Miten voi kerrostalossa kuulua tavallinen puheääni läpi
Miten tällaisia voikaan rakentaa? Muutin juuri tällaiseen. Uskaltaako edes jutella öisin tavalliseen(suht' hiljaiseen) ääneen? Eihän tää ole elämisen arvoinen paikka. Rakennettu 1963. Pitäisi sitten vuosi jaksaa asua tällaisessa.
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruin ostoaikeeni -57 rakennetun talon asunnosta. En halua muuttaa kämppään, jossa kuuluu kaikki äänet. Tää oli hyvä ketju, kiitos
Näissä kannattaa aina huomioida se, että kaikissa asunnoissa tilanne ei ole sama. Kannattaa ostaa ylimmästä kerroksesta, koska alakerrasta äänet eivät kantaudu yhtä pahasti kuin toisin päin. Jos on huono äänieristys, kanta-astujat yläkerrassa on ehkä ärsyttävin naapurityyppi. Alakerrasta päin on hankala aiheuttaa samantyyppistä melua, ellei oikeasti hakkaa pattereita, mikä taas ei ole normaali elämän ääni, eli on periaatteessa kielletty meluamisena, kun taas käveleminen on ok.
Allekirjoitan tuon täysin. Olen epäonnekseni asustellut huonosti äänieristetyssä yksiössä, ja yläpuolelle osui hyvin reipasotteinen nuori nainen joka ryskäsi menemään hirmuisella tarmolla. Räiskis-mäiskis-PUM-tömpsis-PAM meiningillä vedettiin joka ikinen päivä ja yö :/ En käsitä miten jotkut voivatkin olla niin kovaäänisiä kaikessa tekemisessään, tytön kävelykin oli kuin saksalaisen sotilaan jytistelyä. Meni kyllä heittämällä kauhunaapureiden top kolmoseen tämä tapaus.
Sama kokemus. Alakerrassa ekan kerran omilleen muuttanut teinityttö. Pienikokoinen, painaa ehkä 45 kiloa. Silti askeleet kuuluvat tänne ylös selvästi. Kotiin tullessa ulko-oven kiinni paiskaamisen jälkeen alkaa armoton ryske ja kolina. Mitä se tekee? Musiikkimaku hänellä on ilmeisesti omasta mielstään erinomainen, sillä musaa täytyy luukuttaa kovalla naapurienkin iloksi.
Miten sulla on aikaa kuunnella ja huomata tuollaiset asiat?   Mitä itse teet aamut, päivät ja illat, kun kaiken äänen huomaat muualta talosta?
Itse kun tulen töistä, menen suihkuun, pistän radion auki ja alan tehdä ruokaa, lapsilla omat jutut pitkit iltaa, on imurointia ja pyykinpesua ja kaikenlaista touhua.
Ei siinä kuule eikä ehdi reagoida, kuka naapuri tai alakerran asukas milloinkin kotiin tulee ja mitä hän kotonaan tekeen.
Nämä valittajat taitavat suurimmalta osalta olla niitä työttömiä, jotka haluavat että koko talo on heidän takiansa hiljaa, koska heitä ärsyttää kaikki äänet ympärillä.
Kotona saa elää ja olla normaalista. Ei kotona tarvitse naapurin takia hissutella ja kävellä varpaillaan, varoa jokaista kolahdusta ja sanoa lapsille koko ajan sih sih, ei saa puhua, ei saa leikkiä, ei saa mennä ulos, kun joku häiriintyy siitä, kun keinutte pihalla ja leikitte hiekkalaatikolla ja juoksette pihamaalla pallon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin on ollut erilaiset rakennusmääräykset.
Kukaan ei nähtävästi rakentajaa niitä määräyksiä pakota nykyään kuitenkaan noudattamaan, kun on kuulemma huonosti äänieristettyjä uusiakin asuntoja. Ilmeisesti niin hyvin menee läpi ja ihmiset on niin tottuneet huonosti äänieristettyihin luukkuihin, että harva edes valittaa jos uudessa kämpässä kuuluu puhe seinien läpi.
