18 vuotiaana raskaaksi?

Nuorena tehdyt avioliitot voivat myös säilyä aivan yhtä hyvin kuin vanhana tehdyt

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:27"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:24"][quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:10"] Mitä mieltä olette tilanteestani. Valmistun lukiosta tänä keväänä ja menen naimisiin tässä kuussa. Olen tulevan mieheni kanssa keskustellut hyvin paljon lasten hankinnasta (n.2vuotta). Mitä mieltä olette onko riski tehdä nyt lapset ja opiskella yliopistossa kun on pieniä lapsia? Itse haluaisin lapset ennen kuin siirryn vakinaiseen työelämään jotta voin luoda sen jälkeen uraa ilman katkoja. Uhakapeliä? [/quote]Mitä uhkapeliä tuo nyt on? Ihan tavallista elämää. Tärkeämpää ovat miehen tulot. Ovatko ne säännölliset ja kohtuusuuret? Onko teillä muuta varallisuutta ja omaisuutta kuin palkat? [/quote] On kohtuu säännölliset tulos miehellä, vähintään 1500€/kk. Vuokraan menee 450€/kk ja asuntaan riittävän isossa asunnossa eli tänne mahtuisi myös lapsi. Ja muuten tällä hetkellä kuussa menee rahaa 100-200€ joten säästöön on jäänyt jo aika paljon rahaa. Lisäksi minä saan opintotukea

[/quote]

Jos teet lapsen tämän 20v miehen kanssa, jolla siis tulot vähintään 1500 €/kk (netto?), niin kun kuitenkin pitää ajatella, että entä jos tulisi ero ja olisit yh.... niin saisit elareita 200-300 € kk?

Voisitko yh:na opiskella, olisiko varaa tai pystyisikö järjestämään lapsenhoidon?

Tarkointa että jos menet nyt naimisiin ja teet lapsen, niin elämäsi on hyvin paljon riippuvainen avioliitostasi. Olette köyhiä (miehelläsi on pienet tulot sinulla vain tukia)... Rakkaus ei välttämättä kestä jos ei ole rahaa...

Entä millä perusteella uskot että tämä mies haluaa ja on valmis isäksi? 20v on miehelle hyvin vähän ikää isäksi. 41v m

Jos tiedät että olette yhdessää vielä yliopisto-opintojen alettua, mikäs siinä. Tai jos tiedät saavasi lastenhoitoapua vaikka isovanhemmilta. Mutta jos on riski että oletkin opiskellessasi yksin/mies aina töissä niin en suosittele. Kyllähän se vaikeuttaa opintoja jos jaloissa pyörii pieniä lapsia.

Osaan tämän kertoa sillä juuri pidän taukoa pänttäämisestä psykologian kirjoituksiin. Olen ylioppilas mutta korotan huonoja kirjoitusten tuloksia päästäkseni kouluun. Syy huonoihin tuloksiin oli alle 6kk vauvan yksinhuoltajuus silloin kun ensimmäisen kerran kirjoitin. Nyt vajaa 2v tyttö mummolassa hoidossa niin saan rauhassa lukea.

T:18-vuotiaana äidiksi tullut

Mä en kyllä suosittelee ainakaan lääkisopiskeluja lapsen kanssa. Paljon läsnäolopakkoa kursseilla, pitkiä päiviä, paljon itsenäistä vaativaa lukemista (joka ei todellaakaan onnistu lapsen pyöriessä jaloissa/univajeessa). Kurssit pitää myös tehdä tietyssä järjestyksessä ja käytännössä akateemista vapautta ei ole. Psykologian opinnot voisi siinä mielessä onnistuakin, että yliopistolla akateeminen vapaus ja voit suorittaa kurssit vaikka seitsemälle vuodella hajauttaen, jolloin ei tartte olla niin paljoa luennoilla viikottain. Helpompi saada tällöin lapselle vahtiakin, kun tarvitsee vain muutamia tunteja viikossa.

