Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Seksi
Avioliitto aiheuttanut valtavat traumat seksiä kohtaan
23.10.2021 |
Olen ollut avioliitossa mieheni kanssa 11 vuotta, kaksi lasta. Olen lapsen syntymän jälkeen kokenut tulleeni kiusatuksi, haukutuksi, painostetuksi ja jatkuvasti nimitellyksi seksin takia mieheni taholta.
Ekan lapsen syntymän jälkeen harrastimme ekan kerran seksiä noin 3 viikkoa synnytyksestä. Sen jälkeen säännöllisesti vähintään kerran tai kaksi viikossa. Miehen mielestä meidän olisi tullut sännätä aina sänkypuuhiin kun lapsi nukahti ulos vaunuihin. Samoin iltaisin kun lapsi viimein rauhoittui ekoille kunnollisille pitkille unille olisi pitänyt saman tien alkaa herraa viihdyttämään seksihommilla. Ei puhettakaan, että olisi ollut ajatus minun omalle ajalle lehteä lukien, teetä juoden, rentoutuen. Ei hänellä tullut sellainen mieleenkään, jos tätä yritin ehdottaa olin saatanan pihtari ja huoriinko tässä pitää lähteä. Nämä kuuluisat sanat hän sanoi kerran töistä tullessaan kun lapsi oli noin 5kk ikäinen.
Sanomattakin selvää varmaan, että minä hoidin yöheräilyt sekä viikonloppuaamut. Herra oli niin väsynyt töistään (8-16 toimistotyö) että nukkui sekä lauantait että sunnuntait. Muutaman kerran heräsi lapsen kanssa sunnuntaina, mutta lapsihan karjui minua kurkku suorana eikä isällä riittänyt mitkään keinot tilanteen selvittelyyn tai rauhoittamiseen.
Lapsen ollessa noin vuoden ikäinen olin jo aivan uupunut arkeen. Saimme kotiin perhetyöntekijän, jolle yritin puhua myös parisuhteemme ongelmista. Siinä vaiheessa oli ollut jo yksi fyysinen yhteenotto, josta olin saanut mustelmat käsivarsiini.
Toinen lapsi sai alkunsa pakkoseksistä sohvalla, en olisi itse mitenkään jaksanut mutta mies pakotti minut siihen ja laukesi väkisin sisälle. Toinen lapsi on kuitenkin ollut aarteeni, elämäni valo ja ilo. Aivan ihana lapsi, täynnä rakkautta ja lämpöä. Häntä en kadu. Hän on tasapainottanut perheemme arkea haastavan esikoisen jälkeen, sillä esikoislapsemme on luonteeltaan huomattavasti hankalampi.
Tällä hetkellä tilanne on se, etten pysty enää seksiin laisinkaan. Koko keho pistää vastaan, oksettaa, ällöttää, tekee mieli murjoa miehen namaaa nyrkeillä. En olisi uskonut, että tähän oikeasti tullaan. Joskus ajattelin, että tässä voi käydä vielä näin, kun tarpeeksi monta kertaa suostun seksiin vasten tahtoani. Niitä kertoja on ollut monia.
Koen olevani täysin traumatisoitunut seksin suhteen ja täysin umpikujassa miehen kanssa joka muuttuu vain koko ajan ilkeämmäksi ja hankalammaksi. Enää hän ei minua hauku, se loppui kun hän huomasi nyt etten oikeasti enää halua. Nyt hänellä on päällä kunnon vittumainen ja ilkeä kausi, jossa keskittyy siihen miten huonosti meillä menee ja miten kaikki on aivan perseestä tässä elämässä.
Itse haluaisin vain rauhaa. Olla aikuinen, oma itseni. Hoitaa kehoani ja mieltäni rauhassa. Ajatella asioita lämmöllä ja ilolla, elää elämää rauhassa eteenpäin, vailla valtavaa kehollista seksipainetta. Tällaistako se avioliitto oikeasti on?
Kahden tyttären äitinä en anna heidän koskaan mennä naimisiin, jos tämä on se mihin se johtaa. Olen 41-vuotias, jos sillä on merkitystä. Koen että elämää on vielä paljonkin löytää siihen onnea ja iloa.
Kommentit (44)
Mikset eronnut viimeistään raiskauksen jälkeen?
Mutta eroa edes nyt, vaikka vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikset eronnut viimeistään raiskauksen jälkeen?
Mutta eroa edes nyt, vaikka vaikeaa.
Niinpä, enkä ole edes ajatellut itse asiaa raiskauksena, mikä nytkin kuulostaa kirjoitettuna todella pahalta. Olen kokenut tulleeni vain seksiin painostetuksi, ja kenties olisin voinut sen lopettaa, mutta en ole uskaltanut koska tiedän että mies olisi siitä suuttunut. Eli miellyttääkseni miestäni ja pitääkseni arjen aisoissa olen suostunut myös vasten tahtoani.
Lasten ja arjen takia olen jäänyt. Lasten ollessa pieniä en olisi koskaan päässyt minnekään, jos en olisi voinut joskus iltaisin jättää heitä isäsnsä kanssa kotiin. Heillä on mennyt ihan Ok, leikki-ikäisten kanssa mies on jo ihan pärjännyt. Olen pitänyt omia hetkiäni harrastaa urheilua iltaisin tärkeänä, mutta nyt kun lapset alkavat lähennellä sitä ikää että pärjäävät jo pian yksin kotona alan nähdä sen mahdollisuutena että olisin yksin.