Minusta on mielenkiintoista, että kantapäiden paukutus, kaikenlainen kakaroiden päätön ryntäily ja riehunta on normaaleja elämisen ääniä ja niitä pitäisi vaan kuunnella. Vaan kun laitan musiikkia soimaan tuon metakan peittääkseni ja joutuvat kuuntelemaan vähän jumpsutusta takaisin, se onkin häiritsevää ääntä. Minä ainakin kannatan asumisessa tasa-arvoa, en minä yksipuolisesti ala kenenkään metakointia kuuntelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on mielenkiintoista, että kantapäiden paukutus, kaikenlainen kakaroiden päätön ryntäily ja riehunta on normaaleja elämisen ääniä ja niitä pitäisi vaan kuunnella. Vaan kun laitan musiikkia soimaan tuon metakan peittääkseni ja joutuvat kuuntelemaan vähän jumpsutusta takaisin, se onkin häiritsevää ääntä. Minä ainakin kannatan asumisessa tasa-arvoa, en minä yksipuolisesti ala kenenkään metakointia kuuntelemaan.
Vaikea asia. Mä asuin koko lapsuuteni kerrostalossa. Meillä kaikilla ”kakaroilla” oli kyllä tiukat säännöt.f ettei sisällä riehuta liikoja. Eikä öisin melutti, tai ne jotka melusivat, palautettiin kyllä maanpinnalle. Näin kaupungin vuokratalossa. Ei se sen vaikeampaa olisi. Öisin saa elää, käydä suihkussa, puhua pienemmällä voluumilla yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruin ostoaikeeni -57 rakennetun talon asunnosta. En halua muuttaa kämppään, jossa kuuluu kaikki äänet. Tää oli hyvä ketju, kiitos
Näissä kannattaa aina huomioida se, että kaikissa asunnoissa tilanne ei ole sama. Kannattaa ostaa ylimmästä kerroksesta, koska alakerrasta äänet eivät kantaudu yhtä pahasti kuin toisin päin. Jos on huono äänieristys, kanta-astujat yläkerrassa on ehkä ärsyttävin naapurityyppi. Alakerrasta päin on hankala aiheuttaa samantyyppistä melua, ellei oikeasti hakkaa pattereita, mikä taas ei ole normaali elämän ääni, eli on periaatteessa kielletty meluamisena, kun taas käveleminen on ok.
Allekirjoitan tuon täysin. Olen epäonnekseni asustellut huonosti äänieristetyssä yksiössä, ja yläpuolelle osui hyvin reipasotteinen nuori nainen joka ryskäsi menemään hirmuisella tarmolla. Räiskis-mäiskis-PUM-tömpsis-PAM meiningillä vedettiin joka ikinen päivä ja yö :/ En käsitä miten jotkut voivatkin olla niin kovaäänisiä kaikessa tekemisessään, tytön kävelykin oli kuin saksalaisen sotilaan jytistelyä. Meni kyllä heittämällä kauhunaapureiden top kolmoseen tämä tapaus.
Sama kokemus. Alakerrassa ekan kerran omilleen muuttanut teinityttö. Pienikokoinen, painaa ehkä 45 kiloa. Silti askeleet kuuluvat tänne ylös selvästi. Kotiin tullessa ulko-oven kiinni paiskaamisen jälkeen alkaa armoton ryske ja kolina. Mitä se tekee? Musiikkimaku hänellä on ilmeisesti omasta mielstään erinomainen, sillä musaa täytyy luukuttaa kovalla naapurienkin iloksi.
Miten sulla on aikaa kuunnella ja huomata tuollaiset asiat? Mitä itse teet aamut, päivät ja illat, kun kaiken äänen huomaat muualta talosta?
Itse kun tulen töistä, menen suihkuun, pistän radion auki ja alan tehdä ruokaa, lapsilla omat jutut pitkit iltaa, on imurointia ja pyykinpesua ja kaikenlaista touhua.Ei siinä kuule eikä ehdi reagoida, kuka naapuri tai alakerran asukas milloinkin kotiin tulee ja mitä hän kotonaan tekeen.
Nämä valittajat taitavat suurimmalta osalta olla niitä työttömiä, jotka haluavat että koko talo on heidän takiansa hiljaa, koska heitä ärsyttää kaikki äänet ympärillä.
Kotona saa elää ja olla normaalista. Ei kotona tarvitse naapurin takia hissutella ja kävellä varpaillaan, varoa jokaista kolahdusta ja sanoa lapsille koko ajan sih sih, ei saa puhua, ei saa leikkiä, ei saa mennä ulos, kun joku häiriintyy siitä, kun keinutte pihalla ja leikitte hiekkalaatikolla ja juoksette pihamaalla pallon kanssa.
Niin sä et kuule tietenkään naapureita, koska pidät niin helvetinmoista mekkalaa itse.
