Koska imetysfanaatikot ymmärtävät, ettei imetys tee parempaa äitiä

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 15:55"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 23:42"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 23:12"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 21:35"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 20:49"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 20:21"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 19:52"]Tämä keskustelu on kamala. Millaisia ihmisiä täällä oikein on. Erehdyin lukemaan näitä imetys/korvikekeskusteluja ennen lapseni syntymää ja itkin vuolaasti kun imetys ei lähtenytkään käyntiin ongelmitta. Olin etukäteen lukenut kirjan imetyksestä, olen akateeminen ja tietoinen imetyksen hyödyistä ja tutkimuksista. Sitten yhtäkkiä synnytin lapsen, joka ei pystynyt imemään rinnoistani maitoa, jota kyllä riitti. Koin olevani niin epäonnistunut ja huono äiti, sillä jokainen imetyskeskustelu täällä ja monessa muussa paikassa toistaa, että jokainen voi imettää jos vaan haluaa eikä luovuta. Kipua pitää kestää, pakko pakko pakko. Se oli kamalaa aikaa. Lääkärit sitten loppujen lopuksi puhuivat järkeä päähäni. Kolmannen rintatulehduksen kohdalla tajusin luovuttaa. Sairaalan päivystyksissä alati istuvasta tai sängyn pohjalla kuumehoureisena makaavasta äidistä ei paljoa ole hyötyä vauvalle. Kiintymyssuhde ja kaikki kärsi tuosta turhasta yrittämisestä. Viikkoja syötin vauvalle veristä maitoani, jonka raukka aina oksensi ulos. Paino laski ja vauva huusi. Päässäni vain kuulin tuon hokeman, että jokainen voi imettää jos vaan haluaa eikä luovuta. [/quote] Mä en usko että kukaan tuollaisessa tilanteessa imettämisen lopettanutta äitiä syyllistäisi tai haukkuisi. (Tai no siis, löytyyhän täältä palstalta näitä poikkeusyksilöitä toki..) Mutta yhtälailla tuntuu pahalta se epäasiallisuus toiseen suuntaan, haukutaan lehmäksi, omituiseksi ja mitä vielä imettämisen takia. Mutta siis joka tapauksessa, eiköhän ne esitetyt kritiikit liity näihin 'en halua imettää kun se on ällöttävää ja pilaa tissit' -tapauksiin, ei todellakaan niihin joilla on ollut hankaluuksia imetyksen kanssa. Älä siis pahoita mieltäsi!

[/quote]

Väittäisin, että melkeinpä jokaisessa imetys/korvikeaiheisessa keskustelussa täällä mainitaan, että jokainen voi imettää, jos vain haluaa eikä luovuta liian aikaisin. Se tulee lähes aina esille ja juuri se lause on minusta kuolettava. Se mitätöi jokaisen omakohtaisen kokemuksen ja yrityksen. Samalla se mitätöi myös jokaisen oman harkintakyvyn. Tiedän, että haukkuminen on raadollista molempiin suuntiin. Kuitenkin näistä aloituksista yhdeksän kymmenestä on suunnattu imettäjiltä korvikkeen antajille.

Kuinka moni sitten on sellainen "tissit menee pilalle"-tapaus, joille nämä aloitukset olisi suunnattu? Tilastojen mukaan yli 90% äideistä aloittaa imetyksen ja kotiutuu synnytyssairaalasta imettävänä. Kuitenkin vain 1% täysimettää 6kk (THL 2009). Jotain siis selkeästi tapahtuu siinä välissä. En jaksa uskoa, että kaikki vauvapalstalla aloitetut keskustelut olisi suunnattu arvosteluina näille alle 10 prosentille, jotka eivät aikoneetkaan koskaan imettää. Surullista on se, että todennäköisesti siihen arvosteluun törmää juurikin ne yli 90%, jotka haluavat imettää ja epätoivoissaan, sekä samalla hormonipäissään, etsivät tietoa pitkin internetiä imetyksestä kun se ei lähdekään sujumaan odotetusti. Näin minullekin kävi. Yön pimeinä tunteina googlettelin apua tilanteeseeni ja niin moni linkki vei foorumeille, joissa neuvojen lisäksi sai lukea yksinkertaistettuja kommentteja imetyksestä ja äidin viitseliäisyydestä. Myös viralliset oppaat hokevat, että imetys onnistuu kyllä kaikilla kunhan vaan jaksaa sinnitellä. Sitä mantraa minäkin itselleni hoin, olenhan korkeasti koulutettu imetystutkimukset lukenut äiti, joka haluaa lapselleen parasta. Vauvani on jo iso, mutta muistan ne keskustelut edelleen sydäntäsärkevästi. Edelleen sydäntäni kylmää lukea näitä vuosi vuodelta raaistuvia ja syyllistäviä keskusteluita aiheesta.

En jaksa uskoa, että taustalla on oikea ja aito huoli imetyksestä. Jos olisi, niin jokainen varmasti ymmärtää, että kannustus ja tuki on se, millä päästään pitkälle. Ei syyllistäminen ja haukkuminen. 

[/quote]

Lähes kaikilla imettäjillä on ollut jotain vaikeuksia, haavautuneet nännit, maito ei tunnu riittävän, rintatulehdukset, jne. Siksi tuntuu jotenkin epäriittävältä syyltä jos jollakulla imetys tyssää tuollaiseen. Tietysti tilanteet vaihtelevat, ja joskus on oikeasti kaikki kokeiltu eikä imetystä vain pystytä jatkamaan. Mutta varmuudella on myös tapauksia, joissa luovutetaan aivan liian helpolla.

[/quote]

Mikä sinä olet sanomaan kuinka isoja asioita nuo ovat olleet jokaiselle yksilölle? Yhdelle rintatulehdus nostattaa 40 asteen kuumeen useaski vuorokaudeksi ja olon niin heikoksi, ettei vauvaa voi pitää sylissä. Toiselle se on kipua rinnassa. Jollekin imetys saa nännit kipeiksi ja haavoille kun taas toiselle kivun voi aiheuttaa huono imuote, jonka vuoksi verenvuoto on nännin sisältä. Molemmat kokeneena voi sanoa, että ainakin omalla kohdallani kipu oli infernaalista jälkimmäisen kohdalla. 

Tästä juuri on kyse. Ventovieraat ihmiset alkavat mitätöidä toisten kokemuksia asettuen jumalaksi julistaen kaikkien kivun, oireiden ja tautien olevan samalla viivalla. Samalla myös mitätöidään jokaisen yksilön oma harkintakyky. Milloin on aika lopettaa. Jostain syystä sinussakin istuu syvässä se luulo, että äiti joka on aloittanut imetyksen päättää kuitenkin lopettaa sen hyvin heppoisista syistä - ikään kuin ei vain huvittaisi enää. Miksi sitten on olemassa imetystukipuhelimet ja nettisivut. Voin kertoa, että meitä asian kanssa kamppailleita on paljon. Jokaiselle meistä on kuolettavaa kuulla kepeitä mitätöiviä heittoja kaltaisiltasi. Jos tarkoituksesi olisi hyvä, keskittyisit neuvomaan pyydettäessä ja kannustamaan ja tukemaan. Et mitätöimään toiste syitä lopettaa yritys.

[/quote]

On minullakin ollut 40 asteen kuume rintatulehduksesta johtuen, ja nännit ovat olleet haavaumilla. Eivät ole estäneet imetystä, kipu on ollut lyhytaikaista eli max muutama päivä. Olen myös lueskellut imetyssivustoja koska niistä saa hyvää tietoa, jota ei neuvolassa jaeta. Ei ole tarkoitus mitätöidä, mutta tosiaan itsellänikään homma ei ole ollut aina ruusuilla tanssimista ja silti imetys on jatkunut kun olen pysynyt sitkeänä ja etsinyt keinot. En ole mikään yli-ihminen eikä tämä ole ollut mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeaa, olen varma että suurin osa äideistä pystyisi samaan lopputulokseen halutessaan. Ja johan olen myöntänyt, että on tietysti niitäkin, joilla ei mikään auta ja silloin korvikkeet ovat hyvä ratkaisu.

[/quote]

Kuten yllä kirjoitin, minulla on kokemusta sekä nännihaavojen aiheuttamasta kivusta että huonosta imuotteesta johtuvasta kivusta, joka aiheutti sisäistä verenvuotoa. Nännihaavakipu oli jotenkin siedettävää, mutta se toinen kipu oli kymmenkertaista. Juuri tästä ilmiöstä puhuin. Et voi tietää toisten kokemien kipujen astetta vain vertaamalla itseesi. Jos oma kipusi oli siedettävää, se ei tarkoita, että muiden olisi. Sanoit myös kipujesi kestäneen muutaman päivän. Toisilla ne kestävät viikkoja ja kuukausia. Juri tällaiset yleistykset omien kokemuksien pohjalta mitätöivät toisten omakohtaiset kokemukset totaalisesti. Samoin jokaisen oman harkintakyvyn. Tällaisilla kommenteilla tullaan myös mitätöidyksi lääkäreiden, hoitajien ja imetystukihenkilöiden ammattitaito. Kerroinhan, että nämä kaikki tahot yrittivät auttaa minua, tuloksetta. Silti olisi siis ollut olemassa se vaihtoehto, että olisi vain pitänyt jatkaa(ko)?