Oma neuvo olisi kyllä, että mene ensin sinne yliopistoon sisään ja mieti sitten lasten hankintaa. Ainakin ensimmäinen vuosi on usein hyvin intensiviinen, että siihen kannattaa panostaa täysillä. Myöhemmillä vuosilla kurssien määrä usein vähenee ja aika moni yliopisto-opiskelija hankkiikin lapset esim kandin suoritettuaan ja viimeistelee opinnot/tekee gradun lasten ollessa päiväkoti-ikäisiä.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:55"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:27"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:24"][quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:10"] Mitä mieltä olette tilanteestani. Valmistun lukiosta tänä keväänä ja menen naimisiin tässä kuussa. Olen tulevan mieheni kanssa keskustellut hyvin paljon lasten hankinnasta (n.2vuotta). Mitä mieltä olette onko riski tehdä nyt lapset ja opiskella yliopistossa kun on pieniä lapsia? Itse haluaisin lapset ennen kuin siirryn vakinaiseen työelämään jotta voin luoda sen jälkeen uraa ilman katkoja. Uhakapeliä? [/quote]Mitä uhkapeliä tuo nyt on? Ihan tavallista elämää. Tärkeämpää ovat miehen tulot. Ovatko ne säännölliset ja kohtuusuuret? Onko teillä muuta varallisuutta ja omaisuutta kuin palkat? [/quote] On kohtuu säännölliset tulos miehellä, vähintään 1500€/kk. Vuokraan menee 450€/kk ja asuntaan riittävän isossa asunnossa eli tänne mahtuisi myös lapsi. Ja muuten tällä hetkellä kuussa menee rahaa 100-200€ joten säästöön on jäänyt jo aika paljon rahaa. Lisäksi minä saan opintotukea

[/quote]

Jos teet lapsen tämän 20v miehen kanssa, jolla siis tulot vähintään 1500 €/kk (netto?), niin kun kuitenkin pitää ajatella, että entä jos tulisi ero ja olisit yh.... niin saisit elareita 200-300 € kk?

Voisitko yh:na opiskella, olisiko varaa tai pystyisikö järjestämään lapsenhoidon?

Tarkointa että jos menet nyt naimisiin ja teet lapsen, niin elämäsi on hyvin paljon riippuvainen avioliitostasi. Olette köyhiä (miehelläsi on pienet tulot sinulla vain tukia)... Rakkaus ei välttämättä kestä jos ei ole rahaa...

Entä millä perusteella uskot että tämä mies haluaa ja on valmis isäksi? 20v on miehelle hyvin vähän ikää isäksi. 41v m

[/quote]

En nyt ole kukaan ylläolevista, mutta miksi ihmeessä ikinä tehdä lapsia jos ajatellaan mitä jos? Kyllä ihan hyvin esim 30v pariskuntakin voi erota, toinen voi joutua työttömäksi jne. Mutta hei, mitä jos?? Joopa joo. Ja eiköhän se 20v mies avaa suunsa jos ei isäksi halua. 

Kakkoseen.

Mies on itse isosta perheestä (10 lasta) ja sukulaiset myös menneet nuorena naimisiin joten hänelle se on aivan normaalia mennä nuorena naimisiin ja hankkia perhe. Tiedän että tulot eivät ole suuret mutta sanoin että aina vähintään 1500€/kk yleensä 3000€/kk mutta toki tulee huonompiakin kuukausia.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:53"]

Nuorena tehdyt avioliitot voivat myös säilyä aivan yhtä hyvin kuin vanhana tehdyt

[/quote]

Todennäköisyys sille on vain hyvin pieni, ihmisen aivotkin kehittyvät vielä 25 vuotiaaksi asti. 

Kiitos vastauksista! Saa hieman taas lisää perusteluja puolesta ja vastaan

Odota vielä. Nauti elämästä, opiskele, matkusta, kerää vähän säästöjä.. lapset on ihania, mutta ehdit vielä. Nuori olet vain kerran ja elämänkokemus tuo lapsen hoitoon paljon uusia näkökulmia. Olet kuitenkin lapseen sidottu tosi pitkään.

