Kun bloggaaja esittelee itsensä "Äiti ja vaimo"

up

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 22:34"]

Musta riippuu ihan täysin siitä, mihin blogissa keskitytään. Jos blogi käsittelee perheasioita, se on ihan ok esittely. Käy helposti ilmi kirjoittajan aviosääty ja lasten lukumäärä. Jos blogissaan ei kirjoita muuta kuin lastenvaatteista tai äitiyslomasta, ei sen astrofyysikon tutkinnon mainitseminen tuota mitään lisäarvoa.

[/quote]

Vasta tässä päästiin asiaan! Tietysti riippuu siitä, että minkälaista blogia pitää. Olen itse aikaan pitänyt kahta blogia. Toisessa bloggasin liittyen asuinalueemme ja koko kaupungin suunnitteluun ja siinä esittelin itseni ammatin ja koulutuksen kera. Sitten pidin pari vuotta sellaista enempi lapsiperhe-elämään liittyvää blogia ja siinä esittelin kyllä itseni tyyliin "kolmen koululaisen ja yhden taaperon työssä käyvä äiti".

Eikö tää nyt ole itsestään selvää?

Tässä on yksi bloggaaja joka esittelee itsensä tällä tavalla:

http://laapalaura.blogspot.fi/ 

LAURA
28-vuotias yhden miehen vaimo ja pienen tytön äiti, 
 

Mulle tulee kanssa vähän ikävät vibat jos joku määrittelee itsensä muiden ihmisten kautta.
Mä oon aina ollut tämä sama ihminen ja tuun aina olemaan, riippumatta siitä, ketä mun elämässä on. Olen toki myös vaimo ja äiti, mutta en esittelisi itseäni kyllä ainoastaan sellaisena.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 22:34"]Musta riippuu ihan täysin siitä, mihin blogissa keskitytään. Jos blogi käsittelee perheasioita, se on ihan ok esittely. Käy helposti ilmi kirjoittajan aviosääty ja lasten lukumäärä. Jos blogissaan ei kirjoita muuta kuin lastenvaatteista tai äitiyslomasta, ei sen astrofyysikon tutkinnon mainitseminen tuota mitään lisäarvoa.
[/quote]

Jos blogissaan ei kirjoita muusta kuin lastenvaatteista tai äitiyslomasta, ei tarvitsisi mainita sitä vaimonkaan roolia. Useimmat perheblogit, joihin olen törmännyt, keskittyvät lähinnä kirjoittajaan (oli se sitten mies tai nainen) ja lapsiin. Puoliso on harvoin esillä, joten se siviilisääty on yhtä oleellinen maininta kuin vaikka sisarusten määrä.

Ensin tulee mieleen, ettei henkilö halua tuoda ammattiaan tai työtään millään tavalla esille ja blogi on mamma-lomalaisen vapaa-ajan harrastus. Mutta voi olla tuokin, ettei ole oikein muutakaan sisältöä elämässä tai ammattia.

Noh... Minusta nämä kuvailut menevät "persoonallisine nokkeluuksineen" kausissa. 

Varhaisteini-iässä oli tärkeää kirjoittaa: 
"Mä <3 poikia." Tai hevosia. Tai koiria. Tai meikkejä. Sanallinen variaatio oli huikeaa. Tai sitten, kun oivallettiin että oli makeeta korvata S-kirjain Z-kirjaimella tai ks-kirjainpari X:llä, sitten niin tekivät kaikki. 

Yhtä huikeaa sitten teini-iässä oli kuvailla itseään "vähän oudoksi" tai korostaa omaa lyhyyttään. "Olen huikeat 165 cm", "Olen 165 cm pitkä, tai siis lyhyt, hih". Ja outo. Ja taas: mitä yksi edellä, sitä muut perässä. 

Ja nyt, kun ollaan jo vähän vanhempia, ehkä vakiintumassa ja perustamassa perhettä: "Olen kahden ihanan lapsen äiti ja yhden ihanan miehen vaimo". 

Summa summarum: se, mikä pysyy läpi iän, on laumamentaliteetti. Loppujen lopuksi harva ihminen on taitava sanankäyttäjä... ja se joka on, tulee kopioiduksi miljoonia kertoja. Jonkun mielestä tuo "kahden ihanan pojan äiti ja yhden isomman vaimo <3" on ollut loistava rimpsu, ja niin on sitten ajatellut moni muukin, jotka ratsastavat sillä omissa blogeissaan. Menee mielestäni samaan kastiin kuin se, että lifestyle-bloggarit puhuvat vaikkapa kivan veskan "kotiuttamisesta" ja snakepeekaavat milloin mitäkin. Ne olivat tosi nokkelia ja ehkäpä persoonallisia ilmaisuja ennen, kuin ne istahtivat muidenkin arkiblogitekstiin.

Moniko teistä vanhemmuuden ja/tai perhe-elämän ykkösprioriteetikseen kokeva arvostelee niitä ihmisiä heidän valinnoistaan, jotka eivät ole yhteneväisiä omienne kanssa?

Anna kun arvaan: tuskin kukaan? ;)

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 22:31"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 22:05"]

 Enemmän näyttää olevan "Ritva, akateeminen valtion suojatyöpaikassa" -ihmisiä :D

[/quote]

Jaa, tuo on taas se joka on oppinut uuden sanan, "suojatyöpaikka", ja käy nyt viljelemässä sitä joka topikissa ihan niin kuin pikkulapsi.

[/quote]

Oppiminen on iloinen asia :)