisin jonkun "hienon" ulkomaalaisen nimen? Juntimpaa en äkkiä keksi. :D Sitäpaitsi ne Annabellat ja Yasminet ovat hienoja vain suomalaisen valkoisen roskan mielestä, muuallahan ne ovat ihan yleiset nimet. Jos haluatte lapselle vaikuttavan ja mielenkiintoisen nimen niin hyviä vaihtoehtoja on lukemattomia: nopeasti keksittynä vaikka Lumi, Meri, Sade, Säde...niissä on aitoa eksotiikkaa, toisin kuin Sarahissa ja Christinessä. [/quote] Tuo on sinun oma mielipiteesi, kai ymmärrät sen? Miksi näiden keskustelujen ihmisillä on niin vaikea ymmärtää, että on olemassa paljon kansainvälisiä, kauniita nimiä? Suomalaiset luontonimet eivät välttämättä ole näitä. Kaksiosaisista esim. Elle-Mari, Sara-Maria, Mariella, Mariel, eivät ole mitään perinteisiä suomalaisia nimiä mutta sopivat Suomeen yhtä lailla kuin muuallekin. [/quote] Toki jonkun mielestä ne Rockyt ja Yessicat ovat ihania nimiä, en tietenkään ajattele kenenkään vanhemman antavan tahallaan lapselle kauheaa nimeä! Kun puhutaan mauttomista muka-kansainvälisistä nimistä suomalaislapsilla niin ymmärsin sen tietenkin niin, että lopputuloksena lapsen nimi on sitten "Yasmine Kayleigh Kaikkonen" eikä niinkään Maria Lind. Miksi en muuten saisi ilmaista mielipidettäni, sinäkö sen päätät mitä täällä on sallittua sanoa? [/quote] Tuo on niin marginaaliongelma, mistä puhut. Omassa tuttavapiirissäni ei ole yhtäkään tuon nimistä lasta, mutta ei myöskään yhtään perisuomalaisesti nimettyä. On esim. Elisabet, Annasofia, Elle-Mari, Sebastian, Minea, Aleksandra, Veeti, Leevi, Leo, Miko, jne. Mikään noista ei ole perisuomalainen, mutta monet ovat aika kansainvälisiä. Ymmärrät silti kaikki suomalaisiksi nimiksi, eikö totta. [/quote] Huoh....Tietenkin voidaan mennä 1000 vuotta ajassa taaksepäin ja kaikki sen jälkeen Suomeen tulleet nimet ovat ei-suomalaisia. Aloittaja varmaankin tarkoitti sellaisia mukahienoja nimiä, jotka eivät mitenkään istu suomalaiseen ääntämykseen tai kirjoitusasuun. Vai luulitko nyt ihan oikeasti että hän tarkoitti Heidin ja Marian tapaisia nimiä?
[/quote]
Mutsi ja faija antoivat 60-luvulla systerin nimeksi Heidi. Se kuulosti tosi oudolta ja tyhmältä heitä vanhempien ihmisten korvissa. Niin OUTO nimi! Ihan KUMMALLINEN! Eihän nyt mikään HEIDI suomalaiseen suuhun istu, hyi olkoon, lasta kiusataan. Että kaikkea kauheaa nuo 30-luvulla syntyneet vanhemmat tekee, ei mitään vastuunottoa, antaa nyt sellainen nimi LAPSELLE.
Äitini antoi minulle nimeksi Laura juuri tämän kansainvälisyyden takia. Ja vaikka suomalaiset sitä haukkuvat usein tylsäksi ja tavalliseksi (ainakin tällä palstalla), siitä on ollut myös hyötyä. Muistan montakin tilannetta, kun olen ollut kansainvälisessä seurassa, jossa myös muita suomalaisia ja jokainen on esittäytynyt. Minulle on sanottu että "great, you are the only one here whose name I can actually say". Minusta se on vain hyvä asia :)
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 12:24"]
Joku Onni ja Martta ovat aivan kauheita nimiä, sitä ei voi kieltää. Näiden perisuomalaisten nimien antajat eivät taida ymmärtää, että kyse on muoti-ilmiöstä. Ei 70- ja 80-luvulla annettu vanhoja nimiä, vaan silloin oli Jennoja ja Jannoja ja Jennejä. Ihan yhtälailla tulevaisuudessa nämä "perinteiset" suomalaiset nimet, jotka tulivat 2000-luvulla ns. muotiin, ovat vain oman aikakautensa tuotos. Jotkut eivät niistä koskaan pitäneet, jotkut nimesivät lapsensa niillä. Tämä sukupolvi, jota nyt nimetään, tuskin nimeää omat lapsensa vanhoilla nimillä.
