Hesari ihastelee 15 m2 asuntoa johon vuokralainen onnittelut virittänyt suihkun vessan päälle
On vuosi 2021 eikä toimittaja tai kys vuokralainen tiedä asiasta nimeltä vesieristys. Kenties 70-luvulla remontoidussa vessassa ei todellakaan ole suihkutilan vesieristystä. Ja huomatkaa, suihkuverho on ovenkarmissa eli vettä roiskuu myös kauemmas.
Takuuvarma homepommi. IHANAN EKOLOGISTA!
” JOONAS KORHOSEN, 19, kodissa jokainen asuinneliö on käytetty tehokkaasti. Niitä on Helsingin Kampissa sijaitsevassa asunnossa kaikkiaan 15.
Asunnon erikoisuutena on suihku: se on vessanpöntön päällä. Bideesuihkun letkun päähän on vaihdettu tavallinen suihkupää, ja oviaukkoon on ripustettu suihkuverho.
Omaa kuvaansa voi katsella minilavuaarin yläpuolelle kiinnitetystä peilistä, joka on ruokalautasen kokoinen.
”Ratkaisu toimii. Tulee ainakin käytyä lyhyemmissä suihkuissa, ja ympäristöä säästyy”, Korhonen sanoo.”
Kommentit (51)
Olen itsekin asunut asunnossa, jossa kylpyhuoneen virkaa teki pieni vessa. Sinne oli asennettu onneksi lattiakaivo. Vessan seinät olivat vain maalattua betonia, joka alkoi hilseillä kosteuden takia. Lattiakin oli maalattua betonia. Suihkussa pystyi käymään pöntön vierellä seisten. Hoikka mahtui siihen, juuri ja juuri.
Suihkuna piti käyttää bideesuihkua.
Asiansa se ajoi, olin nuori enkä niin välittänyt koko asiasta.
Sanoma taas sukollisesti Agenda 2030:tä edistämässä. Ihmiset kaupunkiin ja kanakoppeihin. Eivät (vielä) ole ehdotelleet alkuperäistä neukkukuutiota, eli vessoja ja suihkuja on vain yksi per kerros, ei ollenkaan asunnoissa. Ihanan ekologista.
Näitä ei ainakaan tarvita yhtään lisää. Nämä vanhojen talojen minikodithan ovat nimenomaan entisiä palvelijoiden huoneita ja varastokomeroita. Ihan hullua vuonna 2021 yhä rakentaa pikkukoppeja omituisilla ratkaisuilla, kuten kylppärieteinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on asua keskustassa. Asuminen tai tarkemmin kodin taitaa olla sitä kalleinta ja haastavinta identiteetin rakennusta osalle porukkaa. Mikä vaan kanikoppi käy kun voi sanoa asuvansa keskustassa.
Ja sitten ihmetyttää, kun siellä on meluista öisin, mutta palveluita ei kuitenkaan ole.
Helsingin keskustassa kylläkin on palveluita, jos niiden äärellä haluaa asua.
Eikös Suomessa tullu laki ettei alle 20 neliön asuntoja saa rakentaa:o mikä tässä nyt on että nyt ihastellaan komero asumista?
Helsingin keskustassa kylläkin on palveluita, jos niiden äärellä haluaa asua.
Suomessa on yhdeksän yli 100 000 asukkaan kaupunkia eikä Helsingin keskustasta löydy ainoatakaan sellaista tavallisen ihmisen säännöllisesti tarvitsemaa palvelua joka ei löytyisi noista kaikista.
Todennäköisesti vielä paljon halvemmalla ja paaaljon helpomman matksn päässä.
Seuraavaksi joku alkaa taas ruikuttaa niistä "ainutlaatuisista: harrastusmahdollisuuksista.
Muistutetaan että pk-seutu on tasan viimeinen paikka Suomessa jos haluaa tavallisen palkansaajan tuloilla harrastaa vaikka ratsastusta, moottoriurheilua, lumilautailua ja jopa jääkiekkoa tai jalkapalloa joiden harrastaminen on kehäkolmosen sisällä yhtä järjettömän kallista kuin kaikki muukin
Jossain vaiheessa varmaan tulee siirrettävä sauna pahvilaatikkossa.
Asuin lukion jälkeen Taka-Töölössä 20 neliöisessä yksiössä. Se oli yllättävän kompakti! Vessa hieman isompi kuin tossa artikkelin jutussa, suihkussa kävin siinä pöntön edessä. Oli kunnon suihku ja bidee erikseen muistaakseni. Suihkuverho oven eteen. Pieni keittilkaappi, eli kaapit kun avasi, oli siellä pienen pieni tiskiallas, jonka päällä astiakaappi. Vieressä kaasuliesi ja uuni. Huoneeseen mahtui sänky, kunnon kokoinen keittiön pöytä, nojatuoli ja tv-taso. Ikkuna oli kiva takapihalle etelään. Oikein hyvin viihdyin siinä reilun vuoden siinä 18-19 -vuotiaana. Kavereitakin mahtui kylään. Oi niitä aikoja. Oli vähemmän siivottavaakin!
Jo 1980-luvulla noita vessasuihkuja tehtii Kalliossa. Siellähän ne asunnot ovat valmiiksi niin pieniä entisiä työväen hellahuoneita ettei niihin kylppäri mahdu.
Miksi kampanja miniasuntojen puolesta on käynnistetty mediassa?
No ei se sanominen vaan asuminen