En halua enää ajatella naista - miten pääsen ajatuksistani irti?

Vierailija kirjoitti:

Ihastukseni oikeasti todennäköisesti halveksii minua, muttei vain koskaan ole kehdannut sanoa sitä suoraan. En ole lainkaan rakkauden arvoinen ihminen. Olen arvoton ja epäonnistunut, eikä minulla ole edes pientä toivoa koskaan ansaita rakkautta keneltäkään muultakaan.

Ihastuin häneen ehkäpä myös siksi, kun sisimmässäni tiesin itsekin sen, etten ole rakkauden arvoinen. Hänen kauttaan saatoin elätellä toivetta jostain kauniista juuri siksi, kun hän on niin fiksu ja kohtelias, ettei täräyttäisi rumaa totuutta minulle suoraan. Elän siis itsepetoksessa. Olen aivan varma, että hän on haukkunut minua jollekin selkäni takana ja olen hänelle jotain inhon kohteen ja yhtentekevyyden väliltä.

Minun pitäisi kyetä heräämään näistä tunteista ja hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, jotka ovat avarakatseisempia ja jotka hyväksyvät kaltaiseni hyvinkin puutteelliset ihmiset. Jollain tasolla tiedän, että ihastukseni kohde ei koskaan tulisi välittämään minusta aidosti. Olen jonkinlainen ali-ihminen ja halveksinnan kohde hänelle todennäköisesti. Ja samalla täysin yhdentekevä nolla.

Itse olen niin kunnianhimoinen ja typerällä tavalla touhukas, että hänen kauttaan pyrin muuttumaan paremmaksi ihmiseksi. Kuvittelin aina, että olisin parempi ja arvokkaampi, jos hän hyväksyisi minut ja sitä tavoitellessa muuttuisin paremmaksi ihmiseksi. Mutta en kykene sellaiseen millään keinolla koskaan. Olen saanut huonot kortit elämääni, olen valuvikainen ja toivottoman huono. En ansaitse rakkautta koskaan keneltäkään. Se on minun osani.

T. Ap

Älä nyt höpsi, ei sinua kukaan halveksi. Itse vaan olet itselles ankara. Mieti mistä se voisi tulla. Aika harva täällä on täydellinen ja muihin ei kannata verrata itseään. Keskity välillä siihen, miten voisit voida paremmin itsesi kanssa. Olet varmasti kiva ihminen, mutta jostain syystä et näe sitä. Ei valuviat kenestäkään huonoa tee, ainoastaan inhimillisen. Täydellisyys on lähinnä rasittavaa, mutta tämä yhteiskunta on kiillotettu niin, ettei muka enää vähempi riitä.

Vierailija kirjoitti:

Tähän pieni tarina jenkeistä.

Olin nuorempana harjoittelijana kansainvälisessä yrityksessä, jonne tuli siten jenkeistä emoyhtiön porukkaa.

Mukana oli erä vanhempi, mukavan oloinen mies, jonka kanssa pystyi rupattelemaan syvällisiäkin. Hän kertoi, että oli menossa parin kuukauden kuluttua naimisiin nuoruuden rakkauden kanssa. He olivat joskus olleet ihastuneita toisiinsa, mutta elämä oli järkännyt niin, että joutuivat erilleen. Kumpikin saivat lapsia jne. Myöhemmällä iällä olivat sitten törmänneet, kun kummatkin olivat sinkkuja (en muista oliko jollain puoliso kuollut vai mitä) ja huomanneet, että edelleen rakastavat toisiaan. No, loppu on historiaa.

Ennen kuin joku ehtii selittämään, että urbaani legenda tms., niin tämä oikeasti kävi itselleni, kun olin 23 -vuotias harjoittelija. Tähän liittyy se, että jenkit tulivat Suomeen siksi, että kyse oli ERP -järjestelmien yhdistämisestä ts. suomalainen ERP-pyrittiin integroimaan jenkkiläiseen, jolloin liuta it-ihmisiä lensi tänne. hoitamaan asiaa.

Mitenköhän tämä tarina ap:n tarinaan liittyy? Ja jos tarina olikin sinun omasi, niin miten et muista oliko joillain puoliso kuollut tai jotain... Kyllä nyt aikamoiselta sadulta kuulostaa sinun kertomanasi, vaikka ei tarina silti ole mitenkään tavaton. Sattuuhan noita.

