Herkät nauttivat ja kärsivät enemmän

Täällä toinen. Kärsimys on ollut järkyttävää pahimmillaan ja minusta tuntuukin että paljoa lähemmäs ei pääse kuolemaa täysin elossa ollessa. Toisaalta kun olen tuntenut hyviä tunteita ja varsinkin rakkautta niin se tuntuu luissa ja ytimissä. Joskus jopa olen pysähtynyt pohtimaan eri materiaalien, niin kuin silkkivaatteen, kosketusta ihollani. Olen myös harkinnut itsemurhaa ja sitten kun joku sattuukin hymyilemään minua kohden niin kysyn itseltäni miksi. Silti sama vuoristorata jatkuu minullakin.

Ihan totta :) En ole aikaisemmin ajatellutkaan että ehkä erityisherkät kokevat positiiviset tunteet erityisen voimakkaasti, mutta pitänee varmasti paikkaansa.  terv. vuoristorataa joka päivä.. .:)

Ihan totta :) En ole aikaisemmin ajatellutkaan että ehkä erityisherkät kokevat positiiviset tunteet erityisen voimakkaasti, mutta pitänee varmasti paikkaansa.  terv. vuoristorataa joka päivä.. .:)

Koetko että koska tänään on kalenteriin merkitty uusi vuosi että sinulla pitäisi sen takia olla menoa ja olla niin kuin muut? Tosiasia on että tämä päivä on ihan samanlainen kuin muutkin, etkä suinkaan ole ainoa joka on yksin.

Sekin auttaa jos pystyt olemaan muille avuksi niin unohdat itseesi keskittymisen.

Yksinäisyys taitaa olla herkille vähän turhankin tuttu tunne. Mutta jos käy niin onnekkaasti että ne hyvät tunteet pääsee jakamaan jonkun kanssa, niin sitä tuntee olevansa niin elossa ettei voi edes käsittää asiaa.

Mä oon muuten mies. Eli se herkkyys ei liity sukupuoleen.

ap

[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 20:27"]

Koetko että koska tänään on kalenteriin merkitty uusi vuosi että sinulla pitäisi sen takia olla menoa ja olla niin kuin muut? Tosiasia on että tämä päivä on ihan samanlainen kuin muutkin, etkä suinkaan ole ainoa joka on yksin.

Sekin auttaa jos pystyt olemaan muille avuksi niin unohdat itseesi keskittymisen.

[/quote]Itse juhlin silloin kun se on hauskaa, en tykkää keinotekoisista pakkojuhlista.

Ooh, niin tuttua! Saatan olla niin onnellinen jostakin pikkujutusta ja taas toisinaan KAIKKI on pielessä. Kaikkeen reagoin niin voimakkaasti. Toisinaan olisi kiva olla ihan vaan coolisti.

Totta. Itse nautin ihan suunnattomasti joistakin aistinautinnoista kuten ruoasta ja seksistä. Aina kun olen kertonut kuinka niistä nautin, osa ei voi mitenkään ymmärtää. Toisaalta taas ahdistun herkästi ja tunnen myös negatiivisia todella helposti.

No olen ap.n kanssa täysin samaa mieltä. Tosin en ole varsinaisesti yksinäinen.. ihania ihmisä elämässä on, mutta kuitenkaan ehkei sellaista joka ymmärtäisi tämän herkkyyteni. Toisin sanoen olen tunteitteni kanssa varsin yksin. En enää edes yritä jakaa vahvoja tunnetilojani muiden kanssa, sillä saan lähinnä hellyyttäviä hymähdyksiä osakseni. Ihmettelin itse vuosikaudet miten muut ei koe niin vahvasti elämän ihanuuksia, haltioidu maisemista, musiikista, juuston mausta tai vain jostain mielettömästä hetkestä. Ihmettelin myös, miksei muut itke, kärsi, valvo ja suorastaan huuda siitä kivusta minkä vääryydet, toisten kärsimykset ja kaikenlainen välinpitämättömyys aiheuttavat. Olen opetellut olemaan näiden top-tunteitteni kanssa ihan keskenäni vaikka joskus toivon, että olisi joku joka jakaisi sen kaiken sisälläni myllertävän tunteiden kirjon....