Itse sain ensimmäisen lapseni 19-vuotiaana. En ole päässyt etenemään ammatissani, lapset tarvitsevat äidin ja päivässä on vain rajallisesti tunteja. 7 Vuotta meni ennen kun pystyin panostamaan omaan harrastukseeni. Kaikki riippuu siitä, paljonko puolisosi on valmis kantamaan vastuuta lapsesta.

Toki on hienoa olla 40 ja risat kun lapset on täydellä ikää. Paljon se vain vaatii.. Miettikää nyt vielä..

Säästössä on 15000€...

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 13:01"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:55"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:27"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:24"][quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:10"] Mitä mieltä olette tilanteestani. Valmistun lukiosta tänä keväänä ja menen naimisiin tässä kuussa. Olen tulevan mieheni kanssa keskustellut hyvin paljon lasten hankinnasta (n.2vuotta). Mitä mieltä olette onko riski tehdä nyt lapset ja opiskella yliopistossa kun on pieniä lapsia? Itse haluaisin lapset ennen kuin siirryn vakinaiseen työelämään jotta voin luoda sen jälkeen uraa ilman katkoja. Uhakapeliä? [/quote]Mitä uhkapeliä tuo nyt on? Ihan tavallista elämää. Tärkeämpää ovat miehen tulot. Ovatko ne säännölliset ja kohtuusuuret? Onko teillä muuta varallisuutta ja omaisuutta kuin palkat? [/quote] On kohtuu säännölliset tulos miehellä, vähintään 1500€/kk. Vuokraan menee 450€/kk ja asuntaan riittävän isossa asunnossa eli tänne mahtuisi myös lapsi. Ja muuten tällä hetkellä kuussa menee rahaa 100-200€ joten säästöön on jäänyt jo aika paljon rahaa. Lisäksi minä saan opintotukea

[/quote]

Jos teet lapsen tämän 20v miehen kanssa, jolla siis tulot vähintään 1500 €/kk (netto?), niin kun kuitenkin pitää ajatella, että entä jos tulisi ero ja olisit yh.... niin saisit elareita 200-300 € kk?

Voisitko yh:na opiskella, olisiko varaa tai pystyisikö järjestämään lapsenhoidon?

Tarkointa että jos menet nyt naimisiin ja teet lapsen, niin elämäsi on hyvin paljon riippuvainen avioliitostasi. Olette köyhiä (miehelläsi on pienet tulot sinulla vain tukia)... Rakkaus ei välttämättä kestä jos ei ole rahaa...

Entä millä perusteella uskot että tämä mies haluaa ja on valmis isäksi? 20v on miehelle hyvin vähän ikää isäksi. 41v m

[/quote]

En nyt ole kukaan ylläolevista, mutta miksi ihmeessä ikinä tehdä lapsia jos ajatellaan mitä jos? Kyllä ihan hyvin esim 30v pariskuntakin voi erota, toinen voi joutua työttömäksi jne. Mutta hei, mitä jos?? Joopa joo. Ja eiköhän se 20v mies avaa suunsa jos ei isäksi halua. 

[/quote]

Kyseinen pariskunta on teini + 20v miehenalku.

Eivät ole vielä harrasteneet seksiä yhdessä. Eivät varmaan asuneet yhdessä (ei seksiä), entä ovatko asuneet ja huolehtineet omasta kodista, vai asuneet omien vanhempiensa huolehdittavina?

Parisuuhteessa elämistä pitäisi harjoitella ainakin sen aikaa että näkevät millaista on "arki" asua yhdessä ja viettää aikaa yhteisessä sängyssä, ennen kuin on mitään järkeä ruveta lisääntymään.

Tästä pariskunnasta toinen on töissä (saa palkkaa alle keskiansion), eikä toisella ole vielä edes koulutusta.

Teini AP vaikuttaa vielä romanttiselta nuorelta aikuiselta, joka haaveissaan elää 1800 lukua, missä mentiin naimisiin loppuelämäksi, kun ero oli käytännössä mahdoton.