Ehkä tätäkin keskustelua lukee samojen kokemieni ongelmien kanssa painivat, joten osaisiko joku kertoa mitä siinä tilanteessa pitäisi tehdä kun maito on viikkoja niin veristä, että vauva oksentaa jokaisen syötön jälkeen kaiken ulos? Verisyys siis johtui väärästä imuotteesta, jota ei yllämainitut apujoukotkaan kyenneet korjaamaan. 

[/quote]

Kipuni olivat siedettävyyden rajoissa ja verrattain lyhytkestoisia, koska aktiivisesti etsin tietoa ja keinoja mitkä helpottavat. Synnytyksen jälkeen nännien rasvailu, rintatulehduksen oireiden lievittäminen eri keinoin, jne. 

Lääkärien ja hoitajien ammattitaitoon EI kannata aina luottaa imetyksen suhteen, usein heillä on väärää tietoa. Minulle lääkäri on sanonut esim. ettei yli 1-vuotiasta ole syytä imettää koska maidon ravintoarvo on tuolloin 0. Tuohan ei missään nimessä pidä paikkansa, vaan maidon ravintoarvot pysyy samana läpi imetyksen, siitä on tietoa useissa lähteissä.

En osaa sanoa, olisiko sinun pitänyt jatkaa, olisiko ollut keinoa millä imetys olisi onnistunut. Ehkä kuulut niihin, joilla mikään keino ei auta. Oliko vauvan asento sylissä väärä, oliko nänni asetettu suuhun väärin, näihin ainakin voi itse vaikuttaa. Siihen ei voi vaikuttaa jos vauvan suu jotenkin rakenteellisesti ei sovi imetykseen, mutta ei kai silloin pulloruokintakaan onnistu? Jos vauva on jo tottunut väärään imuotteeseen, niin siihenkin voi ainakin jossain määrin vaikuttaa kun vaan pitää asennot ja otteet oikeina. Asento pitää korjata heti kun tuntee vähänkään kipua, koska normaalisti imetys ei satu yhtään imuotteen ollessa oikea. Näytettiinkö sinulle kädestä pitäen oikeat otteet, huomasivatko muut millä tavoin imuote on väärä? Olisiko auttanut, jos olisi antanut rintojen levätä muutaman päivän ja antanut verenvuodon loppua, sitten oikeilla otteilla taas koittaa imetystä. Mahdotonta täältä käsin sanoa.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 03:37"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 03:14"]Maailmassa on olemassa kaksi äitimyyttiä, joista kumpikaan ei liity äidinmaitoon. Molempia harhoja on tässäkin ketjussa vakavalla naamalla lausuttu. Jos näistä päästäisiin yli niin voitaisiin oikeasti panostaa lasten hyvinvointiin:

1. Jokainen äiti on paras äiti omalle lapselleen.

2. Jokainen äiti tekee parhaansa oman lapsensa hyväksi.
[/quote]

Kun päästään siitä harhasta, että kuka sinä olet määrittelemään tai sanomaan yhtään mitään myyteistä tai mistään niin ollaan jo askel edempänä? Keitä täällä palstalla luulee olevansa, jotain keisareita kenties? ;D
[/quote]

Vastasin vain tuohon aloitukseen :) Ja siis omalla mielipiteelläni niin kuin aloittajakin :) On liian tabu sanoa että niitä huonoja äitejä kyllä on. Nykyään vaan pitää saada olla niin pohjattoman itsekäs, vaikka oman lapsen henki riippuisi omista valinnoista. Sekin on varmaan sitten joku ihmisoikeus.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 18:28"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 15:55"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 23:42"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 23:12"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 21:35"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 20:49"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 20:21"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 19:52"]Tämä keskustelu on kamala. Millaisia ihmisiä täällä oikein on. Erehdyin lukemaan näitä imetys/korvikekeskusteluja ennen lapseni syntymää ja itkin vuolaasti kun imetys ei lähtenytkään käyntiin ongelmitta. Olin etukäteen lukenut kirjan imetyksestä, olen akateeminen ja tietoinen imetyksen hyödyistä ja tutkimuksista. Sitten yhtäkkiä synnytin lapsen, joka ei pystynyt imemään rinnoistani maitoa, jota kyllä riitti. Koin olevani niin epäonnistunut ja huono äiti, sillä jokainen imetyskeskustelu täällä ja monessa muussa paikassa toistaa, että jokainen voi imettää jos vaan haluaa eikä luovuta. Kipua pitää kestää, pakko pakko pakko. Se oli kamalaa aikaa. Lääkärit sitten loppujen lopuksi puhuivat järkeä päähäni. Kolmannen rintatulehduksen kohdalla tajusin luovuttaa. Sairaalan päivystyksissä alati istuvasta tai sängyn pohjalla kuumehoureisena makaavasta äidistä ei paljoa ole hyötyä vauvalle. Kiintymyssuhde ja kaikki kärsi tuosta turhasta yrittämisestä. Viikkoja syötin vauvalle veristä maitoani, jonka raukka aina oksensi ulos. Paino laski ja vauva huusi. Päässäni vain kuulin tuon hokeman, että jokainen voi imettää jos vaan haluaa eikä luovuta. [/quote] Mä en usko että kukaan tuollaisessa tilanteessa imettämisen lopettanutta äitiä syyllistäisi tai haukkuisi. (Tai no siis, löytyyhän täältä palstalta näitä poikkeusyksilöitä toki..) Mutta yhtälailla tuntuu pahalta se epäasiallisuus toiseen suuntaan, haukutaan lehmäksi, omituiseksi ja mitä vielä imettämisen takia. Mutta siis joka tapauksessa, eiköhän ne esitetyt kritiikit liity näihin 'en halua imettää kun se on ällöttävää ja pilaa tissit' -tapauksiin, ei todellakaan niihin joilla on ollut hankaluuksia imetyksen kanssa. Älä siis pahoita mieltäsi!

[/quote]

Väittäisin, että melkeinpä jokaisessa imetys/korvikeaiheisessa keskustelussa täällä mainitaan, että jokainen voi imettää, jos vain haluaa eikä luovuta liian aikaisin. Se tulee lähes aina esille ja juuri se lause on minusta kuolettava. Se mitätöi jokaisen omakohtaisen kokemuksen ja yrityksen. Samalla se mitätöi myös jokaisen oman harkintakyvyn. Tiedän, että haukkuminen on raadollista molempiin suuntiin. Kuitenkin näistä aloituksista yhdeksän kymmenestä on suunnattu imettäjiltä korvikkeen antajille.

Kuinka moni sitten on sellainen "tissit menee pilalle"-tapaus, joille nämä aloitukset olisi suunnattu? Tilastojen mukaan yli 90% äideistä aloittaa imetyksen ja kotiutuu synnytyssairaalasta imettävänä. Kuitenkin vain 1% täysimettää 6kk (THL 2009). Jotain siis selkeästi tapahtuu siinä välissä. En jaksa uskoa, että kaikki vauvapalstalla aloitetut keskustelut olisi suunnattu arvosteluina näille alle 10 prosentille, jotka eivät aikoneetkaan koskaan imettää. Surullista on se, että todennäköisesti siihen arvosteluun törmää juurikin ne yli 90%, jotka haluavat imettää ja epätoivoissaan, sekä samalla hormonipäissään, etsivät tietoa pitkin internetiä imetyksestä kun se ei lähdekään sujumaan odotetusti. Näin minullekin kävi. Yön pimeinä tunteina googlettelin apua tilanteeseeni ja niin moni linkki vei foorumeille, joissa neuvojen lisäksi sai lukea yksinkertaistettuja kommentteja imetyksestä ja äidin viitseliäisyydestä. Myös viralliset oppaat hokevat, että imetys onnistuu kyllä kaikilla kunhan vaan jaksaa sinnitellä. Sitä mantraa minäkin itselleni hoin, olenhan korkeasti koulutettu imetystutkimukset lukenut äiti, joka haluaa lapselleen parasta. Vauvani on jo iso, mutta muistan ne keskustelut edelleen sydäntäsärkevästi. Edelleen sydäntäni kylmää lukea näitä vuosi vuodelta raaistuvia ja syyllistäviä keskusteluita aiheesta.