Millaisia haaveita sinulla on hänestä? Voithan aina haaveilla, ja nauttia niistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et ole nähnyt naista vuosikausiin, ei ihastukseni perustu todellisuuteen vaan kuvitelmiin. Ehkä pakenet sen avulla jotain? Nyt sulla on päässäsi sellainen ihmisen ihannekuva, jota ei kukaan todellinen ihminen luultavasti voi koskaan täyttää. 

Mikäli mahdollista, niin uusiin ihmisiin tutustuminen auttaa. Joskus voi tulla vastaan sellainen, joka kiinnostaa ihan kunnolla, ja viimeistään silloin vanhat haavekuvat katoavat.

Pahinta on se, kun vertaan ihastustani oikean elämän ihmisiin, niin eihän kukaan tietenkään yllä tämän haaveitteni naisen tasolle mitenkään tai missään asiassa.

T. Ap

Sinun ottaisin yhteyttä tähän naiseen ja kertoisin että olen jäänyt koukkuun sinuun. Siis mitä tehdä? Ehkä nainen osaisi auttaa sinua pääsemään eroon haavemaailmastasi, kun yhdessä keskustelette asiasta. Voit varmaan myös huomata, että haaveilemasi nainen on ihan tavallinen nainen, ei mikään eroikois tapaus. Ihmisiä kaikki vaan on.

Vierailija kirjoitti:

Naiset ne aina menee provoihin. 

Mitä sitten?

Ihmetyttää provoista jauhaminen. Mitä jos vaikka jotain provokeskustelua lukeekin joku ihminen, jolla on juuri samanlainen tilanne kuin provossa kuvaillaan? Ja viihdettähän nämä kuitenkin loppujen lopuksi ovat.

Alkoon vaan. Muutaman kuukauden / vuoden ryyppäät ja sitten lopetat. Minulla auttoi.

Vierailija kirjoitti:

Syö jotakin järkyttävän pahanmakuista ruokaa tai haistele hirveää hajua ja ajattele häntä samalla. Kohta hän assosioituu mielessäsi niihin pahanhajuisiin ja -makuisiin asioihin.

Tätä voisi muuten kokeilla 😃

T. Toinen saavuttamattomaan rakastunut

Paras olisi paikanvaihto, asua jonkin aikaa muualla ja tavata uusia ihmisiä.

Voit myös puhua hänelle niin että kuvittelet hänet tuoliin vastapäätä, jos on tarve sellaiseen.

Voit ajatella miten hienoa oli tutustua häneen ja lähettää positiivisia ajatuksia. Koska hän ei halunnut sinua, ei hän ollut kuitenkaan täydellinen kumppani.

Ehkä voisi kokeilla myös taputusterapiaa, googla eft tapping.

Vierailija kirjoitti:

Millaisia haaveita sinulla on hänestä? Voithan aina haaveilla, ja nauttia niistä.

Paljonkin kaikenlaista. Haaveilen hänestä jossain oikein sievässä kevyessä kesämekossa kauniissa keskikesän maalaismaisemassa, jossa saisimme olla vain kahdestaan. Kuulostaa tosi simppeliltä varmastikin, mutta mielestä se olisi aivan äärimmäisen romanttista. Olisi kiintoisaa keskustella hänen kanssaan ja olen kiinnostunut hänen mielipiteistään moniinkin asioihin. Ois aivan huippua saada sulkea hänet syliini ja suudelmiini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syö jotakin järkyttävän pahanmakuista ruokaa tai haistele hirveää hajua ja ajattele häntä samalla. Kohta hän assosioituu mielessäsi niihin pahanhajuisiin ja -makuisiin asioihin.

Tätä voisi muuten kokeilla 😃

T. Toinen saavuttamattomaan rakastunut

Ei toimi. Jotain vastaavaa on kokeiltu seksuaalisen suuntautumisen muuttamiseksi, eikä mitään tehoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia haaveita sinulla on hänestä? Voithan aina haaveilla, ja nauttia niistä.

Paljonkin kaikenlaista. Haaveilen hänestä jossain oikein sievässä kevyessä kesämekossa kauniissa keskikesän maalaismaisemassa, jossa saisimme olla vain kahdestaan. Kuulostaa tosi simppeliltä varmastikin, mutta mielestä se olisi aivan äärimmäisen romanttista. Olisi kiintoisaa keskustella hänen kanssaan ja olen kiinnostunut hänen mielipiteistään moniinkin asioihin. Ois aivan huippua saada sulkea hänet syliini ja suudelmiini.