Ei tarvitse olla työtön, ainoastaan lapseton. Se v-tuttaa suuresti kun kaltaisesi sikiävät elämän elämöitsijät estävät työpäivän jälkeen rentoutumisen kun lasten annetaan vapaasti harrastaa omia riehumisiaan sisällä eikä tippaakaan heru ajatusta että miten äänet kuuluu naapuriin. Paiskotaan kaikki kaapin ovet ja tietenkin kävellään tomerasti kantapäät paukkuen. Koska "miten sä muka kuulet kun en mäkään kuule eikä mua kiinnosta, oot varmaan joku luuseri".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruin ostoaikeeni -57 rakennetun talon asunnosta. En halua muuttaa kämppään, jossa kuuluu kaikki äänet. Tää oli hyvä ketju, kiitos
Näissä kannattaa aina huomioida se, että kaikissa asunnoissa tilanne ei ole sama. Kannattaa ostaa ylimmästä kerroksesta, koska alakerrasta äänet eivät kantaudu yhtä pahasti kuin toisin päin. Jos on huono äänieristys, kanta-astujat yläkerrassa on ehkä ärsyttävin naapurityyppi. Alakerrasta päin on hankala aiheuttaa samantyyppistä melua, ellei oikeasti hakkaa pattereita, mikä taas ei ole normaali elämän ääni, eli on periaatteessa kielletty meluamisena, kun taas käveleminen on ok.
Allekirjoitan tuon täysin. Olen epäonnekseni asustellut huonosti äänieristetyssä yksiössä, ja yläpuolelle osui hyvin reipasotteinen nuori nainen joka ryskäsi menemään hirmuisella tarmolla. Räiskis-mäiskis-PUM-tömpsis-PAM meiningillä vedettiin joka ikinen päivä ja yö :/ En käsitä miten jotkut voivatkin olla niin kovaäänisiä kaikessa tekemisessään, tytön kävelykin oli kuin saksalaisen sotilaan jytistelyä. Meni kyllä heittämällä kauhunaapureiden top kolmoseen tämä tapaus.
Sama kokemus. Alakerrassa ekan kerran omilleen muuttanut teinityttö. Pienikokoinen, painaa ehkä 45 kiloa. Silti askeleet kuuluvat tänne ylös selvästi. Kotiin tullessa ulko-oven kiinni paiskaamisen jälkeen alkaa armoton ryske ja kolina. Mitä se tekee? Musiikkimaku hänellä on ilmeisesti omasta mielstään erinomainen, sillä musaa täytyy luukuttaa kovalla naapurienkin iloksi.
Miten sulla on aikaa kuunnella ja huomata tuollaiset asiat? Mitä itse teet aamut, päivät ja illat, kun kaiken äänen huomaat muualta talosta?
Itse kun tulen töistä, menen suihkuun, pistän radion auki ja alan tehdä ruokaa, lapsilla omat jutut pitkit iltaa, on imurointia ja pyykinpesua ja kaikenlaista touhua.Ei siinä kuule eikä ehdi reagoida, kuka naapuri tai alakerran asukas milloinkin kotiin tulee ja mitä hän kotonaan tekeen.
Nämä valittajat taitavat suurimmalta osalta olla niitä työttömiä, jotka haluavat että koko talo on heidän takiansa hiljaa, koska heitä ärsyttää kaikki äänet ympärillä.
Kotona saa elää ja olla normaalista. Ei kotona tarvitse naapurin takia hissutella ja kävellä varpaillaan, varoa jokaista kolahdusta ja sanoa lapsille koko ajan sih sih, ei saa puhua, ei saa leikkiä, ei saa mennä ulos, kun joku häiriintyy siitä, kun keinutte pihalla ja leikitte hiekkalaatikolla ja juoksette pihamaalla pallon kanssa.
Niin sä et kuule tietenkään naapureita, koska pidät niin helvetinmoista mekkalaa itse.
Ei tarvitse olla työtön, ainoastaan lapseton. Se v-tuttaa suuresti kun kaltaisesi sikiävät elämän elämöitsijät estävät työpäivän jälkeen rentoutumisen kun lasten annetaan vapaasti harrastaa omia riehumisiaan sisällä eikä tippaakaan heru ajatusta että miten äänet kuuluu naapuriin. Paiskotaan kaikki kaapin ovet ja tietenkin kävellään tomerasti kantapäät paukkuen. Koska "miten sä muka kuulet kun en mäkään kuule eikä mua kiinnosta, oot varmaan joku luuseri".
Ohhoh
Ylin kerros usein hyvä valinta. Ei aina sekään ei
Kalustus vaikuttaa paljon. Jos ei ole huonekaluja niin kaikuu ja se kantautuu kauas. Ja minimalistisia on nykyajan kodit verrattuna aiemmin mattoja paljon lattioilla kun kylmä ja paljon porukkaa perheessä niin istumapaikkoja ja muuta kalustusta.