[/quote]
Martta mikään perisuomalainen nimi ole!
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 12:50"]
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 12:33"]
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 12:24"]Joku Onni ja Martta ovat aivan kauheita nimiä, sitä ei voi kieltää. Näiden perisuomalaisten nimien antajat eivät taida ymmärtää, että kyse on muoti-ilmiöstä. Ei 70- ja 80-luvulla annettu vanhoja nimiä, vaan silloin oli Jennoja ja Jannoja ja Jennejä. Ihan yhtälailla tulevaisuudessa nämä "perinteiset" suomalaiset nimet, jotka tulivat 2000-luvulla ns. muotiin, ovat vain oman aikakautensa tuotos. Jotkut eivät niistä koskaan pitäneet, jotkut nimesivät lapsensa niillä. Tämä sukupolvi, jota nyt nimetään, tuskin nimeää omat lapsensa vanhoilla nimillä. [/quote] Tietenkin nimet kiertävät, tulevathan Seppo ja Pirjokin taas joskus muotiin vaikka meidän sukupolvemme ei niistä kauheasti pidäkään. "Kansainvälisten" nimien antaminen on silti junttia ja osoittaa vain sen, ettei nimen antajalla ole mitään koulutusta tai edes mielikuvitusta. Matkustuskin on tainnut rajoittua Sunny Beachille ja Las Palmasin Suomi-baareihin
[/quote]Birgitta on naisen etunimi, ruotsalainen muoto kelttiläisperäisestä nimestä Brigit, joka merkitsee ylhäistä tai korotettua. Nimen latinalainen muoto on Brigida. Suomessa nimestä ovat käytössä myös muunnelmat Pirkko, Pirjo ja Piritta.
Seposta ei näytä olevan oikein varmuutta onko peräisin sanasta seppä vai jokin ulkomainen nimiväännös :)
Siitä koulutuksesta vaan miettisin, että millainen se on ihmisellä jolle "aito suomalainen" merkitsee ehkä muutamaa viime vuosikymmentä, korkeintaan vuosisataa.
[/quote]
Miksi Seppo olisi mikään muu kuin suomalainen muoto Joseph nimestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 11:44"]
Mun lapsella kansainvälinen nimi, helppo lausua suomessa ja ulkomailla. Välillä ihmettelen kyllä kun suomalainen äiti ja esim afrikkalainen isä saavat lapsen ja laittavat sille etunimeksi tosi vaikean afrikkalaisen nimen. Olen tavannut tälläisiä perheitä useamman. Sukunimikin voi olla tosi vaikea ja pitkä. Silti asutaan suomessa ja tuskin on edes harkittu muuttoa sinne afrikan maahan mistä koko nimi tulee. Mikähän pointti siinä on ollut?
[/quote]
Isä on halunnut antaa lapselleen suvussa kulkevan ja rakkaan nimen...? Eiköhän tuollaiset asiat ole kuitenkin vanhemmille tärkein nimeämisperuste.
19
Esim Laura, Jenna, Emma, Julia, Maria yms on kansainvälisiä ja suomessa ihan tavallisia. Minusta hyviä nimiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuo kansainvälinen nimi-termi on käsitetty väärin. Kansainvälisiä nimiä kun ovat esim. Timo, Leena (olipa se yhdellä tai kahdella e:llä), Anna, Anni, Eerika, Juulia, Ulla, Mia, Pia, Paula, Katariina, Eeva, Liisa, Johanna, Luukas, Elias, Arttu, Joona, Johannes, Hannes, Saara jne.