Lisään: hän on niin kaunis, että voisin vain katsella ja ihastella häntä. Tekisi mieli piirtää tai maalata hänestä kuvia ja hän olisi mallinani. Välillä menisin sitten pussailemaan hänen kanssaan ja sitten taas jatkaisin. 😍😘

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Viisi vuotta on kulunut, ja kumminkin naisen ikä ja ulkonäkö lienee tärkeää. Jospa on leikkauttanut tukkaansa epäedullisen mallin (esim. kouvola-) ja painovoima on tehnyt tehtävänsä. Myöskin on voinut sitrunoitua mieskokemuksistaan.

En maininnut ajasta mielestäni missään. Ei joku Kouvola-tukka haittaisi yhtään. Ei kampausmalli vaikuta naisen viehätysvoimaan juurikaan. Ei haittaisi jotkut ilmerypytkään. Hän olisi aivan unelma joistain tuollaisista huolimatta. Katkeruus on ehkä pieni turn-off, mutta ei sekään vaikuttaisi juurikaan, vaan silloin tukisin häntä pääsemään sellaisesta eroon.

T. Ap

Ota yhteyttä tk:een. Sieltä osaavat neuvoa sinut mielenterveyspuolen hoitoon. Tuo tuntuu sinusta ihastumiselta, ja toivottomalta rakkaudelta, mutta oikeasti se on vahingollista ajattelua sinua itseäsi kohtaan, sekä laadultaan pakkomielteistä. Tuo pakkoajattelu on jo vaurioittanut persoonaasi. Soita heti huomenna, ja pelasta mitä pelastetavissa on, ja voit saada vielä ihan oikean parisuhteen oikean, halukkaan naisen kanssa!

Itsellä oli vähän sama tilanne. Asia korjautui niin, että aina kun huomasin haaveilevani ihastuksestani, niin muistelin sitä hetkeä kun hän torjui minut. Pikkuhiljaa hyväksyin sen, enkä enää kuvitellut omiani.

Mietin häntä välillä edelleen, mutta se ei häiritse.

Tuo on kyllä erikoista, että vaikka et näe ihastustasi, tunteet pysyvät yllä. Itsellä on aina auttanut etäisyys ja tunteet pikkuhiljaa hälvenneet. Eivät välttämättä kokonaan kuolleet, mutta juuri tuo pakonomainen ajatteleminen hävinnyt.

Vierailija kirjoitti:

Jos et ole nähnyt naista vuosikausiin, ei ihastukseni perustu todellisuuteen vaan kuvitelmiin. Ehkä pakenet sen avulla jotain? Nyt sulla on päässäsi sellainen ihmisen ihannekuva, jota ei kukaan todellinen ihminen luultavasti voi koskaan täyttää. 

Mikäli mahdollista, niin uusiin ihmisiin tutustuminen auttaa. Joskus voi tulla vastaan sellainen, joka kiinnostaa ihan kunnolla, ja viimeistään silloin vanhat haavekuvat katoavat.

Ei välttämättä. Minä olin pohjattoman ihastunut ihanaan tyttöön parikymmentä vuotta sitten. Sain häneltä pakit. Tutustuin uusiin ihmisiin, ja löysinkin mukavan naisen, jonka kanssa perustin perheen. Kuitenkin ajattelen tuota aiempaa ihastustani, jos nyt en joka päivä, niin vähintään viikoittain. Jättäisin edelleen kaiken heti hänen vuokseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et ole nähnyt naista vuosikausiin, ei ihastukseni perustu todellisuuteen vaan kuvitelmiin. Ehkä pakenet sen avulla jotain? Nyt sulla on päässäsi sellainen ihmisen ihannekuva, jota ei kukaan todellinen ihminen luultavasti voi koskaan täyttää. 

Mikäli mahdollista, niin uusiin ihmisiin tutustuminen auttaa. Joskus voi tulla vastaan sellainen, joka kiinnostaa ihan kunnolla, ja viimeistään silloin vanhat haavekuvat katoavat.