En jaksa uskoa, että taustalla on oikea ja aito huoli imetyksestä. Jos olisi, niin jokainen varmasti ymmärtää, että kannustus ja tuki on se, millä päästään pitkälle. Ei syyllistäminen ja haukkuminen. 

[/quote]

Lähes kaikilla imettäjillä on ollut jotain vaikeuksia, haavautuneet nännit, maito ei tunnu riittävän, rintatulehdukset, jne. Siksi tuntuu jotenkin epäriittävältä syyltä jos jollakulla imetys tyssää tuollaiseen. Tietysti tilanteet vaihtelevat, ja joskus on oikeasti kaikki kokeiltu eikä imetystä vain pystytä jatkamaan. Mutta varmuudella on myös tapauksia, joissa luovutetaan aivan liian helpolla.

[/quote]

Mikä sinä olet sanomaan kuinka isoja asioita nuo ovat olleet jokaiselle yksilölle? Yhdelle rintatulehdus nostattaa 40 asteen kuumeen useaski vuorokaudeksi ja olon niin heikoksi, ettei vauvaa voi pitää sylissä. Toiselle se on kipua rinnassa. Jollekin imetys saa nännit kipeiksi ja haavoille kun taas toiselle kivun voi aiheuttaa huono imuote, jonka vuoksi verenvuoto on nännin sisältä. Molemmat kokeneena voi sanoa, että ainakin omalla kohdallani kipu oli infernaalista jälkimmäisen kohdalla. 

Tästä juuri on kyse. Ventovieraat ihmiset alkavat mitätöidä toisten kokemuksia asettuen jumalaksi julistaen kaikkien kivun, oireiden ja tautien olevan samalla viivalla. Samalla myös mitätöidään jokaisen yksilön oma harkintakyky. Milloin on aika lopettaa. Jostain syystä sinussakin istuu syvässä se luulo, että äiti joka on aloittanut imetyksen päättää kuitenkin lopettaa sen hyvin heppoisista syistä - ikään kuin ei vain huvittaisi enää. Miksi sitten on olemassa imetystukipuhelimet ja nettisivut. Voin kertoa, että meitä asian kanssa kamppailleita on paljon. Jokaiselle meistä on kuolettavaa kuulla kepeitä mitätöiviä heittoja kaltaisiltasi. Jos tarkoituksesi olisi hyvä, keskittyisit neuvomaan pyydettäessä ja kannustamaan ja tukemaan. Et mitätöimään toiste syitä lopettaa yritys.

[/quote]

On minullakin ollut 40 asteen kuume rintatulehduksesta johtuen, ja nännit ovat olleet haavaumilla. Eivät ole estäneet imetystä, kipu on ollut lyhytaikaista eli max muutama päivä. Olen myös lueskellut imetyssivustoja koska niistä saa hyvää tietoa, jota ei neuvolassa jaeta. Ei ole tarkoitus mitätöidä, mutta tosiaan itsellänikään homma ei ole ollut aina ruusuilla tanssimista ja silti imetys on jatkunut kun olen pysynyt sitkeänä ja etsinyt keinot. En ole mikään yli-ihminen eikä tämä ole ollut mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeaa, olen varma että suurin osa äideistä pystyisi samaan lopputulokseen halutessaan. Ja johan olen myöntänyt, että on tietysti niitäkin, joilla ei mikään auta ja silloin korvikkeet ovat hyvä ratkaisu.

[/quote]

Kuten yllä kirjoitin, minulla on kokemusta sekä nännihaavojen aiheuttamasta kivusta että huonosta imuotteesta johtuvasta kivusta, joka aiheutti sisäistä verenvuotoa. Nännihaavakipu oli jotenkin siedettävää, mutta se toinen kipu oli kymmenkertaista. Juuri tästä ilmiöstä puhuin. Et voi tietää toisten kokemien kipujen astetta vain vertaamalla itseesi. Jos oma kipusi oli siedettävää, se ei tarkoita, että muiden olisi. Sanoit myös kipujesi kestäneen muutaman päivän. Toisilla ne kestävät viikkoja ja kuukausia. Juri tällaiset yleistykset omien kokemuksien pohjalta mitätöivät toisten omakohtaiset kokemukset totaalisesti. Samoin jokaisen oman harkintakyvyn. Tällaisilla kommenteilla tullaan myös mitätöidyksi lääkäreiden, hoitajien ja imetystukihenkilöiden ammattitaito. Kerroinhan, että nämä kaikki tahot yrittivät auttaa minua, tuloksetta. Silti olisi siis ollut olemassa se vaihtoehto, että olisi vain pitänyt jatkaa(ko)?

Ehkä tätäkin keskustelua lukee samojen kokemieni ongelmien kanssa painivat, joten osaisiko joku kertoa mitä siinä tilanteessa pitäisi tehdä kun maito on viikkoja niin veristä, että vauva oksentaa jokaisen syötön jälkeen kaiken ulos? Verisyys siis johtui väärästä imuotteesta, jota ei yllämainitut apujoukotkaan kyenneet korjaamaan. 

[/quote]

Kipuni olivat siedettävyyden rajoissa ja verrattain lyhytkestoisia, koska aktiivisesti etsin tietoa ja keinoja mitkä helpottavat. Synnytyksen jälkeen nännien rasvailu, rintatulehduksen oireiden lievittäminen eri keinoin, jne. 

Lääkärien ja hoitajien ammattitaitoon EI kannata aina luottaa imetyksen suhteen, usein heillä on väärää tietoa. Minulle lääkäri on sanonut esim. ettei yli 1-vuotiasta ole syytä imettää koska maidon ravintoarvo on tuolloin 0. Tuohan ei missään nimessä pidä paikkansa, vaan maidon ravintoarvot pysyy samana läpi imetyksen, siitä on tietoa useissa lähteissä.

En osaa sanoa, olisiko sinun pitänyt jatkaa, olisiko ollut keinoa millä imetys olisi onnistunut. Ehkä kuulut niihin, joilla mikään keino ei auta. Oliko vauvan asento sylissä väärä, oliko nänni asetettu suuhun väärin, näihin ainakin voi itse vaikuttaa. Siihen ei voi vaikuttaa jos vauvan suu jotenkin rakenteellisesti ei sovi imetykseen, mutta ei kai silloin pulloruokintakaan onnistu? Jos vauva on jo tottunut väärään imuotteeseen, niin siihenkin voi ainakin jossain määrin vaikuttaa kun vaan pitää asennot ja otteet oikeina. Asento pitää korjata heti kun tuntee vähänkään kipua, koska normaalisti imetys ei satu yhtään imuotteen ollessa oikea. Näytettiinkö sinulle kädestä pitäen oikeat otteet, huomasivatko muut millä tavoin imuote on väärä? Olisiko auttanut, jos olisi antanut rintojen levätä muutaman päivän ja antanut verenvuodon loppua, sitten oikeilla otteilla taas koittaa imetystä. Mahdotonta täältä käsin sanoa.
[/quote]

Menee todella paksuksi. Käytät tietoa sinulle mielivaltaisella tavalla, muutat sitä tarpeesi mukaan mikä tieto käy ja mikä ei provosoimaan. Mitätöit ja vähättelet, et tiedä miltä toisesta tuntuu ja kun kaikki on tehty asian eteen niin vaivaudut vinkumaan vastaan väittämällä muuta. On naurettavaa, että väität ammattilaisten taidosta eri asiayhteydessä itsellesi sopivalla tavalla. Vai että nyt ammattilaisetkin väärässä eikä heihin pidä luottaa. :) huh, ainoastaan moukka kehtaa alkaa puhua ammattilaisten tiedoista väärinä ja sitten taas lytätessään käyttää aseena. Ai niin mutta kun tieto käy sinulle jos se sopii häijyn mielesi kanssa yksi-yhteen kirjoitteluun. Todistit että kanssasi ei pysty keskustelemaan, mitään et ymmärrä tai välitä mitä toinen puhuu. Elämä opettaa sinuakin vielä. Kivusta tai erilaisista kokemuksista et selkeästi ymmärrä yhtään mitään. Imuote rinnasta ei ole sama asia kuin pullosta, kyllä hölmömpikin tuon ymmärtää. Vauvan ei tarvitse samalla tavalla tehdä töitä ja kun imu ei onnistu niin se ei onnistu vaikka väittäisit kuuta juustoksi. Olet naurettava väittäessäsi, että äm ravintoarvot pysyisi samoina. :) Enää en vastaa kaltaisellesi naudalle koska olet kouluttamaton ja selvästi mielenvikainen palstailija.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 13:59"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 21:58"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 21:45"][quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 17:57"] Naurettavaa haukkua huonoksi äidiksi jos ei imetä. Kaikki ei siihen pysty tai halua. Mä varmaan oksentaisin kuvotuksesta, jos joku pakottaisi imettämään lasta, sitten joskus kun lapsia hommaan. [/quote] Kaikki pystyvät imettämään kunhan tekevät sen oikein. Se on luonnon laki. Kun väliin tungetaan sokerivettä ja maitopulloa niin saa syyttää vain itseään.  Ihan turha vinkua ja tulla selittämään, että voi voi ja koska ja kun. [/quote] Ei riemulla rajaa kun imettäjä on päästään vajaa. Mitäs sinä vinkuapina sanot sairaalassa kun vauvalle annetaan pullomaitoa äidiltä kysymättä? Sitä sokerivettäkään ei anna äidit joten kommenttisi on yhtä paskaa mitä olet ihmisenä.