Ei sillä täsmällisellä kirjoitusasulla ole niin väliä, mutta nuo ovat selvästi kansainvälisiä. Niitä ei tarvitse selitellä useimmissa maissa. Ja sitten on nimiä, jotka ovat hyvin suomalaisia kirjoitusmuodoltaan; Paavo, Jukka, Esko (voin olla väärässäkin..)
no meillä on Ida ja jäin suu auki, kun ristiäisten jälkeen tuli kommenttia että " jaa te valitsitte tuollaisen kansainvälisen nimen". en tajunnutkaan, että Idoja on tosiaan monissa maissa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttava muutti ulkomaille ja lapset alkoivat käyttämään toisia nimiään, koska ensimmäiset oli liian vaikeita (perus suomalaisia, vähän töksähtäviä). Meille ajattelin asiaa jo etukäteen, koska ulkomaille olen ajatellut muuttaa. Lapsilla on siis ihan suomalaiset, mutta helposti ulkomaalaiseen muotoon muutettavissa. Osataan siis lausuja kuten heillä vaikka kirjoitusasu on suomalainen.
Taidat ap olla sitä porukkaa, joka tuomitsee myös Suomessa harvinaisemman nimen antamisen lapselle, vaikka se olisikin suomenkielinen? Koska lastahan tullaan kiusaamaan koulussa jne. Miksi sama ei sitten päde kansainvälisessä yhteydessä? Suomalaisista nimistä monet ovat todella outoja ulkomaalaisten korvissa, joten niitäkään ei siis pitäisi antaa, ettei lapsen elämään tule nimen vuoksi vaikeuksia.
Ihme logiikka teillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, Nokiallakin menisi nyt paremmin, jos olisi tajunnut vaihtaa nimekseen Nocia.
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 11:27"]
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 23:21"]
Mä oon ainakin kiitollinen mun vanhemmille munkansainvälisestä nimestä. Voin sanoa mun nimen missä vaan, kelle vaan, joutumatta tavaamaan sitä. Kyllä se mun mielestä helpottaa elämää. Mun nimi on siis Julia.
[/quote]
Lausutaanko se yhdellä vai kahdella u:lla?
[/quote]
Oletko tosissasi? Julia on täysin suomalaiseen kalenteriin kuuluva nimi, itselläni on mm. 1920-luvulla syntynyt sen niminen. Nimestä on kahta versiota, yhdellä ja kahdella uulla, mutta jos se on kirjoitettu yhdellä, tietysti lausut sen Julia (yhdellä uulla). Eri asia sitten, että englanninkielisessä maassa se tietysti lausutuaan "dzulia" eikä julia, mutta mikä ongelma se nyt on?
ohiksena 19
[/quote]
Sori, puuttui sana täti tuosta ekasta virkkeestä. Eli vanhalla tädilläni on se nimi...
19
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ap ilmaisi ehkä huonosti. Tarkoitin, että nimetään lapsi Charlotteksi tai Andrewiksi koska nimet ovat kansainvälisiä. Eihän nuo nimet edes ole kansainvälisiä vaan englanninkielisiä. Maria, Emma, Timo, Elias yms. taas ovat sekä suomalaisia että kansainvälisiä ja ihan hyviä nimiä. Mistähän muuten johtuu, että tyttöjen nimet ovat enemmän alkuperäisasussa ja poikien nimiä on "suomennettu" enemmän?
Ei esim saksassa, ranskassa tai itä-blogin maissakaan mietitä miten muualla nimen kanssa selvitään... Aina löytyy joku paikka, jossa nimen kanssa tulee vaikeuksia! Itse haluan, että kotimaisuus näkyy myös nimessä, ja ulkomailla sekoilua pahempana pidän sitä, että kotimaassa on nimen kanssa ongelmia! Oliko se nyt ceellä vai koolla, äxällä vai kooässällä jne.
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 11:27"][quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 23:21"]
Mä oon ainakin kiitollinen mun vanhemmille munkansainvälisestä nimestä. Voin sanoa mun nimen missä vaan, kelle vaan, joutumatta tavaamaan sitä. Kyllä se mun mielestä helpottaa elämää. Mun nimi on siis Julia.
[/quote]
Lausutaanko se yhdellä vai kahdella u:lla?
[/quote]
Yhdellä, siinähän on vaan yksi u. Sitten on erikseen Juulia.
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 12:15"]
Niin ap ilmaisi ehkä huonosti. Tarkoitin, että nimetään lapsi Charlotteksi tai Andrewiksi koska nimet ovat kansainvälisiä. Eihän nuo nimet edes ole kansainvälisiä vaan englanninkielisiä. Maria, Emma, Timo, Elias yms. taas ovat sekä suomalaisia että kansainvälisiä ja ihan hyviä nimiä. Mistähän muuten johtuu, että tyttöjen nimet ovat enemmän alkuperäisasussa ja poikien nimiä on "suomennettu" enemmän?
