Kun 18-vuotiaan käytös on sellaista että muu perhe kärsii
18-vuotiaamme ei pääse muuttamaan yksin, koska perheemme vanhempien tulot eivät oikeuta asumistukeen. Hänen käytöksensä on aika perhettä rikkovaa ja itsenäistymisen puuska valtaisa. Mitä keinoja meillä on asian kanssa? Kaikille olisi parempi olla hieman erossa toisistaan.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän ne vanhempien tulot enää täysi-ikäisen asumistukeen vaikuta. Eikä opintotukeen eikä mihinkään; omilleen vaan!
Asumistukea ei saa kuin max 80 prosenttia vuokrasta. Monilla paikkakunnilla, kuten esimerkiksi pk-seudulla vuokraksi ei huomioida käytännön markkinahintoja, joten esimerkiksi mun lapseni, joka asuu kaverinsa kanssa kimppakämpässä saa vuokraan asumistukea noin 60%, mä maksan reilut 300 e kuussa.
Toimeentulotukea ei opiskelija pääsääntöisesti saa ja opintotuen 253 eurolla hädin tuskin elää.
Minäkin maksan siis käytännössä lapsen erillään asumisesta kuukaudessa 500 euroa. Voi olla, että ap:lla kyse on tästä - vanhemmilla ei ole rahaa tukea lastaan noin suurella summalla.
Ilmaistahan ei lapsen kotona asuminenkaan ole.
Minä menin jo töihin 17v ja maksoin puolet palkasta kotiin ja ostin omat vaatteeni. Minua ei meinattu päästää kotoa muuttaa ollenkaan pois, niin hyvä lypsylehmä olin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on muuten jännä juttu, että se raja menee tuossa 18v:ssä eikä siinä, missä opiskelee. Lukiolainen voi siis saada täyttä opintotukea ja asumislisää, jos on 18v ja asuu itsenäisesti. Mutta jos on 17v ja asuu itsenäisesti, niin ei voi saada asumistukea ja opintotukikin on alennettu, vaikka opiskelee korkeakoulussa.
Jotenkin ajattelisin, että ei itsenäisesti asuvalla korkeakouluopiskelijalla saisi olla huonommat tuet kuin itsenäisesti asuvalla lukiolaisella. Mutta niin se vain menee, että nopeasti opiskellutta rankaistaan pienemmillä tuilla ja vasta kun ikää tulee riittävästi, tukihanat aukeavat.
Kuinka monta 17-vuotiasta korkeakouluopiskelijaa tunnet?
Kiinnostaisi tietää missä kohtaa on kiihdyttänyt pari vuotta. Kouluun vuotta aiemmin ja lukio kahdessa vuodessa?
Yhden vuoden nopeutus riittää, jos on syntynyt loppuvuodesta. Esim. Päivölässä kaikki käyvät lukion kahdessa vuodessa, joten loppuvuonna syntyneet pääsevät ylioppilaiksi 17-vuotiaina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän ne vanhempien tulot enää täysi-ikäisen asumistukeen vaikuta. Eikä opintotukeen eikä mihinkään; omilleen vaan!
Asumistukea ei saa kuin max 80 prosenttia vuokrasta. Monilla paikkakunnilla, kuten esimerkiksi pk-seudulla vuokraksi ei huomioida käytännön markkinahintoja, joten esimerkiksi mun lapseni, joka asuu kaverinsa kanssa kimppakämpässä saa vuokraan asumistukea noin 60%, mä maksan reilut 300 e kuussa.
Toimeentulotukea ei opiskelija pääsääntöisesti saa ja opintotuen 253 eurolla hädin tuskin elää.
Minäkin maksan siis käytännössä lapsen erillään asumisesta kuukaudessa 500 euroa. Voi olla, että ap:lla kyse on tästä - vanhemmilla ei ole rahaa tukea lastaan noin suurella summalla.
Ilmaistahan ei lapsen kotona asuminenkaan ole.
Tunnen kyllä henkilöitä, jotka ovat aloittaneet yliopisto-opinnot 17-vuotiaana. Ei siihen tarvita kuin se, että on käynyt koulun vuotta tavallista nopeammin (esim. 2-vuotisen lukion Päivölässä) ja syntynyt loppuvuodesta.
Eli puhutaan muutamista ihmisistä ja heidänkin kohdallaan Max muutaman kuukauden mittaisesta ajasta.
No hienoa kun nostit tällaisen yleisen suuren ongelman esiin.
Tsemppiä!
Lähtiköhän ap pakkaamaan lapsensa tavarat?
