60 kg ylipainoa

Up

Numero 41 ja 42, teillä on vakavia itsetunto-ongelmia. Ihmisarvo ei ole läskistä kiinni. Jos koet itseso arvottomaksi, ei muutkaan voi sinua arvostaa. Valitettavasti. Tsemppiä teille omien ongelmienne kanssa. Vaikea tie on edessä, mutta kyllä se siitä, kun jaksaa vaan yrittää.

Up

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 14:09"][quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 20:44"]

Kuin myös. Kerro sun mitat? Mulla 157cm/ 118 kg.

[/quote]

Herranjeesus ja stana sentään. Mä olen 157/63, ja olen aivan liian läskinen, enkä tahdo vaatteita löytää kaupoista. Lyhyt ja tanakka kun olen. Mistä sä nuo rievut päälles löydät?
[/quote
No kuule ihan kaupasta löytyy.

Olin toukokuussa 112 kg/ 160 cm, nyt painan 74 kiloa eli pudotettavaa on takana enemmän kuin edessä. Olo on paljon parempi kuin ennen.

Mitä tähön

voi sanoa? Sulla on pahe, herkuttelu. Kaikilla ihmisillä on paheita. Sun pahe on vaan hyvin näkyvä ja äärimmäisen tuomittu yhteiskunnassamme. Lihavat on vapaata riistaa, joilla ei tunnu olevan ihmisarvoa. Jokainen lihavan teko, oli se niin hyvä koulutus tai hyväntekeväisyys tuntuu nollautuvan tai muuttuvan vähempiarvoiseksi jos on lihava. Tämä syvä häpeä lukitsee kotiin ja tekee ylipainon pudottamisen vaikeammaksi, koska ainoastaan kotona saa olla rauhassa tuomitsemiselta ja paheksunnalta. Kotona lihoo lisää, koska ei ole muuta tekemistä kuin istuminen.

Ei käy sinua kateeksi. Toivon sulle voimia, tsemppiä ja onnea tulevaisuuteen. En usko, että kestäisin lihavuuden henkistä painolastia ja jatkuvaa stressiä. Olen itse hoikka, siskoni lihava. Syöminen lähti käsistä rajun koulukiusaamisen takia, ruoka oli lääke kauhuun ja tapa kokea edes jotain mielihyvää pimeyden keskellä. On raastavaa katsoa kuinka toinen heittää parhaat vuotensa hukkaan hävetässään itseään. Toisaalta, baarissa on aina riski idioottien kommentointiin, rannasta puhumattakaan. Lihavuus on niin paljon enemmän kuin liikaa syötyjä kaloreita. Sitä ei osata hoitaa oikein.

Tsemppiä laihduttajille!

Itse olen 162/62 ja tämän vuoden kuntokuurin tarkoitus on solakoitua päivittäisen liikunnan avulla. Suosittelen erittäin lämpimästi osoitetta www.fitnessblender.com - todella mukavan avioparin ylläpitämä treenisivusto jossa on yli 400 ilmaista kotitreenivideota! Erittäin selkeät ohjeet, sopii kaiken tasoisille (usein näyttävät helpomman ja vaikeamman version liikkeistä, sekä heillä on erityisiä low impact -videoita joissa ei hypitä tms.).

Heillä on myös maksullisia kahdeksan viikon liikunta- ja ruokaohjelmia, mutta tosiaan näitä ei ole pakollista ostaa, vaan sivun sisältö on avointa kaikille. Oma tavoitteeni on tehdä 5 videota viikossa - on meinaan tehokasta!!

Minulla normaalipainon ylärajaan on 30kg matkaa. Tuntuu toivottomalta. Seitsemän kiloa tiputin syksyllä Superdieetin avulla ja ajattelin sen olevan hyvä startti suurempaan muutokseen. No, dieetti loppui, mutta palasin vaivihkaa vanhoihin tapoihini ja joulun jälkeen tilanne on nyt +-0... Kyllä korpeaa. Olen ikäni ollut ylipainoinen, mutta nyt kuopuksen syntymän jälkeen olen tajunnut, etten voi näyttää tällaista esimerkkiä lapsilleni. Lisäksi oma ulkonäköni etoo itseäni siihen malliin, että sekin motivoi. Haluaisin ostaa kaupasta niitä vaatteita joista pidän, enkä niitä joihin mahdun.

Ja surullista tässä on, että kirjoitin tähänkin viestiin aluksi valeita lasten sairastelukierteestä ja vaikka mistä, joiden takia olisin lihonut takaisin. Valehtelin siis anonyymina, koska en kehdannut edes tänne myöntää, että lihoin, koska olen laiska, mukavuudenhaluinen ja minulla on vääristynyt suhde ruokaan.
N30

No mutta hei - nyt myönsit sen! Se on rohkeaa ja se ensimmäinen askel. Aika monella laihtuminen ja hyvä olo tulevat siitä kun ne sisäiset jutut saa ensin kuntoon, ja niitä ei voi korjata jos niitä ei edes tunnusta.

