Työkaverit kyselee jatkuvasti yksityiselämästäni

Yksityisasiat ei kuulu työkavereille, jos itsestä niin tuntuu. Minä en kerro itsestäni mitään töissä. Työaikana teen työt ja siihen yksityisasiat kuulu mitenkään. Kotona omalla ajallani en samalla logiikalla puhu työasioista, koska ne ei sinne kuulu.

Minulta työkaveri kerran kysyi, että tuskin minun näköinen ihminen on ainakaan treffeillä käynyt viikonloppuna...no oikeassahan se oli mutta oli mielestäni todella tyly kysymys. En ole sen jälkeen oikein halunnut enää puhua omasta elämästäni töissä.

Itse aloitan uudessa työpaikassa. Olen päättänyt, että kotioven mennessä kiinni jää asiat sinne. Kun suljen työpaikan oven jää ne asiat sinne. Olen hoitaja ammatiltani, keskityn vain työhön. Kahvitunnilla selaan vaikka puhelinta. N50+

Mulla taas esimies utelee ihan ilkeällä mielellä yksityisasioitani ja menoja mitä teen vapaapäivinä yms. Olen hänelle vastaillut ympäri pyöreästi asioista ja vähän siihenkin tyyliin että " mitä ne onat asiat töihin kuuluu". Silti joillekkin ei mene perille se että silloin toinen ei halua niistä asioista puhua

Aika erikoista tuntea syyllisyyttä siitä, että ei ole antaa aineksia uteliaan työkaverin juoruiluun.

Elä sinä vaan omaa elämääsi!

Opettele valehtelemaan. Milloin olet muka menossa minnekin ja näet "kavereita". Niin minäkin teen kun helpommalla pääsee. 

Vierailija kirjoitti:

Yksityisasiat ei kuulu työkavereille, jos itsestä niin tuntuu. Minä en kerro itsestäni mitään töissä. Työaikana teen työt ja siihen yksityisasiat kuulu mitenkään. Kotona omalla ajallani en samalla logiikalla puhu työasioista, koska ne ei sinne kuulu.

Herää kysymys että onko jotakin salattavaa.. outo olet.. mikä sitä vaivaa.. mitä se salaa..

Näin ne alkaa ajattelemaan ja kiinnostuvat entistä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei työkavereille ole oikeasti tärkeää, mitä teet vapaa-aikanasi. He vain yrittävät löytää jotain jutunjuurta. On ihan ok vastata esimerkiksi: Enpä ihmeempiä. Entä itse?

 

Miksei vaan voida olla hiljaa jos ei ole mitään tärkeää sanottavaa

 

Koska normaalisti ihmisille on luontevaa jutella muille. Kutsutaan sosiaaliseksi toiminnaksi. Jos se ei ole sinua varten, ole toki hiljaa. Älä kuitenkaan ihmettele, jos sitä pidetään outona käytöksenä. 

Minun mielestä on outoa puhua työkavereille mitä elämässä tapahtuu ja se on täysin normaalia. Tuollaiset utelijat ovat rasittavia, minä voin olla puhumatta. 

Tuossa tilanteessa keksisin päästä. 

Tuollainen olisi loistava tilaisuus kertoa mitä mielikuvituksellisimpia satuja muka elämästään. Olisi hauskaa nauraa sisäänpäin ja katsoa, miten paksu tuuba menee läpi.

Vierailija kirjoitti:

Opettele valehtelemaan. Milloin olet muka menossa minnekin ja näet "kavereita". Niin minäkin teen kun helpommalla pääsee. 

Joskus tosiaan pääsee helpommalla kun valehtelee että " näen kavereita" todellisuudessa kavereita ei juuri ole ja olen yksinäinen. Kaksi hyvää ystävää muutti toiselle paikkakunnalle ja kaipaisin uusia. Töissä kuitenkin jos menet kertomaan että sulla ei oo kavereita päätyy helposti silmätikuksi

Olin kerran ohjatussa harrastuksessa, jossa opettaja alkoi kyselemään. Melko kallis harrastus vielä. En mennyt enää hänen oppilaakseen tuon jälkeen. 

Toinen ärsyttävän on uteliaat naapurit. Ilmeisesti Suomessa on ok tiedustella suht tuntemattomalta mitä hän tekee työkseen. Vastaisin jotain hyvin ympäripyöreetä.

Vastaa, että niitä näitä, sitten jos kysyvät lisää niin sitä sun tätä. Testaa kuinka pitkälle kyselijöillä riittää pokka.