[/quote]

sairaalassa ei anneta vauvalle lisämaitoa eikä sokerivettä mikäli äiti sen etukäteen kieltää

näin oli jo 90-luvulla, kun omat lapseni synnytin
[/quote]

Idiootti. Yli 20 vuoden aikana on tapahtunut muutoksia ja lisämaidon antaminen on sairaalakohtaista joten jatkapa vain huutelua tietämättä tyhmyri asioista. Googleta kerran tietosi rajoittuu juurikin vanhan jauhamiseen.
[/quote]

Itse sanoin että se vauva ei mene minnekään ilman isää/äitiä. Ja pulloa saa vain jos kuolen. Ei sairaala saa mitään tehdä ilman vanhemman lupaa, ellei ole hengenvaarallinen tilanne.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 15:55"][quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 23:42"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 23:12"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 21:35"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 20:49"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 20:21"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 19:52"]Tämä keskustelu on kamala. Millaisia ihmisiä täällä oikein on. Erehdyin lukemaan näitä imetys/korvikekeskusteluja ennen lapseni syntymää ja itkin vuolaasti kun imetys ei lähtenytkään käyntiin ongelmitta. Olin etukäteen lukenut kirjan imetyksestä, olen akateeminen ja tietoinen imetyksen hyödyistä ja tutkimuksista. Sitten yhtäkkiä synnytin lapsen, joka ei pystynyt imemään rinnoistani maitoa, jota kyllä riitti. Koin olevani niin epäonnistunut ja huono äiti, sillä jokainen imetyskeskustelu täällä ja monessa muussa paikassa toistaa, että jokainen voi imettää jos vaan haluaa eikä luovuta. Kipua pitää kestää, pakko pakko pakko. Se oli kamalaa aikaa. Lääkärit sitten loppujen lopuksi puhuivat järkeä päähäni. Kolmannen rintatulehduksen kohdalla tajusin luovuttaa. Sairaalan päivystyksissä alati istuvasta tai sängyn pohjalla kuumehoureisena makaavasta äidistä ei paljoa ole hyötyä vauvalle. Kiintymyssuhde ja kaikki kärsi tuosta turhasta yrittämisestä. Viikkoja syötin vauvalle veristä maitoani, jonka raukka aina oksensi ulos. Paino laski ja vauva huusi. Päässäni vain kuulin tuon hokeman, että jokainen voi imettää jos vaan haluaa eikä luovuta. [/quote] Mä en usko että kukaan tuollaisessa tilanteessa imettämisen lopettanutta äitiä syyllistäisi tai haukkuisi. (Tai no siis, löytyyhän täältä palstalta näitä poikkeusyksilöitä toki..) Mutta yhtälailla tuntuu pahalta se epäasiallisuus toiseen suuntaan, haukutaan lehmäksi, omituiseksi ja mitä vielä imettämisen takia. Mutta siis joka tapauksessa, eiköhän ne esitetyt kritiikit liity näihin 'en halua imettää kun se on ällöttävää ja pilaa tissit' -tapauksiin, ei todellakaan niihin joilla on ollut hankaluuksia imetyksen kanssa. Älä siis pahoita mieltäsi!

[/quote]

Väittäisin, että melkeinpä jokaisessa imetys/korvikeaiheisessa keskustelussa täällä mainitaan, että jokainen voi imettää, jos vain haluaa eikä luovuta liian aikaisin. Se tulee lähes aina esille ja juuri se lause on minusta kuolettava. Se mitätöi jokaisen omakohtaisen kokemuksen ja yrityksen. Samalla se mitätöi myös jokaisen oman harkintakyvyn. Tiedän, että haukkuminen on raadollista molempiin suuntiin. Kuitenkin näistä aloituksista yhdeksän kymmenestä on suunnattu imettäjiltä korvikkeen antajille.

Kuinka moni sitten on sellainen "tissit menee pilalle"-tapaus, joille nämä aloitukset olisi suunnattu? Tilastojen mukaan yli 90% äideistä aloittaa imetyksen ja kotiutuu synnytyssairaalasta imettävänä. Kuitenkin vain 1% täysimettää 6kk (THL 2009). Jotain siis selkeästi tapahtuu siinä välissä. En jaksa uskoa, että kaikki vauvapalstalla aloitetut keskustelut olisi suunnattu arvosteluina näille alle 10 prosentille, jotka eivät aikoneetkaan koskaan imettää. Surullista on se, että todennäköisesti siihen arvosteluun törmää juurikin ne yli 90%, jotka haluavat imettää ja epätoivoissaan, sekä samalla hormonipäissään, etsivät tietoa pitkin internetiä imetyksestä kun se ei lähdekään sujumaan odotetusti. Näin minullekin kävi. Yön pimeinä tunteina googlettelin apua tilanteeseeni ja niin moni linkki vei foorumeille, joissa neuvojen lisäksi sai lukea yksinkertaistettuja kommentteja imetyksestä ja äidin viitseliäisyydestä. Myös viralliset oppaat hokevat, että imetys onnistuu kyllä kaikilla kunhan vaan jaksaa sinnitellä. Sitä mantraa minäkin itselleni hoin, olenhan korkeasti koulutettu imetystutkimukset lukenut äiti, joka haluaa lapselleen parasta. Vauvani on jo iso, mutta muistan ne keskustelut edelleen sydäntäsärkevästi. Edelleen sydäntäni kylmää lukea näitä vuosi vuodelta raaistuvia ja syyllistäviä keskusteluita aiheesta.

En jaksa uskoa, että taustalla on oikea ja aito huoli imetyksestä. Jos olisi, niin jokainen varmasti ymmärtää, että kannustus ja tuki on se, millä päästään pitkälle. Ei syyllistäminen ja haukkuminen. 

[/quote]

Lähes kaikilla imettäjillä on ollut jotain vaikeuksia, haavautuneet nännit, maito ei tunnu riittävän, rintatulehdukset, jne. Siksi tuntuu jotenkin epäriittävältä syyltä jos jollakulla imetys tyssää tuollaiseen. Tietysti tilanteet vaihtelevat, ja joskus on oikeasti kaikki kokeiltu eikä imetystä vain pystytä jatkamaan. Mutta varmuudella on myös tapauksia, joissa luovutetaan aivan liian helpolla.

[/quote]

Mikä sinä olet sanomaan kuinka isoja asioita nuo ovat olleet jokaiselle yksilölle? Yhdelle rintatulehdus nostattaa 40 asteen kuumeen useaski vuorokaudeksi ja olon niin heikoksi, ettei vauvaa voi pitää sylissä. Toiselle se on kipua rinnassa. Jollekin imetys saa nännit kipeiksi ja haavoille kun taas toiselle kivun voi aiheuttaa huono imuote, jonka vuoksi verenvuoto on nännin sisältä. Molemmat kokeneena voi sanoa, että ainakin omalla kohdallani kipu oli infernaalista jälkimmäisen kohdalla. 

Tästä juuri on kyse. Ventovieraat ihmiset alkavat mitätöidä toisten kokemuksia asettuen jumalaksi julistaen kaikkien kivun, oireiden ja tautien olevan samalla viivalla. Samalla myös mitätöidään jokaisen yksilön oma harkintakyky. Milloin on aika lopettaa. Jostain syystä sinussakin istuu syvässä se luulo, että äiti joka on aloittanut imetyksen päättää kuitenkin lopettaa sen hyvin heppoisista syistä - ikään kuin ei vain huvittaisi enää. Miksi sitten on olemassa imetystukipuhelimet ja nettisivut. Voin kertoa, että meitä asian kanssa kamppailleita on paljon. Jokaiselle meistä on kuolettavaa kuulla kepeitä mitätöiviä heittoja kaltaisiltasi. Jos tarkoituksesi olisi hyvä, keskittyisit neuvomaan pyydettäessä ja kannustamaan ja tukemaan. Et mitätöimään toiste syitä lopettaa yritys.