Kuulostaa surulliselta että sinulla on niin negatiivisia ajatuksia itsestäsi, nekin voivat osaltaan ylläpitää kierrettä. Mikä mielestäsi sinussa on hyvää? Saisitko mitenkään semmoista hyvää tsemppiä päälle - että olet hyvä ja arvokas jo nyt, et vasta sitten kun laihdut? Että pystyt kyllä tähän urakkaan? Että pystyt ihan mihin tahansa jos vain niin päätät?

t. 49

Wau, onnea saavutuksesta ja tsemppiä vielä loppu rutistukseen! Haluatko kertoa onnistumistarinasi? Kävitkö leikkauksessa, jos niin kuinka se sujui? Plussat/miinukset? Nyt hyvä motivaatio tarina kehiin! :-)

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 21:46"]Mä aloitin laihduttaa neljä vuotta sitten. Pituus 158, paino 187. Kyllä, näin päin. Netin bmi laskuri herjasi että hups, taisi mennä numerot väärin päin. Eipä mennyt. 85 kg sain pois, 15 tullut takaisin piiiitkän sairasloman vuoksi, silloin ei tullut liikuttua ja syöty huonosti. Nyt taas lähtee. Tsemppiä vaan, kyllä Se on mahdollista jos minäkin tuolla aloituspainolla sain itseni tähän jamaan. Ja nainen, kyllä.
[/quote]

Oho, jäi tämä lainaus pois....
T.52

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 21:33"]Olin toukokuussa 112 kg/ 160 cm, nyt painan 74 kiloa eli pudotettavaa on takana enemmän kuin edessä. Olo on paljon parempi kuin ennen.
[/quote]
Hieno saavutus,vau! Miten sait sen aikaan?

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 21:35"] 

Mitä tähön

voi sanoa? Sulla on pahe, herkuttelu. Kaikilla ihmisillä on paheita. Sun pahe on vaan hyvin näkyvä ja äärimmäisen tuomittu yhteiskunnassamme. Lihavat on vapaata riistaa, joilla ei tunnu olevan ihmisarvoa. Jokainen lihavan teko, oli se niin hyvä koulutus tai hyväntekeväisyys tuntuu nollautuvan tai muuttuvan vähempiarvoiseksi jos on lihava. Tämä syvä häpeä lukitsee kotiin ja tekee ylipainon pudottamisen vaikeammaksi, koska ainoastaan kotona saa olla rauhassa tuomitsemiselta ja paheksunnalta. Kotona lihoo lisää, koska ei ole muuta tekemistä kuin istuminen.

Ei käy sinua kateeksi. Toivon sulle voimia, tsemppiä ja onnea tulevaisuuteen. En usko, että kestäisin lihavuuden henkistä painolastia ja jatkuvaa stressiä. Olen itse hoikka, siskoni lihava. Syöminen lähti käsistä rajun koulukiusaamisen takia, ruoka oli lääke kauhuun ja tapa kokea edes jotain mielihyvää pimeyden keskellä. On raastavaa katsoa kuinka toinen heittää parhaat vuotensa hukkaan hävetässään itseään. Toisaalta, baarissa on aina riski idioottien kommentointiin, rannasta puhumattakaan. Lihavuus on niin paljon enemmän kuin liikaa syötyjä kaloreita. Sitä ei osata hoitaa oikein.
[/quote]

Mä en ole ikinä kokenut olevani syrjitty tai parjattu painoni takia. Koen olevani pidetty ihminen, eikä painoni ole koskaan häirinnyt suhteitani. Myös töissä ja opiskeluissa olen pärjännyt ja edennyt keskivertoa paremmin. Ja aina olen saanut suuresti arvostusta niin esimiehiltä, kollegoilta kuin alaisiltakin. Laihdutan fyysisen terveyden takia. Tässä painossa jalkani ovat jatkuvasti todella kipeät. Kävelylenkki saa aikaan monta viikkoa kestäviä kiputiloja. Eikä tämä paino muullekaan keholle hyväksi ole. Muuten viihtyisin itsenäni juuri tällaisena.

T. Ap

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 22:13"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 21:33"]Olin toukokuussa 112 kg/ 160 cm, nyt painan 74 kiloa eli pudotettavaa on takana enemmän kuin edessä. Olo on paljon parempi kuin ennen. [/quote] Hieno saavutus,vau! Miten sait sen aikaan?

[/quote]

ensin piti saada tarpeekseen kiloista, sitten tehdä päätös. Olen edelleen Cambridge-ohjelmalla eli ateriakorvikkeet ovat kuuluneet päiviin yli puoli vuotta. Mutta oma tahto ja päätös on tärkeä, ilman niitä tulosta ei tule.

2