Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksei 20-vuotias käy koskaan juhlimassa, edes vuodenvaihdetta?
31.12.2014 |
Ärsyttää kun se luuhaa vaan kotona kaiket päivät. On kai liian hyvä hoito, kun tulee ruoka pöytään jne mutta vähän paha olla laittamatta, kun nuoremmille sisaruksille kuitenkin pitää vielä laittaa ja tarjoilla ja kantaa eteen. Tuo isoin menee siinä niin siivellä, ettei se joudu itse tekemään mitään. Saisi muuttaa jo omaan kotiin, mutta kun on työtön, niin ei kai sille kukaan asuntoa vuokraa. Mites on, voiko noita kaupungin vuokra-asuntoja hakea vaikka ei olekaan mikään "hätä" päästä asumaan? Vai meneekö ne kaikki vaan yksinhuoltajille yms. joiden on ihan pakko saada äkkiä katto päänsä päälle?
Ei edes näin vuodenvaihteessa voi lähteä mihinkään juhlimaan tms. Kunhan tietsikalla luuhaa, katselee leffoja ja pelaa jotain peliä netissä.
Kommentit (39)
Oma syrjäytymiseni alkoi parikymppisenä. Vietin kaikki yöt tietokoneen kanssa valvoen. Kärsin silloin ja kärsin edelleen mielenterveysongelmasta, mm masennuksesta. Olen Kohta nelisaäkymmenissä ja asun edelleen lapsuudenkodissani vanhempani luona. Opinnot jäivät kesken ja palkkatyössä en ole ollut koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttöjen äitinä tiedän ettei pojat ja tytöt nykyään kohtaa. Pojista suurin osa pelaa koko ajan ja tytöt taas ryyppää paljon. ne harvat pojat jotka myös ryyppää niin niiden elämä on jo pilalla ja ne ei muuta teekään kun käyttää aineita.
Olen 20-vuotias naisenalku, asun tosin omineni. Muutin muualle opiskelemaan 3 vuodeksi, muutin sitten takaisin tänne kotiseudulle ja kaverit on kaikki kadonneet. Minullakin päivät menee aikalailla hengaillessa yksin leffojen ja tietokoneen parissa. TODELLAKIN haluaisin nytkin lähteä juhlimaan, pitämään hauskaa, mutta minne, kun kukaan ei ole pyytänyt minnekään eikä ole ketään keltä kysyä? Minunkin uudenvuoden juhlinta menee siis itku kurkussa muiden iloisia fb-päivityksiä lukiessa..
Ehkä voisit lapseltasi kysyä suoraan, onko hän ajatellut oman asunnon etsimistä ettei tarvitse täällä haukkua? Voi olla, että haluaisi hankkia oman asunnon, mutta tarvisi apua vanhemmiltaan.
Tyypillinen ekstroventti vanhempi, joka ei ymmärrä introvertti lasta. Oma äiti samanlainen hölmöläinen. Vähän myöhäistä nyt, mutta sinun olisi jos ajat sitten pitänyt tajuta että muksusi ei lähesty maailmaa samalla tavalla kuin sinä ja tarvitsee sosiaalisen kommunikoinnin oppimiseen toiset työkalut. Poika on eristäytynyt koska se on vastareaktio siihen painostukseen että hänen pitäisi olla jotain muuta kuin on. Eikä tätä yhteiskuntaakaan ole rakennettu introja ajatellen.
Ei mullakaa ole kavereita kenen kanssa lähteä. Onneksi on lapsi niin on aina tekemistä, eikä tarvitse ahdistua siitä kun ei ole juhlimassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omasta kokemuksesta tiedän, että jos tuo jatkuu vielä pari vuotta niin ei saa parisuhdetta, ei töitä..
Jotenkin pitäisi saada aktivoitumaan ja en tarkoita ryyppäämistä!
Oletko jutellut nöistä asioista poikasi kanssa? Ei syyttäen vaan kiinnostusta osoittamalla. Poikasi tarvitsee nyt tukea tulevaisuutensa suunnittelemiseen.
Kaikkeen mainitsemaasi tarvitaan rahaa. Sen hankintaan tarvitaan työpaikka. Jos ammattitutkinnolla työtä ei löydy, tarvitaan lisäopintoja. Ota heti buoden alussa puheeksi, mille alalle ja mihin oppilaitokseen poikasi hakee endi keväänä. Kaverisihteillekin pitää tehdä jotain. Tytöt etsivät aviomiesainesta, joten älä painosta seurustelusta tai sen puutteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistäs niitä kavereita noin vain tekee? Jos ei koulusta ole saanut, niin tosi vaikea niitä on mistään saada... Mä en harrasta mitään, koska en lapsen takia voi, eli harrastuskavereitakaan en voi saada. Yksi lapsuudenystävä on, jonka kanssa onneksi näen aika usein. Mutta en mä missään kahvilla tai leffassa käy. Masentuisin varmaan lopullisesti, jos äitini alkaisi kuittailla miten köyhää elämäni on. :(
Voi miten surulliselta kuulostaa. Onneksi meillä lapsilla on aina ylitarjontaa kavereista. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei poika osallistu ruuanlaittoon? Eihän tuon ikäinen nyt siivellä mene pienempien vuoksi! Kyllä meidän 14-vee on jo vuosia osallistunut ruuanlaittoon. Yhdessä laitetaan ruuat ja se on jo ihan itsestäänselvyys, että jokainen osallistuu kykyjensä mukaan. Miten tuo poika voisi omilleenkaan muuttaa, jos ei ruuanlaitto ja pyykinpesu suju?