[/quote]

On minullakin ollut 40 asteen kuume rintatulehduksesta johtuen, ja nännit ovat olleet haavaumilla. Eivät ole estäneet imetystä, kipu on ollut lyhytaikaista eli max muutama päivä. Olen myös lueskellut imetyssivustoja koska niistä saa hyvää tietoa, jota ei neuvolassa jaeta. Ei ole tarkoitus mitätöidä, mutta tosiaan itsellänikään homma ei ole ollut aina ruusuilla tanssimista ja silti imetys on jatkunut kun olen pysynyt sitkeänä ja etsinyt keinot. En ole mikään yli-ihminen eikä tämä ole ollut mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeaa, olen varma että suurin osa äideistä pystyisi samaan lopputulokseen halutessaan. Ja johan olen myöntänyt, että on tietysti niitäkin, joilla ei mikään auta ja silloin korvikkeet ovat hyvä ratkaisu.

[/quote]

Kuten yllä kirjoitin, minulla on kokemusta sekä nännihaavojen aiheuttamasta kivusta että huonosta imuotteesta johtuvasta kivusta, joka aiheutti sisäistä verenvuotoa. Nännihaavakipu oli jotenkin siedettävää, mutta se toinen kipu oli kymmenkertaista. Juuri tästä ilmiöstä puhuin. Et voi tietää toisten kokemien kipujen astetta vain vertaamalla itseesi. Jos oma kipusi oli siedettävää, se ei tarkoita, että muiden olisi. Sanoit myös kipujesi kestäneen muutaman päivän. Toisilla ne kestävät viikkoja ja kuukausia. Juri tällaiset yleistykset omien kokemuksien pohjalta mitätöivät toisten omakohtaiset kokemukset totaalisesti. Samoin jokaisen oman harkintakyvyn. Tällaisilla kommenteilla tullaan myös mitätöidyksi lääkäreiden, hoitajien ja imetystukihenkilöiden ammattitaito. Kerroinhan, että nämä kaikki tahot yrittivät auttaa minua, tuloksetta. Silti olisi siis ollut olemassa se vaihtoehto, että olisi vain pitänyt jatkaa(ko)?

Ehkä tätäkin keskustelua lukee samojen kokemieni ongelmien kanssa painivat, joten osaisiko joku kertoa mitä siinä tilanteessa pitäisi tehdä kun maito on viikkoja niin veristä, että vauva oksentaa jokaisen syötön jälkeen kaiken ulos? Verisyys siis johtui väärästä imuotteesta, jota ei yllämainitut apujoukotkaan kyenneet korjaamaan. 
[/quote]

Kukaan ei neuvonut pumppaamaan? Antamaan rintojen levätä imemisestä? Siis ihan mielenkiinnosta kysyn, en siksi että "sun olisi pitänyt tehdä vielä jotain" :) Sulla on kyllä todella raskas imetystarina, ja kunnioitan todella paljon tuollaista tahtoa yrittää. Pitää itsen nöyränä siitä että se sujui paljon vähemmällä taistelulla.

t. en ole kukaan aiemmista kirjoittajista.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 18:28"]

Kipuni olivat siedettävyyden rajoissa ja verrattain lyhytkestoisia, koska aktiivisesti etsin tietoa ja keinoja mitkä helpottavat. Synnytyksen jälkeen nännien rasvailu, rintatulehduksen oireiden lievittäminen eri keinoin, jne. 

Lääkärien ja hoitajien ammattitaitoon EI kannata aina luottaa imetyksen suhteen, usein heillä on väärää tietoa. Minulle lääkäri on sanonut esim. ettei yli 1-vuotiasta ole syytä imettää koska maidon ravintoarvo on tuolloin 0. Tuohan ei missään nimessä pidä paikkansa, vaan maidon ravintoarvot pysyy samana läpi imetyksen, siitä on tietoa useissa lähteissä.

En osaa sanoa, olisiko sinun pitänyt jatkaa, olisiko ollut keinoa millä imetys olisi onnistunut. Ehkä kuulut niihin, joilla mikään keino ei auta. Oliko vauvan asento sylissä väärä, oliko nänni asetettu suuhun väärin, näihin ainakin voi itse vaikuttaa. Siihen ei voi vaikuttaa jos vauvan suu jotenkin rakenteellisesti ei sovi imetykseen, mutta ei kai silloin pulloruokintakaan onnistu? Jos vauva on jo tottunut väärään imuotteeseen, niin siihenkin voi ainakin jossain määrin vaikuttaa kun vaan pitää asennot ja otteet oikeina. Asento pitää korjata heti kun tuntee vähänkään kipua, koska normaalisti imetys ei satu yhtään imuotteen ollessa oikea. Näytettiinkö sinulle kädestä pitäen oikeat otteet, huomasivatko muut millä tavoin imuote on väärä? Olisiko auttanut, jos olisi antanut rintojen levätä muutaman päivän ja antanut verenvuodon loppua, sitten oikeilla otteilla taas koittaa imetystä. Mahdotonta täältä käsin sanoa.

[/quote]

Asentoa yritettiin löytää synnytyslaitokselta saakka. Imetyskoulutuksen saaneista kätilöistä (6kpl) yksikään ei saanut autettua asentoa oikeaksi. Lääkärit ja koulutuksen saanut imetystukihenkilö eivät onnistuneet tässä myöskään. Kuinka monen kymmenen henkilön pakeille minun olisi tullut hakeutua rintoineni vastasyntyneen vauvan kanssa toipuessani vielä synnytyksestä? 

Verivuoto ei loppunut muutamassa päivässä. Vuoto oli sisäistä ja osittain ulkoista. Rintojen annettiin kyllä levätä, mistä koituikin kaikki neljä tulehdusta kuumeineen ja antibioottikuureineen. Pumppaaminenkin sattui ja oli aluksi varsin tehotonta huonoilla laitteilla. Myöhemmin onnistuin löytämään itselleni sopivan pumpun, jolla sitten pumppaus onnistui. Pumppaaminenkin tosin sattui kaikki ne 6kk mitä pumppasin. 

En edelleen ymmärrä miksi satunnainen keskustelupalstalainen olettaa, että sekä minä kuin myöskin nämä noin kymmenkunta hoitohenkilökuntaan kuuluvaa imetyksessä tukenutta henkilöä olisimme niin tyhmiä, ettemme yksinkertaisesti olisi kokeilleet kaikkea mitä vain kykenimme ja mitätöi meidän kykymme arvoida  milloin peli kannatti viheltää poikki.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:02"]