Vierailija kirjoitti:
70 luvun lopulla, Saton elementtitalo. Normaali puheääni ei kuulu, mutta kaikki muu sitten kuuluukin, ovien paiuke, lattian (eli katon) kantapäitten tömistelyt ja huonekalujen siirrot, sekä imuroinnit, yms koneet. Tähän on ollut pakko tottua, kunhan olisi yöaikaan hiljasemmin.
Mulla sama. Ei kuitenkaan häiritse, kun pääsin eroon Auroranlinnan kämpän yläkerran narkkiksista, joiden örvellystä ja biletystä kärsin 10 vuotta. Nyt kaikki muu tuntuu hiljaisuudelta:)
Uusi talo, tai vanha talo jossa on paksut seinät. Jopa 70-luvun jotkut talot on hyviä eristyksiltään.
Loppu naapureista sitten kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun 50-luvulla rakennetussa talossa ja myös täällä kuuluu äänekkäämpi puhe seinien läpi asunnosta toiseen. Samoin kaapin ovien kolahdukset, imurointi jne. Yksityisyyttä ei ole kuin näköesteseinien verran.
Mitään kovin privaattikeskusteluja en käy puhelimitse tai kasvotusten kun olen kotona, en tahdo että naapurusto on selvillä näistä asioista.
Samoin täällä. Naapuriin muutti uusi donna eikä se vielä tiedä että sen äänekäs oma kiva kuuluu myös erittäin selvästi.
Käy tarjoamassa auttavaa kättä.
Kerros talossa ei kannata huudella orkasmeja kauheesti
Vierailija kirjoitti:
Kalustus vaikuttaa paljon. Jos ei ole huonekaluja niin kaikuu ja se kantautuu kauas. Ja minimalistisia on nykyajan kodit verrattuna aiemmin mattoja paljon lattioilla kun kylmä ja paljon porukkaa perheessä niin istumapaikkoja ja muuta kalustusta.
Kuuluuko alakerrasta äänet paremmin, jos siellä on minimalistinen sisustus?
A.p. Ota yhteys ympäristötarkastajaan. Tein itse aikoinaan samoin ja taloyhtiö joutui levyttämään seiniä lisää jonka jälkeen äänentasot olivat paljon siedettävämpiä.
Normaalin puheen ei tule kuulua naapuriin, ihan sama milloin on rakennettu mutta tietty desibeliraja tulee alittua naapureista kantautuvista äänistä, siitä on joku lakikin olemassa.
Vierailija kirjoitti:
A.p. Ota yhteys ympäristötarkastajaan. Tein itse aikoinaan samoin ja taloyhtiö joutui levyttämään seiniä lisää jonka jälkeen äänentasot olivat paljon siedettävämpiä.
Normaalin puheen ei tule kuulua naapuriin, ihan sama milloin on rakennettu mutta tietty desibeliraja tulee alittua naapureista kantautuvista äänistä, siitä on joku lakikin olemassa.
En ole ap, mutta kärsin samoista ongelmista.
Mitä kautta otetaan yhteyttä? Maksaako se minulle, jos he tulisivat esim mittaamaan askelääniä jne? 
Kaikki paitsi tosi vanhat ja ihan uudet kauheita asua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun 50-luvulla rakennetussa talossa ja myös täällä kuuluu äänekkäämpi puhe seinien läpi asunnosta toiseen. Samoin kaapin ovien kolahdukset, imurointi jne. Yksityisyyttä ei ole kuin näköesteseinien verran.
Mitään kovin privaattikeskusteluja en käy puhelimitse tai kasvotusten kun olen kotona, en tahdo että naapurusto on selvillä näistä asioista.
Samoin täällä. Naapuriin muutti uusi donna eikä se vielä tiedä että sen äänekäs oma kiva kuuluu myös erittäin selvästi.
Harmi ettei mun seinänaapuriksi ole muuttanut tuollaista. Kuuntelisin mielelläni muna kädessä.
Mä ajattelin ekat pari vuotta että tässä asunnossa on hyvä äänieristys. Nyt olen saanut uudet yläkerran naapurit ja joudun toteamaan että mulla oli vain hyvät naapurit ennen. Nykyiset ramppaa partsilla röökillä ovi vinkuen, kuuntelee musiikkia kovalla, keskustelevat eli riitelevät usein ja kömpivät baarista aamuyöllä ja aloittavat omat jatkot klo 6 asti.