Se, ettei käy jossain keskustassa kännissä räkä poskella örveltämässä on minusta ihan plussaa.
Muistan itse nuoruudestani, kuinka kurjaa oli olla aina kotona, kun ei vain yksinkertaisesti ollut kavereita. 18-vuotissyntymäpäivänäni istuin yksin omassa huoneessani ja itkin. Jos tuohon olisi vielä lisätty vanhempien syyllistävät kommentit, miksi olen aina kotona, olisin varmaan tappanut itseni. Totta puhuen harkitsinkin sitä joskus. Onneksi vanhempani kuitenkin osasivat olla tekemättä asiasta numeroa, koska kaikenlainen painostus olisi varmasti vain pahentanut asiaa. 21-vuotiaana muutin sitten toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja pikkuhiljaa tutustuin ihmisiin. Vuosien varrella olen saanut ystäviä ja nykyään elämäni on sopivasti sosiaalista. Koetahan mieluummin hyvässä hengessä tsempata poikaasi, painostus tuskin auttaa asiaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 21:42"]
Tyttöjen äitinä tiedän ettei pojat ja tytöt nykyään kohtaa. Pojista suurin osa pelaa koko ajan ja tytöt taas ryyppää paljon. ne harvat pojat jotka myös ryyppää niin niiden elämä on jo pilalla ja ne ei muuta teekään kun käyttää aineita.
[/quote]
Miksi niiden pitäisi kohdata? Nuorille jolpeille riittää naiseksi nettiporno tms, ei niitä kiinnosta enää vaivalloiset oikeat kokemukset...
Melkein luulin jo että äiti kirjottanut tuon minusta, mutta olen kyllä tyttö niin ei kai sitten. Olisin lähtenyt jos joku olis tullu mukaan, mutta ei ketään kiinnosta mun kanssa viettää aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies on syrjäytynyt työmarkkinoilta syrjäytyy myös naismarkkinoilta. Jotta 20v koneella viihtyvästä ressukasta saataisiin jollekin naiselle sopiva yksilö.. Onko tälläistä ikinä tapahtunut? Jos ei osaa puhua naisille niin juuri mitään ei ole tehtävissä kun usein ulkomuoto ei naisia ainakaan sytytä
Naiset ovat nykyään mielummin ilman miestä kuin huonon kanssa. Monet miehet ei jaksa kilpailuyhteiskuntaa. Varmasti nettiporno on pelastanut monet jojoon vetämiseltä
Koneella näytät itsekin luuhaavan.
Olin introvertti nuorena mutta nyt vuosia vanhempana rohkea ja osaan puhua ja viihdyn seurassa mutta osaa olla yksinkin ja se on kivaa.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 21:39"]Oma syrjäytymiseni alkoi parikymppisenä. Vietin kaikki yöt tietokoneen kanssa valvoen. Kärsin silloin ja kärsin edelleen mielenterveysongelmasta, mm masennuksesta. Olen Kohta nelisaäkymmenissä ja asun edelleen lapsuudenkodissani vanhempani luona. Opinnot jäivät kesken ja palkkatyössä en ole ollut koskaan.
[/quote]
Voi elämä :(.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 21:42"]Tyttöjen äitinä tiedän ettei pojat ja tytöt nykyään kohtaa. Pojista suurin osa pelaa koko ajan ja tytöt taas ryyppää paljon. ne harvat pojat jotka myös ryyppää niin niiden elämä on jo pilalla ja ne ei muuta teekään kun käyttää aineita.
[/quote]
What?? :D oot tainnu nyt tehdä aika rankkoja yleistyksiä omien lasten perusteella..ei se nyt kyllä noin yleensä mee :D
Alue: Aihe vapaa
Tiedän tuollaisen pojan. Mutta se on luultavasti saanut niin tiukan uskonnollisen kasvatuksen, ettei sille tule edes mieleen uhmata vanhempia lähtemällä ulos. Nöyrä poika on. Ja vanhemmat eivät siis todellakaan rohkaise lähtemään - päinvastoin. Pikkuveli tekee raivaustyötä ja lähtee kavereiden kanssa baariin, vaikka kotona tulee haukut ja häpeällä leimaaminen. Eikä uskalla mennä baarista kotiin yöksi, mutta onneksi sillä on fiksuja kavereita, joiden luona voi yöpyä.