Lue keskustelun säännöt.
Lihava mies, onko toivoa?
30.11.2022 |
Olen tässä jo vähän kypsempään ikään ehtinyt mies, jolla ei ole ollut naismarkkinoilla mitään sutinaa sitten lukioaikojen ja silloinkin taisi suurin osa olla kuvitelmaa ja haaveilua omassa mielessä. Otsikon mukaan todella elopainoa on hurjasti liikaa, olen siitä tietoinen ja sille toki tehnytkin tässä nyt jotakin. Heräsin tosin 10 vuotta liian myöhään reaalimaailmaan.
Nyt on alkanut toden teolla iskeä vauvakuume päälle, olen sitä tässä jo pari vuotta kärsinyt ja aina kotona istuskelen mietiskellen, mitä kaikkea sisältöä elämässä olisi, jos en olisi niin yksin. Iso osa kavereista ja tutuista on tähän ikään mennessä ehtineet jo useamman muksun tehdä ja osalla on toinen avioliittokin menossa.
Silloin tällöin saan ihan rohkaisevia viestejä naistutuilta, että kyllä se siitä, mutta ei tämä ole oikein mennyt ainakaan paremmaksi nyt viiteen vuoteen. Jos halajan tästä normaalipainoon realistisella tahdilla, olen jo niin vanha ettei ikäiseni naiset juurikaan ole enää kiinnostuneita perheen perustamisesta. Jos siis se edes enää on mahdollista noin niinkuin biologiselta kantilta.
Pitääkö siis täysin heittää toivo romukoppaan vai pitäisikö rohkeammin yrittää kontaktoida naisia? Pelottaa myös, etten osaa "omaa rooliani" miehenä täyttää siinä mitassa, jota naiset odottavat.
No, olihan avautuminen. Kunhan rohkenin näiden kaikkien muiden aloitusten sekaan kyselemään. Taustaa senverran, että olen kyllä korkeakoulutuksen suorittanut (yliopisto) ja tulen omillani varsin hyvin toimeen. Mitään elättäjää en kaipaa enkä toisaalta elätettävää vaan lähden siitä, että parisuhde on tasapuolinen ja molemmat tulee toimeen omillaan.
Kiitos ja anteeksi.
Kommentit (11)
Kumpaa harmittelet kasikymppisenä enemmän: sitä että yritit muttet onnistunut vai sitä ettet edes uskaltanut yrittää?
Asiasta toiseen: on myös kumppanuusvanhemmuutta etsiviä naisia. Lähesty asioita avoin mielin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ootko master
Meinaatko siis maisteria? Olen tohtoriksi väitellyt pian lisensiaattiopintojen perään. Nykyään teen lähinnä käytännön työtä enkä juuri enää puuhastele tutkimusmaailmassa.
Mitä on kumppanuusvanhemmuus? Termi on minulle täysin vieras? Onko idea siis jokin avioliiton "järkiperuste" eikä niinkään romanttisuus? Olen toki vähän vanhanaikainen, koska kaipaan tiettyä eksklusiivisuutta ja romantiikkaa parisuhteelta. En oikein tajua tätä nykypäivän paneskelua ja polygamiaa joka suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Kumpaa harmittelet kasikymppisenä enemmän: sitä että yritit muttet onnistunut vai sitä ettet edes uskaltanut yrittää?
Asiasta toiseen: on myös kumppanuusvanhemmuutta etsiviä naisia. Lähesty asioita avoin mielin.
En minä sinänsä harmittele kaksikymppisenä olemisesta muuta kuin että päästin ne pari "hyvää" tyttöä pois elämästäni. Olisin ehkä aika erilaisessa elämäntilanteessa nyt.
Lihavuus on minulle enemmän terveys- kuin ulkonäköongelma. Harva toivoo kumppanikseen jo valmiiksi sairasta tai lähivuosina sairastuvaa ihmistä.
Minulla on ollut kaksi lihavaa miesystävää, joiden kanssa oli helppo ja mukava olla ja myös seksi oli tyydyttävää molemmin puolin. Valitettavasti molemmat suhteet kariutuivat miesten sairaalloiseen ja aiheettomaan mustasukkaisuuteen.
Lyhyesti: piän sulle peukkua ja toivotan onnea parin löytämiseen!
Vierailija kirjoitti:
Lihavuus on minulle enemmän terveys- kuin ulkonäköongelma. Harva toivoo kumppanikseen jo valmiiksi sairasta tai lähivuosina sairastuvaa ihmistä.
Minulla on ollut kaksi lihavaa miesystävää, joiden kanssa oli helppo ja mukava olla ja myös seksi oli tyydyttävää molemmin puolin. Valitettavasti molemmat suhteet kariutuivat miesten sairaalloiseen ja aiheettomaan mustasukkaisuuteen.
Lyhyesti: piän sulle peukkua ja toivotan onnea parin löytämiseen!
Terveysongelmahan se ensisijassa onkin. Siksi olen vihdoin saanut motivaation asiaa muuttaa. En nyt voi sanoa eläneeni äärettömän epäterveellisesti aiemminkaan, mutta herkkuja meni liikaa ja mässäilyähän ne arki-illat yleensä oli. Nyt 35 kg kevyempänä alkaa vaan taas miettiä, mitäs jos.
Harmittaa, kun en tiedä, mistä löytäisin naisia, joita ei kiinnosta pelkkä ulkonäkö. Useinhan tuo on se kynnysseikka ja aika harva jaksaa jutella niin pitkään, että olisi edes mahdollista kiinnotua siitä persoonasta.
T. Ap, 3 & 4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritä siittää lapsi, kaikki muu tulee mukana, mutta varaudu rahanmenoon.
Todella monella suomalaisnaisella on lihava mies, teitä on paljon.
Miksei sinullakin voisi olla vaimoa ja lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain olennaista on nyt kertomatta, koska jokaiselle miehelle on tarjokkaita meni minne tahansa jos on normaalit fyysiset edellytykset ja mielenterveys tallella, ei tarvitse osata olla.
Vierailija kirjoitti:
Todella monella suomalaisnaisella on lihava mies, teitä on paljon.
Miksei sinullakin voisi olla vaimoa ja lapsia?
Ajatuksena kiva, mutta kerro toki, mistä näitä löytää?
Ei ne naiset tee minkäänlaisia aloitteita meikäläisten näköisille miehille ja pitää olla aikamoinen Poirot, että hoksaa ne pienet vihjeet - usein liian myöhään. En ole todellakaan lataamassa mitään lihatiskisovellusta. Joku vanhanajan pikadeitti livenä olisi vielä voinutkin mennä, mutta ei tämä nykyajan hömpötys.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotain olennaista on nyt kertomatta, koska jokaiselle miehelle on tarjokkaita meni minne tahansa jos on normaalit fyysiset edellytykset ja mielenterveys tallella, ei tarvitse osata olla.
Mitä olenaista mielestäsi jää kertomatta? Kerron mieluusti lisätietoja, jos kysyt. Tunnistamiseen liittyviin kysymyksiin en ole halukas vastaamaan.
On myös aika hassua sanoa, että joka miehelle on tarjokkaita, kun pelkästään omassa ikäluokassani on paljon enemmän mies- kuin naistarjontaa. Enkä ole siis vaihtamassa seksuaalista suuntaustani, sori.
T. Ap
Ootko master