Vierailija kirjoitti:
Tuo on muuten jännä juttu, että se raja menee tuossa 18v:ssä eikä siinä, missä opiskelee. Lukiolainen voi siis saada täyttä opintotukea ja asumislisää, jos on 18v ja asuu itsenäisesti. Mutta jos on 17v ja asuu itsenäisesti, niin ei voi saada asumistukea ja opintotukikin on alennettu, vaikka opiskelee korkeakoulussa.
Jotenkin ajattelisin, että ei itsenäisesti asuvalla korkeakouluopiskelijalla saisi olla huonommat tuet kuin itsenäisesti asuvalla lukiolaisella. Mutta niin se vain menee, että nopeasti opiskellutta rankaistaan pienemmillä tuilla ja vasta kun ikää tulee riittävästi, tukihanat aukeavat.
Olet vanhempana elatusvelvollinen alaikäiselle lapsellesi.
Eikö siis 18-vuotiaan lukiolaisen asumistukeen muka vaikuta vanhempien tulot?
Laskin laskurilla ja 900 euron (helsinki) asunnosta saa 403 euroa asumistukea.
Vierailija kirjoitti:
Eikö siis 18-vuotiaan lukiolaisen asumistukeen muka vaikuta vanhempien tulot?
Ei vaikuta minkäänlaisen 18-vuotiaan. 18-vuotias on täysi-ikäinen ja huoltajilla ei ole täysi-ikäiseen elatusvelvollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Laskin laskurilla ja 900 euron (helsinki) asunnosta saa 403 euroa asumistukea.
Kukaan täysijärkinen ei muuta noin kalliiseen asuntoon yksin ellei ole hyväpalkkaisessa työssä. Ja kyllä, Helsingistä saa lukuisia asuntoja huomattavasti tuota halvemmalla.
Vierailija kirjoitti:
Eikö siis 18-vuotiaan lukiolaisen asumistukeen muka vaikuta vanhempien tulot?
Miksi vaikuttaisi? Täysi-ikäisestä ihmisestä kuitenkin kyse.
Vierailija kirjoitti:
17-vuotiaat ei opiskele korkeakoulussa. Korkeakoulut ovat 3. asteen oppilaitoksia, jonne ei voi hakea kuin suorittamalla ensin lukion tai ammattitutkinnon.
Ja sen ikäisillä on vanhemmilla elatusvastuu.
No loppuvuodesta syntynyt tyttö, niin täytti vasta 18 siinä ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukaudella. Olihan se hassu tilanne, että opintotuki oli iän vuoksi pienempi kuin jollain toisella, joka oli siinä kohtaa jo ehtinyt täyttää sen 18v. Ja asumistukea ei voinut saada ennen kuin täytti sen 18.
Useimmat toki ehtivät täyttää 18 ennen korkeakouluopintoja, mutta silti hassua että loppuvuodesta syntyneitä sorsitaan.
No 18v on vielä lapsi. Käytöskin sen mukaista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
17-vuotiaat ei opiskele korkeakoulussa. Korkeakoulut ovat 3. asteen oppilaitoksia, jonne ei voi hakea kuin suorittamalla ensin lukion tai ammattitutkinnon.
Ja sen ikäisillä on vanhemmilla elatusvastuu.
No loppuvuodesta syntynyt tyttö, niin täytti vasta 18 siinä ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukaudella. Olihan se hassu tilanne, että opintotuki oli iän vuoksi pienempi kuin jollain toisella, joka oli siinä kohtaa jo ehtinyt täyttää sen 18v. Ja asumistukea ei voinut saada ennen kuin täytti sen 18.
Useimmat toki ehtivät täyttää 18 ennen korkeakouluopintoja, mutta silti hassua että loppuvuodesta syntyneitä sorsitaan.
Ei siinä mitään hassua ole. Suomen laissa kerrotaan selkokielellä, että huoltajilla on elatusvelvollisuus alaikäiseen lapseensa. Ei tuo käytäntö ketään sorsi, kun kaikilla on ihan sama laki voimassa. Riippumatta siitä, onko lapsi korkeakoulussa vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
17-vuotiaat ei opiskele korkeakoulussa. Korkeakoulut ovat 3. asteen oppilaitoksia, jonne ei voi hakea kuin suorittamalla ensin lukion tai ammattitutkinnon.
Ja sen ikäisillä on vanhemmilla elatusvastuu.
No loppuvuodesta syntynyt tyttö, niin täytti vasta 18 siinä ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukaudella. Olihan se hassu tilanne, että opintotuki oli iän vuoksi pienempi kuin jollain toisella, joka oli siinä kohtaa jo ehtinyt täyttää sen 18v. Ja asumistukea ei voinut saada ennen kuin täytti sen 18.
Useimmat toki ehtivät täyttää 18 ennen korkeakouluopintoja, mutta silti hassua että loppuvuodesta syntyneitä sorsitaan.