[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 20:28"]

Yksinäisyys taitaa olla herkille vähän turhankin tuttu tunne. Mutta jos käy niin onnekkaasti että ne hyvät tunteet pääsee jakamaan jonkun kanssa, niin sitä tuntee olevansa niin elossa ettei voi edes käsittää asiaa.

Mä oon muuten mies. Eli se herkkyys ei liity sukupuoleen.

ap

[/quote]

Olen nainen, mutta komppaan. Äitini ja isoäitini ovat naisina esimerkkejä siitä että tunneherkkyys on yksilöllinen ominaisuus. He olivat jotenkin ylikäytännöllisiä ja viileitä ihmisiä. Olen nähnyt äitini itkevän vain kahdesti elämäni aikana. Oma tunneherkkyyteni tulee isältäni ja koen monella tapaa enemmän läheisyyttä häneen.

Mä olen kuvataiteilija ja se miten mä hahmotan ympäristöä on myös aika erilainen massoista. Mä ihailen esimerkiksi sitä miten taivas värjäytyy eri vivahteilla, kauniita kasvonpiirteitä, saatan miettiä todella kauan jotain yksityiskohtia arkkitehtuurissa, ja sitä miltä se paikka näytti vaikka 100 vuotta sitten. Ihailen myös kauniita kankaita, huonekaluja, luonnossa kukkia.

Näen myös ihmisestä heti kättelyssä aika paljon. Eleet, silmät ja ihan vaan olemus kertovat joskus ihan eri asoita kuin mitä hän puhuu. Eli valehtelee tai kaunistelee asioita. Suurin osa asioista on vain nähtävissä näkymättömän kautta.

[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 20:58"]

Mä olen kuvataiteilija ja se miten mä hahmotan ympäristöä on myös aika erilainen massoista. Mä ihailen esimerkiksi sitä miten taivas värjäytyy eri vivahteilla, kauniita kasvonpiirteitä, saatan miettiä todella kauan jotain yksityiskohtia arkkitehtuurissa, ja sitä miltä se paikka näytti vaikka 100 vuotta sitten. Ihailen myös kauniita kankaita, huonekaluja, luonnossa kukkia.

Näen myös ihmisestä heti kättelyssä aika paljon. Eleet, silmät ja ihan vaan olemus kertovat joskus ihan eri asoita kuin mitä hän puhuu. Eli valehtelee tai kaunistelee asioita. Suurin osa asioista on vain nähtävissä näkymättömän kautta.

[/quote]

Minäkin huomaan nuo eleet. Siksi minulla onkin tapana sanoa että kaikki ihmiset ovat rehellisiä. Vaikka he eivät sanoin sano totuutta niin he kertovat sen tietämättään muulla tavoin. -2

Herkkyys on syvältä. Kunpa en olisi niin herkkä

Täällä myös yksi herkkä yksilö. En silti vaihtaisi elämääni jonkun toisen elämään milloinkaan, vaikka oma elämäni onkin ollut aikamoista välillä. Mulla kuitenkin todellakin on kykyni ja etenkin laajemmin käsityskykyni, ja mm. niiden vuoksi koen oman elämäni olevan todella antoisaa sen parhaimpina hetkinä. Upeaa. Mitä sitten tulee siihen kärsimyspuoleen, niin jotenkin sen vain on oppinut hanskaamaan, lopultakin. Tiedän mitä kannattaa haluta, tiedän mitä kannattaa välttää. Rakkaus missä tahansa merkityksessään on ehkä se perimmäinen kaiken a ja o.

Täällä myös herkkis ilmottautuu. Mä tänään just itkin kun kuuntelin lapsen lauluesitystä cd.ltä, se oli niin kauniin ja aidon kuuloinen.
Siis hengellinen laulu ja sanat koskettivat.
Ajattelin,että kunpa pysyisin kokoajan tällä mielellä niin olisin onnellinen ja nöyrempi jatkuvalla syötöllä.