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 15:55"][quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 23:42"] [quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 23:12"] [quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 21:35"] [quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 20:49"] [quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 20:21"] [quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 19:52"]Tämä keskustelu on kamala. Millaisia ihmisiä täällä oikein on. Erehdyin lukemaan näitä imetys/korvikekeskusteluja ennen lapseni syntymää ja itkin vuolaasti kun imetys ei lähtenytkään käyntiin ongelmitta. Olin etukäteen lukenut kirjan imetyksestä, olen akateeminen ja tietoinen imetyksen hyödyistä ja tutkimuksista. Sitten yhtäkkiä synnytin lapsen, joka ei pystynyt imemään rinnoistani maitoa, jota kyllä riitti. Koin olevani niin epäonnistunut ja huono äiti, sillä jokainen imetyskeskustelu täällä ja monessa muussa paikassa toistaa, että jokainen voi imettää jos vaan haluaa eikä luovuta. Kipua pitää kestää, pakko pakko pakko. Se oli kamalaa aikaa. Lääkärit sitten loppujen lopuksi puhuivat järkeä päähäni. Kolmannen rintatulehduksen kohdalla tajusin luovuttaa. Sairaalan päivystyksissä alati istuvasta tai sängyn pohjalla kuumehoureisena makaavasta äidistä ei paljoa ole hyötyä vauvalle. Kiintymyssuhde ja kaikki kärsi tuosta turhasta yrittämisestä. Viikkoja syötin vauvalle veristä maitoani, jonka raukka aina oksensi ulos. Paino laski ja vauva huusi. Päässäni vain kuulin tuon hokeman, että jokainen voi imettää jos vaan haluaa eikä luovuta. [/quote] Mä en usko että kukaan tuollaisessa tilanteessa imettämisen lopettanutta äitiä syyllistäisi tai haukkuisi. (Tai no siis, löytyyhän täältä palstalta näitä poikkeusyksilöitä toki..) Mutta yhtälailla tuntuu pahalta se epäasiallisuus toiseen suuntaan, haukutaan lehmäksi, omituiseksi ja mitä vielä imettämisen takia. Mutta siis joka tapauksessa, eiköhän ne esitetyt kritiikit liity näihin 'en halua imettää kun se on ällöttävää ja pilaa tissit' -tapauksiin, ei todellakaan niihin joilla on ollut hankaluuksia imetyksen kanssa. Älä siis pahoita mieltäsi! [/quote] Väittäisin, että melkeinpä jokaisessa imetys/korvikeaiheisessa keskustelussa täällä mainitaan, että jokainen voi imettää, jos vain haluaa eikä luovuta liian aikaisin. Se tulee lähes aina esille ja juuri se lause on minusta kuolettava. Se mitätöi jokaisen omakohtaisen kokemuksen ja yrityksen. Samalla se mitätöi myös jokaisen oman harkintakyvyn. Tiedän, että haukkuminen on raadollista molempiin suuntiin. Kuitenkin näistä aloituksista yhdeksän kymmenestä on suunnattu imettäjiltä korvikkeen antajille. Kuinka moni sitten on sellainen "tissit menee pilalle"-tapaus, joille nämä aloitukset olisi suunnattu? Tilastojen mukaan yli 90% äideistä aloittaa imetyksen ja kotiutuu synnytyssairaalasta imettävänä. Kuitenkin vain 1% täysimettää 6kk (THL 2009). Jotain siis selkeästi tapahtuu siinä välissä. En jaksa uskoa, että kaikki vauvapalstalla aloitetut keskustelut olisi suunnattu arvosteluina näille alle 10 prosentille, jotka eivät aikoneetkaan koskaan imettää. Surullista on se, että todennäköisesti siihen arvosteluun törmää juurikin ne yli 90%, jotka haluavat imettää ja epätoivoissaan, sekä samalla hormonipäissään, etsivät tietoa pitkin internetiä imetyksestä kun se ei lähdekään sujumaan odotetusti. Näin minullekin kävi. Yön pimeinä tunteina googlettelin apua tilanteeseeni ja niin moni linkki vei foorumeille, joissa neuvojen lisäksi sai lukea yksinkertaistettuja kommentteja imetyksestä ja äidin viitseliäisyydestä. Myös viralliset oppaat hokevat, että imetys onnistuu kyllä kaikilla kunhan vaan jaksaa sinnitellä. Sitä mantraa minäkin itselleni hoin, olenhan korkeasti koulutettu imetystutkimukset lukenut äiti, joka haluaa lapselleen parasta. Vauvani on jo iso, mutta muistan ne keskustelut edelleen sydäntäsärkevästi. Edelleen sydäntäni kylmää lukea näitä vuosi vuodelta raaistuvia ja syyllistäviä keskusteluita aiheesta. En jaksa uskoa, että taustalla on oikea ja aito huoli imetyksestä. Jos olisi, niin jokainen varmasti ymmärtää, että kannustus ja tuki on se, millä päästään pitkälle. Ei syyllistäminen ja haukkuminen.  [/quote] Lähes kaikilla imettäjillä on ollut jotain vaikeuksia, haavautuneet nännit, maito ei tunnu riittävän, rintatulehdukset, jne. Siksi tuntuu jotenkin epäriittävältä syyltä jos jollakulla imetys tyssää tuollaiseen. Tietysti tilanteet vaihtelevat, ja joskus on oikeasti kaikki kokeiltu eikä imetystä vain pystytä jatkamaan. Mutta varmuudella on myös tapauksia, joissa luovutetaan aivan liian helpolla. [/quote] Mikä sinä olet sanomaan kuinka isoja asioita nuo ovat olleet jokaiselle yksilölle? Yhdelle rintatulehdus nostattaa 40 asteen kuumeen useaski vuorokaudeksi ja olon niin heikoksi, ettei vauvaa voi pitää sylissä. Toiselle se on kipua rinnassa. Jollekin imetys saa nännit kipeiksi ja haavoille kun taas toiselle kivun voi aiheuttaa huono imuote, jonka vuoksi verenvuoto on nännin sisältä. Molemmat kokeneena voi sanoa, että ainakin omalla kohdallani kipu oli infernaalista jälkimmäisen kohdalla.  Tästä juuri on kyse. Ventovieraat ihmiset alkavat mitätöidä toisten kokemuksia asettuen jumalaksi julistaen kaikkien kivun, oireiden ja tautien olevan samalla viivalla. Samalla myös mitätöidään jokaisen yksilön oma harkintakyky. Milloin on aika lopettaa. Jostain syystä sinussakin istuu syvässä se luulo, että äiti joka on aloittanut imetyksen päättää kuitenkin lopettaa sen hyvin heppoisista syistä - ikään kuin ei vain huvittaisi enää. Miksi sitten on olemassa imetystukipuhelimet ja nettisivut. Voin kertoa, että meitä asian kanssa kamppailleita on paljon. Jokaiselle meistä on kuolettavaa kuulla kepeitä mitätöiviä heittoja kaltaisiltasi. Jos tarkoituksesi olisi hyvä, keskittyisit neuvomaan pyydettäessä ja kannustamaan ja tukemaan. Et mitätöimään toiste syitä lopettaa yritys. [/quote] On minullakin ollut 40 asteen kuume rintatulehduksesta johtuen, ja nännit ovat olleet haavaumilla. Eivät ole estäneet imetystä, kipu on ollut lyhytaikaista eli max muutama päivä. Olen myös lueskellut imetyssivustoja koska niistä saa hyvää tietoa, jota ei neuvolassa jaeta. Ei ole tarkoitus mitätöidä, mutta tosiaan itsellänikään homma ei ole ollut aina ruusuilla tanssimista ja silti imetys on jatkunut kun olen pysynyt sitkeänä ja etsinyt keinot. En ole mikään yli-ihminen eikä tämä ole ollut mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeaa, olen varma että suurin osa äideistä pystyisi samaan lopputulokseen halutessaan. Ja johan olen myöntänyt, että on tietysti niitäkin, joilla ei mikään auta ja silloin korvikkeet ovat hyvä ratkaisu. [/quote] Kuten yllä kirjoitin, minulla on kokemusta sekä nännihaavojen aiheuttamasta kivusta että huonosta imuotteesta johtuvasta kivusta, joka aiheutti sisäistä verenvuotoa. Nännihaavakipu oli jotenkin siedettävää, mutta se toinen kipu oli kymmenkertaista. Juuri tästä ilmiöstä puhuin. Et voi tietää toisten kokemien kipujen astetta vain vertaamalla itseesi. Jos oma kipusi oli siedettävää, se ei tarkoita, että muiden olisi. Sanoit myös kipujesi kestäneen muutaman päivän. Toisilla ne kestävät viikkoja ja kuukausia. Juri tällaiset yleistykset omien kokemuksien pohjalta mitätöivät toisten omakohtaiset kokemukset totaalisesti. Samoin jokaisen oman harkintakyvyn. Tällaisilla kommenteilla tullaan myös mitätöidyksi lääkäreiden, hoitajien ja imetystukihenkilöiden ammattitaito. Kerroinhan, että nämä kaikki tahot yrittivät auttaa minua, tuloksetta. Silti olisi siis ollut olemassa se vaihtoehto, että olisi vain pitänyt jatkaa(ko)?

Ehkä tätäkin keskustelua lukee samojen kokemieni ongelmien kanssa painivat, joten osaisiko joku kertoa mitä siinä tilanteessa pitäisi tehdä kun maito on viikkoja niin veristä, että vauva oksentaa jokaisen syötön jälkeen kaiken ulos? Verisyys siis johtui väärästä imuotteesta, jota ei yllämainitut apujoukotkaan kyenneet korjaamaan.  [/quote] Kukaan ei neuvonut pumppaamaan? Antamaan rintojen levätä imemisestä? Siis ihan mielenkiinnosta kysyn, en siksi että "sun olisi pitänyt tehdä vielä jotain" :) Sulla on kyllä todella raskas imetystarina, ja kunnioitan todella paljon tuollaista tahtoa yrittää. Pitää itsen nöyränä siitä että se sujui paljon vähemmällä taistelulla. t. en ole kukaan aiemmista kirjoittajista.

[/quote]

Vastasinkin tuossa jo kysymykseesi toisessa vastauksessani. Pumppasin kyllä, mutta sekään ei ollut kivutonta. Verimaidosta päästiin vasta kun imetys lopetettiin kokonaan ja kyllä siihen aikaa kului. Kokonaisuudessa pumppasin 6kk, vaikka en siihenkään kipuun koskaan täysin turtunut. Oli se tosin ihan minimaalista kipua verrattuna muihin imetykseen littyneisiin kipuihin. Vauvani siis sai äidinmaitoa ja korviketta ensimmäiset 6kk. Loppuun saakka aina silloin tällöin yritin imetystäkin. Koskaan se ei onnistunut paljasta rintaa vasten ja kumilla se sattui aina vaan. Joskus 5kk kohdalla vauva ei enää osannut rinnalla tehdä mitään. Oli niin tottunut jo pulloon.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 20:47"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 13:59"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 21:58"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 21:45"][quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 17:57"] Naurettavaa haukkua huonoksi äidiksi jos ei imetä. Kaikki ei siihen pysty tai halua. Mä varmaan oksentaisin kuvotuksesta, jos joku pakottaisi imettämään lasta, sitten joskus kun lapsia hommaan. [/quote] Kaikki pystyvät imettämään kunhan tekevät sen oikein. Se on luonnon laki. Kun väliin tungetaan sokerivettä ja maitopulloa niin saa syyttää vain itseään.  Ihan turha vinkua ja tulla selittämään, että voi voi ja koska ja kun. [/quote] Ei riemulla rajaa kun imettäjä on päästään vajaa. Mitäs sinä vinkuapina sanot sairaalassa kun vauvalle annetaan pullomaitoa äidiltä kysymättä? Sitä sokerivettäkään ei anna äidit joten kommenttisi on yhtä paskaa mitä olet ihmisenä.