[/quote]
Mitä se haittaa sinua, jos joku nimeää lapsensa eri tyylillä kuin sinä haluaisit? Minusta tämä aloitus kuulostaa siltä, että ap:ta vain keljuttaa ihmiset jotka eivät valitse jotain perisuomalaista nimeä. Meidän tyttärellä on kaksiosainen nimi, jonka molemmat nimet ovat sekä kansainvälisiä (varmasti kaikissa länsimaisissa ja englanninkielisissä maissa jossain muodossa käytössä), mutta erikseen käytössä myös Suomessa. Todella kaunis nimi, ja mukavaa että sopii niin Suomeen kuin muualle. Emme kuitenkaan valinneet nimeä tämän perusteella, vaan siksi, että se on niin kaunis mielestämme.
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 22:46"]En mä epäile, etteikö voisi pärjätä, mutta kun sukunimeään on vuoden tavannut ulkomailla, ja silti se oli aina väärin, sitä osasi arvostaa etunimeään, joka on helppo. Siitäkin huolimatta meidän lapsilla on nimet, joita takuulla joutuu tavaamaan ulkomailla ja toisella varsinkin nimi on sangen hankala myös lausua suuressa osassa ulkomaita. Toiset nimet molemmilla ovatkin helposti anglosaksisissa maissa lausuttavat ja kirjoitettavat. Jos menee hermo nimiinsä jossain vaiheessa elämää, voi ottaa nuo toiset nimensä käyttöön.
[/quote]
Vaikeat nimet herättävät kunnioitusta ja saavat ihmiset opettelemaan ne. Olen huomannut että "erikoinen nimeni", tyyliin Karoliina Tervamäki, on aina kirjoitettu kokouksissa oikein ja minua puhutellaan sukunimellä mutta parini tyyliin "John Brown" on paperilla milloin mikäkin Brownie tai Johnny. Hänen nimeään ei myöskään muisteta yhtä usein, koska se on yleinen
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 12:15"]
Niin ap ilmaisi ehkä huonosti. Tarkoitin, että nimetään lapsi Charlotteksi tai Andrewiksi koska nimet ovat kansainvälisiä. Eihän nuo nimet edes ole kansainvälisiä vaan englanninkielisiä. Maria, Emma, Timo, Elias yms. taas ovat sekä suomalaisia että kansainvälisiä ja ihan hyviä nimiä. Mistähän muuten johtuu, että tyttöjen nimet ovat enemmän alkuperäisasussa ja poikien nimiä on "suomennettu" enemmän?
[/quote]
Eiköhän noiden perienglantilaisten ja perisuomalaisten nimien välille mahdu nimiä (valtaosa nimistä), jotka eivät ole kumpaakaan?
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 12:15"]
Ei esim saksassa, ranskassa tai itä-blogin maissakaan mietitä miten muualla nimen kanssa selvitään... Aina löytyy joku paikka, jossa nimen kanssa tulee vaikeuksia! Itse haluan, että kotimaisuus näkyy myös nimessä, ja ulkomailla sekoilua pahempana pidän sitä, että kotimaassa on nimen kanssa ongelmia! Oliko se nyt ceellä vai koolla, äxällä vai kooässällä jne.
[/quote]
No vaikka se nimi olisi Akseli, niin taatusti pitää selvittää, onko Axel vai Akseli. Jos joku esittäytyy Juliaksi, vaikka yhdellä u:lla mielestään lausuen, niin pakkohan se on selvittää. Tiinasta varmaan suomalaiset epäilee kuitenkin yhtä i:tä.
Itse olen Annika ja niin tuhannet kerrat on kysytty: K:lla vai C:llä. Ja sittenkin moni on kirjoittanut: ANNI. Tyttönimeni on tyyppiä "aaltio" ja lapsena olin aina "anni kaltio", jos esittäydyin ja joku kuulemansa mukaan kirjoitti. "Ongelmia" voi tulla yllättävän tavallisista nimistä, vaikka miten tavallinen kirjoitusasu olisi.
Ehkä pitäisi olla joku Emma, ettei kysyttäisi mitään.