Onko sinusta sekin hassua sorsimista, että se 17-vuotiaasi ei pääse baariin tai saa ostaa alkoholia, vaikka 18 vuotta täyttäneet saa? :D
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta 17-vuotiasta korkeakouluopiskelijaa tunnet?
Kiinnostaisi tietää missä kohtaa on kiihdyttänyt pari vuotta. Kouluun vuotta aiemmin ja lukio kahdessa vuodessa?
Kyllä aika monta tunnen, koska tytär kävi sellaisen lukion missä kaikki käy sen kahteen vuoteen. Ja osa heistä on tietenkin loppuvuodesta syntyneitä.
Näiden lisäksi, jotka käy lukion kahdessa vuodessa, on tietenkin paljon myös heitä, jotka ovat jossain vaiheessa hypänneet yhden luokan yli, tai aloittaneet koulun aiemmin. Esimerkiksi kaikki Saksassa koulunsa aloittaneet ovat vuotta nuorempia kuin suomalaiset luokkatoverinsa. Yksi tällainen pääsi samasta lukiosta vuotta myöhemmin ylioppilaaksi 16-vuotiaana, kun ei ollut vielä ehtinyt täyttää sitä 17 vuotta ennen lakkiaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta 17-vuotiasta korkeakouluopiskelijaa tunnet?
Kiinnostaisi tietää missä kohtaa on kiihdyttänyt pari vuotta. Kouluun vuotta aiemmin ja lukio kahdessa vuodessa?
Kyllä aika monta tunnen, koska tytär kävi sellaisen lukion missä kaikki käy sen kahteen vuoteen. Ja osa heistä on tietenkin loppuvuodesta syntyneitä.
Näiden lisäksi, jotka käy lukion kahdessa vuodessa, on tietenkin paljon myös heitä, jotka ovat jossain vaiheessa hypänneet yhden luokan yli, tai aloittaneet koulun aiemmin. Esimerkiksi kaikki Saksassa koulunsa aloittaneet ovat vuotta nuorempia kuin suomalaiset luokkatoverinsa. Yksi tällainen pääsi samasta lukiosta vuotta myöhemmin ylioppilaaksi 16-vuotiaana, kun ei ollut vielä ehtinyt täyttää sitä 17 vuotta ennen lakkiaisia.
Kun lasketaan kaikki korkeakouluopiskelijat, olen 100% varma, että 17-vuotiaita heistä on noin alle 10. Voit itse laskea, kuinka pieni prosenttiosuus se on kaikista korkeakouluopiskelijoista.
Vierailija kirjoitti:
Onko sinusta sekin hassua sorsimista, että se 17-vuotiaasi ei pääse baariin tai saa ostaa alkoholia, vaikka 18 vuotta täyttäneet saa? :D
Eipä häntä tuollaiset ole kiinnostaneet enkä pidä itsekään tuota suurena harmina. Mutta pidän erikoisena, että nopeasta koulunkäynnistä rankaistaan pienemmillä tuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta 17-vuotiasta korkeakouluopiskelijaa tunnet?
Kiinnostaisi tietää missä kohtaa on kiihdyttänyt pari vuotta. Kouluun vuotta aiemmin ja lukio kahdessa vuodessa?
Kyllä aika monta tunnen, koska tytär kävi sellaisen lukion missä kaikki käy sen kahteen vuoteen. Ja osa heistä on tietenkin loppuvuodesta syntyneitä.
Näiden lisäksi, jotka käy lukion kahdessa vuodessa, on tietenkin paljon myös heitä, jotka ovat jossain vaiheessa hypänneet yhden luokan yli, tai aloittaneet koulun aiemmin. Esimerkiksi kaikki Saksassa koulunsa aloittaneet ovat vuotta nuorempia kuin suomalaiset luokkatoverinsa. Yksi tällainen pääsi samasta lukiosta vuotta myöhemmin ylioppilaaksi 16-vuotiaana, kun ei ollut vielä ehtinyt täyttää sitä 17 vuotta ennen lakkiaisia.
Ei ole paljon. Nuo ovat harvinaisia yksittäistapauksia. Ja tuo saksalaiskoulut käynyt on mitä suurimmalla todennäköisyydellä ainoa laatuaan omassa ikäluokassaan. Yksittäisten marginaalisten tapausten takia ei voida ruveta lakeja muuttamaan, vaan lait tehdään enemmistön perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Eikö siis 18-vuotiaan lukiolaisen asumistukeen muka vaikuta vanhempien tulot?
Ei vaikuta.
Tunnen kyllä henkilöitä, jotka ovat aloittaneet yliopisto-opinnot 17-vuotiaana. Ei siihen tarvita kuin se, että on käynyt koulun vuotta tavallista nopeammin (esim. 2-vuotisen lukion Päivölässä) ja syntynyt loppuvuodesta.