[/quote]

sairaalassa ei anneta vauvalle lisämaitoa eikä sokerivettä mikäli äiti sen etukäteen kieltää

näin oli jo 90-luvulla, kun omat lapseni synnytin
[/quote]

Idiootti. Yli 20 vuoden aikana on tapahtunut muutoksia ja lisämaidon antaminen on sairaalakohtaista joten jatkapa vain huutelua tietämättä tyhmyri asioista. Googleta kerran tietosi rajoittuu juurikin vanhan jauhamiseen.
[/quote]

Itse sanoin että se vauva ei mene minnekään ilman isää/äitiä. Ja pulloa saa vain jos kuolen. Ei sairaala saa mitään tehdä ilman vanhemman lupaa, ellei ole hengenvaarallinen tilanne.
[/quote]

Löpise lämpimiksesi, asiat muuttuu. Huomaa kyllä, että asiasta tietämätön siellä jankkaa koska sinulla ei ole tuoretta synnytyskokemusta tai tietoa sairaaloiden käytännöistä. Menee aika tavalla maakuntakohtaisesti nuo asiat ja isojakin eroja sairaaloiden välillä potilashoidossa ja varsinkin synnyttäneiden osastoilla! Kyllä sairaalat toteuttaa käytännössä juurikin siten asiat kuin ohjeistus määritelty, vanhemmat voi toivoa muuta mutta siihen se jääkin. Tyhmä olet jatkaessasi vänkäämistä.

En ymmärrä miksi imetysfanaatikoilla on niin hirveää, että äiti ei halua imettää lasta esim.sen takia, että rinnat menee pilalle. Ei se lapsi kuole maitokorvikkeisiin eikä se tee ihmisestä huonompaa, jos ei sitä tissiä anna! Kyllä nykyajan maitokorvikkeilla pärjää ihan hyvin ja mielestäni, jos äiti ei halua esim.pilata rintojaan imetyksen takia niin ei se haittaa! Välillä täytyy myös ajatella itseään ja niinkuin sanoin niin mnaitokorvikkeilla vauva pärjää ihan hyvin!

Väitän, että jos maitokorvikkeilla ei pärjäisi niin kyllä silloin tottakai kaikki äidit imettäisivät. Minunkin äitini imetti minua 2 viikkoa kunnes häneltä loppui maito ja joutui antamaan tämän jälkeen maitokorviketta minulle ja ihan normaali ihminen minusta on tullut ja minulla in hyvä vastustuskyky eikä ole sairauksia.

Osallistun keskusteluun ensimmäistä kertaa, mutta mielenkiinnosta seuranneena olen kyllä hämmästynyt äitien kiinnostuksesta toisten äitien rintaruokintaa kohtaan. En minäkään jättäisi imettämättä pelkästään siksi, että rintani menisivät pilalle, mutta en kyllä näe siinäkään järkeä, että itsensä pitää rääkätä täysin näännyksiin vain periaatteesta, jos imetys ei yksinkertaisesti onnistu. Minusta korvike pitää nähdä nimenomaan mahdollisuutena saada sille vauvalle ravintoa, jos muu ei onnistu - ja luotan kyllä siihen, että kukin äiti osaa asiantuntijoiden ympäröimänä arvioida tämän rajan aivan itse.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:02"]

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 18:28"]

Kipuni olivat siedettävyyden rajoissa ja verrattain lyhytkestoisia, koska aktiivisesti etsin tietoa ja keinoja mitkä helpottavat. Synnytyksen jälkeen nännien rasvailu, rintatulehduksen oireiden lievittäminen eri keinoin, jne. 

Lääkärien ja hoitajien ammattitaitoon EI kannata aina luottaa imetyksen suhteen, usein heillä on väärää tietoa. Minulle lääkäri on sanonut esim. ettei yli 1-vuotiasta ole syytä imettää koska maidon ravintoarvo on tuolloin 0. Tuohan ei missään nimessä pidä paikkansa, vaan maidon ravintoarvot pysyy samana läpi imetyksen, siitä on tietoa useissa lähteissä.

En osaa sanoa, olisiko sinun pitänyt jatkaa, olisiko ollut keinoa millä imetys olisi onnistunut. Ehkä kuulut niihin, joilla mikään keino ei auta. Oliko vauvan asento sylissä väärä, oliko nänni asetettu suuhun väärin, näihin ainakin voi itse vaikuttaa. Siihen ei voi vaikuttaa jos vauvan suu jotenkin rakenteellisesti ei sovi imetykseen, mutta ei kai silloin pulloruokintakaan onnistu? Jos vauva on jo tottunut väärään imuotteeseen, niin siihenkin voi ainakin jossain määrin vaikuttaa kun vaan pitää asennot ja otteet oikeina. Asento pitää korjata heti kun tuntee vähänkään kipua, koska normaalisti imetys ei satu yhtään imuotteen ollessa oikea. Näytettiinkö sinulle kädestä pitäen oikeat otteet, huomasivatko muut millä tavoin imuote on väärä? Olisiko auttanut, jos olisi antanut rintojen levätä muutaman päivän ja antanut verenvuodon loppua, sitten oikeilla otteilla taas koittaa imetystä. Mahdotonta täältä käsin sanoa.

[/quote]

Asentoa yritettiin löytää synnytyslaitokselta saakka. Imetyskoulutuksen saaneista kätilöistä (6kpl) yksikään ei saanut autettua asentoa oikeaksi. Lääkärit ja koulutuksen saanut imetystukihenkilö eivät onnistuneet tässä myöskään. Kuinka monen kymmenen henkilön pakeille minun olisi tullut hakeutua rintoineni vastasyntyneen vauvan kanssa toipuessani vielä synnytyksestä? 

Verivuoto ei loppunut muutamassa päivässä. Vuoto oli sisäistä ja osittain ulkoista. Rintojen annettiin kyllä levätä, mistä koituikin kaikki neljä tulehdusta kuumeineen ja antibioottikuureineen. Pumppaaminenkin sattui ja oli aluksi varsin tehotonta huonoilla laitteilla. Myöhemmin onnistuin löytämään itselleni sopivan pumpun, jolla sitten pumppaus onnistui. Pumppaaminenkin tosin sattui kaikki ne 6kk mitä pumppasin. 

En edelleen ymmärrä miksi satunnainen keskustelupalstalainen olettaa, että sekä minä kuin myöskin nämä noin kymmenkunta hoitohenkilökuntaan kuuluvaa imetyksessä tukenutta henkilöä olisimme niin tyhmiä, ettemme yksinkertaisesti olisi kokeilleet kaikkea mitä vain kykenimme ja mitätöi meidän kykymme arvoida  milloin peli kannatti viheltää poikki.

[/quote]

Siksi kysyinkin, että onko sinua kädestä pitäen autettu asennoissa, kun ei sitä aiemmista viesteistä kai käynyt ilmi. Imetyskoulutuksen saaneet kätilöt ovat tietysti päteviä ja osaavat arvioida mitä tilanteessa kannattaa tehdä. Oma esimerkkini koski terveyskeskuksen ihan tavallista lääkäriä, kaikki lääkärit ja hoitajat eivät varmaan imuotteisiin osaa sanoa juuta tai jaata.

Kysyit aiemmassa viestissä, että mitä tilanteessa olisi voinut tehdä. Ainoastaan siksi annoin nuo neuvot. Jokaisessa kirjoittamassani viestissä olen myöntänyt, että kaikilla eivät keinot auta. Sinulla oli päätöstä tukemassa ja neuvomassa imetyskoulutuksen saaneet kätilöt, joten luonnollisesti silloin päätös oli perusteltu ja oikea. Ei kukaan tuomitse tai kyseenalaista tuollaisessa tilanteessa tehtyä päätöstä, se lienee itsestäänselvää.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:30"]

En ymmärrä miksi imetysfanaatikoilla on niin hirveää, että äiti ei halua imettää lasta esim.sen takia, että rinnat menee pilalle. Ei se lapsi kuole maitokorvikkeisiin eikä se tee ihmisestä huonompaa, jos ei sitä tissiä anna! Kyllä nykyajan maitokorvikkeilla pärjää ihan hyvin ja mielestäni, jos äiti ei halua esim.pilata rintojaan imetyksen takia niin ei se haittaa! Välillä täytyy myös ajatella itseään ja niinkuin sanoin niin mnaitokorvikkeilla vauva pärjää ihan hyvin! Väitän, että jos maitokorvikkeilla ei pärjäisi niin kyllä silloin tottakai kaikki äidit imettäisivät. Minunkin äitini imetti minua 2 viikkoa kunnes häneltä loppui maito ja joutui antamaan tämän jälkeen maitokorviketta minulle ja ihan normaali ihminen minusta on tullut ja minulla in hyvä vastustuskyky eikä ole sairauksia.