Ei välttämättä. Minä olin pohjattoman ihastunut ihanaan tyttöön parikymmentä vuotta sitten. Sain häneltä pakit. Tutustuin uusiin ihmisiin, ja löysinkin mukavan naisen, jonka kanssa perustin perheen. Kuitenkin ajattelen tuota aiempaa ihastustani, jos nyt en joka päivä, niin vähintään viikoittain. Jättäisin edelleen kaiken heti hänen vuokseen. 

Sama täällä. Ihastukseni menisi kenen tahansa muun edelle välittömästi. Mutta ehkä sitten seuraavassa elämässä saan olla onnellinen, jos sellaista tulee. Tämä elämäni on jo menetetty pettymysten raskaalla tiellä.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et ole nähnyt naista vuosikausiin, ei ihastukseni perustu todellisuuteen vaan kuvitelmiin. Ehkä pakenet sen avulla jotain? Nyt sulla on päässäsi sellainen ihmisen ihannekuva, jota ei kukaan todellinen ihminen luultavasti voi koskaan täyttää. 

Mikäli mahdollista, niin uusiin ihmisiin tutustuminen auttaa. Joskus voi tulla vastaan sellainen, joka kiinnostaa ihan kunnolla, ja viimeistään silloin vanhat haavekuvat katoavat.

Ei välttämättä. Minä olin pohjattoman ihastunut ihanaan tyttöön parikymmentä vuotta sitten. Sain häneltä pakit. Tutustuin uusiin ihmisiin, ja löysinkin mukavan naisen, jonka kanssa perustin perheen. Kuitenkin ajattelen tuota aiempaa ihastustani, jos nyt en joka päivä, niin vähintään viikoittain. Jättäisin edelleen kaiken heti hänen vuokseen. 

Sama täällä. Ihastukseni menisi kenen tahansa muun edelle välittömästi. Mutta ehkä sitten seuraavassa elämässä saan olla onnellinen, jos sellaista tulee. Tämä elämäni on jo menetetty pettymysten raskaalla tiellä.

T. Ap

Sä oot sitten vielä katkeroituneempi kuin minä. Ennen edellistä kumppaniani kuvittelin että kaikki miehet hakkaa, ovat addiktoituneita päihteisiin tai muuta kamalaa. Olin ihan ihmeissäni kun sitten luulin löytäneeni kunnollisen puolison. Siitäkin sitten paljastui kamalia asioita, mutta silti uskon että jossain on se yksi hyvä mies joka mun vain täytyy löytää. Uskon siihen että sen tämän elämän aikana koen.

Olen joskus ollut pakkomielteisen haaveilun kohde, ja se oli minusta hyvin surullista.

Ennen kaikkea se, että minuun projisoitiin yhtä jos toista jolla ei ollut oikein mitään tekemistä sen kanssa mitä oikeasti olin tai ajattelin.

Olin miehelle jonkinlainen väylä siihen että hän saa tuntea olevansa ”mukana” maailmassa.

Toisen yli-ihannoimisessa oli mukana paljon itseinhoa, itseen kohdistettua aggressiota ja pakkoajatuksia.

Sillä mikä miehessä oli ”vikana” ei ollut mitään tekemistä ulkonäön, älyn tai kyvykkyyden kanssa, koska hän oli omalla tavallaan fiksu ja kiinnostava.

Se siinä olikin kaikkein kummallisinta: itsetunto-ongelmat olivat niin syvällä, että jollain tapaa ne hänen ajatuksensa siitä että hän on kelvoton, pilalla, ei minkään arvoinen tekivät hänet raskaaksi seuraksi ja onnettomaksi ihmiseksi vaikka ihan hyvin voisi sanoa ettei niille ollut mitään katetta.

Tietynlainen ripustautuminen, terapiointisuhde ja oletus, että ”korjaan” hänet saivat perääntymään, ja syystä. Hänellä voisi olla aivan hyvät syyt ajatella, että sai kuitenkin elämässä aika hyvät kortit, ja toivoisin että hän joskus itsekin tulisi siihen tulokseen. Palvonta oli jopa vähän pelottavaa ja sai tuntemaan ettei minua kohdata oikeana ihmisenä.

Pointtini on, että te jotka tunnette arvottomuuden tunnetta: luultavasti olette väärässä. Olette paljon parempia kuin kuvittelette. Sen kanssa on kuitenkin itse tehtävä työtä, toinen ihminen ei yksistään voi olla ratkaisu ja puuttuva pala.