Ja ihan oikeasti. 20 vuotias "mies" jonka kaikki kaverit viettävät "puolivilliä" poikamieselämää tai lähinnä satunnaisia seurusteluja olisi naimisissa ja isä? Onko valmis jättämään lähes kaiken sosiaalisen elämän ja asettamaan perheen kaiken muun edelle... tietääkö edes mitä tämä tarkoittaa?

En pidä järjettömän ajatuksena että menevät naimisiin ja muuttavat yhteen... mutta todella toivon että eivät tee lasta heti, vaan tämä teini voisi hakea opiskelemaan ja vaikka sitten ennen valmistumista, aikaisintaan parin kolmen vuoden päästä synnyttää esikoisen.

Esimerkiksi jos tietäisin itse olevani nykyisissä töissä seuraavat 10-20 vuotta, saavani nykyistä palkkaa, omistavani maallista mammonaa suunileen sen mitä tällä hetkellä, olemaan kotona ja huolehtimaan vastuullisesti perheestä joka päivä, ja tietäväni että alkoholi, juhliminen ja matkailut olisi hyvin rajattuja... tietäisin olevani ihan tyytyväinen. Pystyykö joku teini tai 20 vuotias "mies" todella vannomaan samoin?

41v m

2

Lasten hankkimisessa nuorena on tosin se hyvä puoli, että ainakin silloin on varmempaa että niitä saa. Me aloimme mieheni kanssa yrittää lasta kun olin 26-vuotias, ja nyt melkein seitsemän vuotta myöhemmin oon viimein ekaa kertaa raskaana lapsettomuushoitojen avulla. Jos olisin yrittänyt lasta noin nuorena kuin sinä enkä olisi sitkeästi pitänyt kiinni valmistumisesta ennen lasten hankkimista, olisin mitä luultavimmin tullut raskaaksi paljon helpommin, koska piilossa ollut endometrioosi ei olisi ehtinyt kehittyä näin pahaksi, ja olisin säästynyt monelta muultakin murheelta.

Tarkoitus ei ole pelotella, vaan ainoastaan todeta, että usein käy niin, että ihminen voi tehdä kuinka hienoja ja tarkkoja suunnitelmia tahansa, mutta aina ne eivät toteudu niinkuin haluaisi. Jos olette miettineet asian huolella monelta kantilta, en usko että tulette katumaan vaikka hankkisittekin lapsia jo nyt. Kukaan muu ei voi teidän puolestanne tietää, mikä ratkaisu sopii juuri teille. :)

Yhdessä ollaan asuttu 2,5 vuotta

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 13:28"]Yhdessä ollaan asuttu 2,5 vuotta
[/quote]

Karkasi kesken... Eli siis ollaan yhdessä asuttu 2,5 vuotta eikä kumpikaan ikinä käy juhlimassa. Kumpikaan ei ole koskenut mihinkään päihteisiin ikinä eikä kiinnostakaan eli ei olla menettämässä mitään villiä nuoruutta koska meitä ei sellainen kiinnosta

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:16"]Kyllä se voi vaikeuttaa aika tavalla, jos et saa vuosiin nukuttua riittävästi. Vauvalle ei ole hyväksi mennä hoitoon. 
[/quote]
Nuoret sopeutuu. En nukkunut kovinkaan mainittavasti ekaan 1.5 vuoteen lapsen kanssa. Silti opiskelin kokoajan. Sain poikani 21v vanhana. Nyt hän on 4 ja minä valmis terveydenhoitaja. Kyllä kannatti :)

Valtaosan mielestä päätöksesi tulee olemaan huono. Samoin sinun oletetaan jäävän yh:ksi ja elämä on pilalla. Opinnot jää jne.
Varaudu siihen.
Itse olen tullut äidiksi 18- vuotiaana, pian 22 vuotta sitten. Kirjoitin hyvät paperit raskaudesta huolimatta, edelleen olen naimisissa lasten isän kanssa, opinnot tehty ja töitä on. Kaikkiin päätöksiin liittyy riskinsä, oli ikä mikä vaan. Elämän voi elää monella tavalla, eikä mikään tapa ole välttämättä väärä.

2

2