[/quote]

Jättämällä imettämättä ei "pelasta" rintojaan. Pelkkä raskaus (sen aiheuttamat hormonimuutokset ja rintojen kasvu) muuttavat rintoja lähes kaikilla. Korvikkeen valitseminen tuosta syystä on siis suoraansanottuna pöhköä. Jos rintojaan hanuaa suojella, niin ei kannata tulla raskaaksi ylipäätänsä - ja silloinkin nuo rinnat tuppaavat iän kanssa veltostumaan. Voi rinta raukat ;)

Kukin valitkoon imetyksen tai korvikkeiden (tai jonkin kombinaation) väliltä. Jos imetys onnistuisi, mutta sitä ei halua tehdä, niin kannattaa kuitenkin perustaa päätöksensä tosiasioihin.

[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 19:38"]

korvikkeiden ja diabeteksen välillä on havaittu yhteys tutkimuksissa. äidin maito ja läheisyys on sitä parasta mitä vauva voi saada, edellyttäen että äiti voi imettää ja että vauvalla on äiti. 

[/quote]  vauva saa läheisyyttä vaikkei imettäisikään. 

[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 23:26"]

[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 19:38"]

korvikkeiden ja diabeteksen välillä on havaittu yhteys tutkimuksissa. äidin maito ja läheisyys on sitä parasta mitä vauva voi saada, edellyttäen että äiti voi imettää ja että vauvalla on äiti. 

[/quote]  vauva saa läheisyyttä vaikkei imettäisikään. 

[/quote] pidin paljon sylissä ja silitin hiuksia, päätä, sormia, selkää . 

[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 04:06"]

Jos on kaksi muuten yhtä hyvää äitiä, imettävä äiti on kylläkin sen imettämisen verran parempi. 

[/quote] minkä teet kun maitoa ei tule kun tipottain, oli "lypsykonekin" ei vaan herunut. Silti tunnen että oon hyvin onnistunut kasvatustyössä. 

[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 13:58"]

[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 04:06"]

Jos on kaksi muuten yhtä hyvää äitiä, imettävä äiti on kylläkin sen imettämisen verran parempi. 

[/quote] minkä teet kun maitoa ei tule kun tipottain, oli "lypsykonekin" ei vaan herunut. Silti tunnen että oon hyvin onnistunut kasvatustyössä. 

[/quote]

Miksi aina jokun pitää tulla selittämään uudestaan ja uudestaan, kuinka yritti mutta ei silti onnistunut imettämään? Ei kai kukaan ole käskenyt siitä potea huonoa omaa tuntoa, että ei yrityksestä huolimatta onnistunut. Ja oletteko te muutenkin noin epävarmoja oman äitiytenne hyvyydestä? Jos teiltä esim. katkeaa jalka, ettekä voi ulkoilla lapsenne kanssa, tai menee ääni, ettekä voi lukea iltasatuja, niin luuletteko te silloinkin olevanne muiden silmissä huonoja äitejä?

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 02:05"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:08"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 20:47"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 13:59"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 21:58"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 21:45"][quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 17:57"] Naurettavaa haukkua huonoksi äidiksi jos ei imetä. Kaikki ei siihen pysty tai halua. Mä varmaan oksentaisin kuvotuksesta, jos joku pakottaisi imettämään lasta, sitten joskus kun lapsia hommaan. [/quote] Kaikki pystyvät imettämään kunhan tekevät sen oikein. Se on luonnon laki. Kun väliin tungetaan sokerivettä ja maitopulloa niin saa syyttää vain itseään.  Ihan turha vinkua ja tulla selittämään, että voi voi ja koska ja kun. [/quote] Ei riemulla rajaa kun imettäjä on päästään vajaa. Mitäs sinä vinkuapina sanot sairaalassa kun vauvalle annetaan pullomaitoa äidiltä kysymättä? Sitä sokerivettäkään ei anna äidit joten kommenttisi on yhtä paskaa mitä olet ihmisenä.

[/quote]

sairaalassa ei anneta vauvalle lisämaitoa eikä sokerivettä mikäli äiti sen etukäteen kieltää

näin oli jo 90-luvulla, kun omat lapseni synnytin
[/quote]

Idiootti. Yli 20 vuoden aikana on tapahtunut muutoksia ja lisämaidon antaminen on sairaalakohtaista joten jatkapa vain huutelua tietämättä tyhmyri asioista. Googleta kerran tietosi rajoittuu juurikin vanhan jauhamiseen.
[/quote]

Itse sanoin että se vauva ei mene minnekään ilman isää/äitiä. Ja pulloa saa vain jos kuolen. Ei sairaala saa mitään tehdä ilman vanhemman lupaa, ellei ole hengenvaarallinen tilanne.
[/quote]

Löpise lämpimiksesi, asiat muuttuu. Huomaa kyllä, että asiasta tietämätön siellä jankkaa koska sinulla ei ole tuoretta synnytyskokemusta tai tietoa sairaaloiden käytännöistä. Menee aika tavalla maakuntakohtaisesti nuo asiat ja isojakin eroja sairaaloiden välillä potilashoidossa ja varsinkin synnyttäneiden osastoilla! Kyllä sairaalat toteuttaa käytännössä juurikin siten asiat kuin ohjeistus määritelty, vanhemmat voi toivoa muuta mutta siihen se jääkin. Tyhmä olet jatkaessasi vänkäämistä.
[/quote]

Synnytin 9 kk sitten maan suurimmassa sairaalassa :) Ja ei, sitä pulloa ei anneta jos äiti kieltää. Vauva ei ollut kertaakaan muiden kuin minun ja isänsä käsissä sen jälkeen kun ulos tuli ja nostivat rinnalle.
[/quote]

Niin sinä pösilö olit yhdessä sairaalassa. Eikö nukkavieruiseen ajatusmaailmaasi edelleenkään uppoa että käytäntö on erilainen sairaaloissa. Kyllä varmasti annetaan jos sairaala niin toimii. Ole vaikka Timbuktun sairaalassa. Minulla on kokemusta kahdesta joten tiedän paremmin kuin sinä. Ja hittoako tulet väliin kommentoimaan vai oletko noin sekaisin että heität vain jotain schaibaa väliin kun puhe oli ysäriaikaan synnärillä olleesta vai keksitkö juttuja kirjoittelun mukaan?

Jos on kaksi muuten yhtä hyvää äitiä, imettävä äiti on kylläkin sen imettämisen verran parempi. 

Jos on hyvä äiti ei arvota ketään muita eikä vertaile. Huono itsetunto projisoituna haukkumiseen pulloruokkivia äitejä kohtaan ei ole hyvää äitiyttä. Erilaiset tavat ja tottumukset ei tee huonoa vanhempaa.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 22:06"]

No kyllä ne siinä imetysasiassa ovat parempia, koska äidinmaito on vauvalle parasta.

Miksi on niin vaikea hyväksyä, ettei ole täydellinen äiti?

Imettävä äiti voi jossain toisessa asiassa olla huonompi. Esim. että isommalle sisarukselle riittää vähemmän aikaa, kun imetys on niin hidasta.

Tai sitten jossain ihan muussa asiassa.

Ei tuo huonommuudentunne sillä ratkea, että vääristellään faktoja tai vähätellään asiaa. Imettäminen on vauvalle parasta (tietysti siihen voi olla lääketieteellisiä rajoituksia, esim. äidillä puhjennut sellainen sairaus, jonka lääkekuurin aikana ei saa imettää), ja itse asiassa se myös pienentää rintasyöpäriskiä.

[/quote]

Kyse on tuskin täydellisyydestä, äiti-hyvä... kun se vaan on fakta ettei lapsen kannalta ole nykyään enää mitään väliä saako lapsi korviketta vaiko rintamaitoa. Allergioiden, diabeteksen tai minkään muunkaan vanhentuneen väitteen kannalta.

Missäs on ne sun faktat äidinmaidon paremmuudesta lapselle, nimenomaan suomalaisessa yhteiskunnassa? Jätetään ne kehitysmaat pois laskuista, pliis, kun se WHO laittaa sut ja kehitysmaan riisitautisen äidin samalle viivalle...