Taloudellisesti tulen pärjäämään, olen kaiken ohella pitänyt siitä huolen että pärjään tarpeen tullen arjessa vaikka yksin. Kiva omakotitalo meillä nyt on, mutta se on vain talo, olen valmis rakentamaan uuden arjen lasten kanssa vaikka jonnekin muualle. Eli sikäli tilanteeni on lähtöä vaille valmista. Vaikka jollakin lailla varmasti myös vaikeaa, on siinä paljon järjestelyä ja mielipahaa lapsille tulossa. Valmistaudun itse hyvin niin osaan olla heidän tukenaan. Näen jo nyt, että heistä tulee kasvamaan todella upeita nuoria, enkä halua että tämä vääristynyt malli saa vaikuttaa enää yhtään kauempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset eronnut viimeistään raiskauksen jälkeen?
Mutta eroa edes nyt, vaikka vaikeaa.Niinpä, enkä ole edes ajatellut itse asiaa raiskauksena, mikä nytkin kuulostaa kirjoitettuna todella pahalta. Olen kokenut tulleeni vain seksiin painostetuksi, ja kenties olisin voinut sen lopettaa, mutta en ole uskaltanut koska tiedän että mies olisi siitä suuttunut. Eli miellyttääkseni miestäni ja pitääkseni arjen aisoissa olen suostunut myös vasten tahtoani.
Lasten ja arjen takia olen jäänyt. Lasten ollessa pieniä en olisi koskaan päässyt minnekään, jos en olisi voinut joskus iltaisin jättää heitä isäsnsä kanssa kotiin. Heillä on mennyt ihan Ok, leikki-ikäisten kanssa mies on jo ihan pärjännyt. Olen pitänyt omia hetkiäni harrastaa urheilua iltaisin tärkeänä, mutta nyt kun lapset alkavat lähennellä sitä ikää että pärjäävät jo pian yksin kotona alan nähdä sen mahdollisuutena että olisin yksin.
Taloudellisesti tulen pärjäämään, olen kaiken ohella pitänyt siitä huolen että pärjään tarpeen tullen arjessa vaikka yksin. Kiva omakotitalo meillä nyt on, mutta se on vain talo, olen valmis rakentamaan uuden arjen lasten kanssa vaikka jonnekin muualle. Eli sikäli tilanteeni on lähtöä vaille valmista. Vaikka jollakin lailla varmasti myös vaikeaa, on siinä paljon järjestelyä ja mielipahaa lapsille tulossa. Valmistaudun itse hyvin niin osaan olla heidän tukenaan. Näen jo nyt, että heistä tulee kasvamaan todella upeita nuoria, enkä halua että tämä vääristynyt malli saa vaikuttaa enää yhtään kauempaa.
Tämän kirjoitti siis Ap
Vierailija kirjoitti:
Sellainen uhritarina lauantai-iltapäivään.
Millainen sinun tarinasi sitten on? Toivottavasti ei läheskään vastaava.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen uhritarina lauantai-iltapäivään.
Millainen sinun tarinasi sitten on? Toivottavasti ei läheskään vastaava.
Ap
Viestin kirjoitti ns. miesasiamies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita ukko vieraisiin. Voit jopa itsekkin käydä. Siellä saat hellyyttä.
Tuo ei ole normaalia, aviomiehen ei kuulu kohdella vaimoaan noin. Minusta tuntuu pahalta sinun puolesta ja huolestuin. Miehesi on rais kannut sinut ja kenellä tahansa olisi traumoja tuollaisen kokemuksen jälkeen. Toivon sinulle voimaa irtautua hänestä. Voit pyytää apua viranomaisilta, sinua kohtaan on tehty rikos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rikosuhripäivystys, rikosilmoitus, turvakoti.
Älä jää väkivaltaisen miehen seuraan ikinä yksin (lapset eivät riitä turvaamaan).
Älä jätä lapsia väkivaltaisen isän kanssa keskenään ikinä enää.
Ilmoita avioerosta vasta kun olette turvassa.
Seksuaalinen ja henkinen väkivalta on väkivaltaa. Ja väkivallalla on taipumus lisääntyä ja raaistua
Olet traumatisoitunut selvästi ja tätä ennen ilmeisesti täysin kieltänyt todellisuuden.
Nyt on hyvä aika herätä. Nyt kun vielä elätte kaikki.
Mene poliisin pakeille ja kerro, että miehesi raiskaa sinut säännöllisesti. Dokumentoi kaikki mustelmat, henkinen väkivalta päivämäärineen yms. Nauhoita miehen puheita salaa. Lähetä nauhoitteet hänen äidilleen. Hanki salassa uusi asunto ja lähde sinne lasten kanssa. Hae yksinhuoltajuutta äläkä jätä tyttäriäsi hänen kanssaan keskenään.
Kuulostaako liioittelulta? Nojaa, miehesi on väkivaltainen raiskaajapaska, joka ansaitsisi kuolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli surullinen olo kirjoituksestasi. Miehesi käytös ei ole millään muotoa asiallista, vaan todella väärin. Eroa itsesi ja lasten takia, pärjäät kyllä. Hyviäkin miehiä on.❤️
Mä lähdin huonosta suhteesta kun aloin miettiä, että haluaisinko että mun tytär ois hammasta purren samanlaisessa suhteessa kuin mä olin. Tajusin, että haluan antaa lapsille mallin että avioliitosta saa myös lähteä ja PITÄÄ lähteä ja niin tekeminen ei ole mikään ihmistä leimaava häpeä. Jos sun mies ois raiskannut sut ekoilla treffeillä niin tuskimpa olisit mennyt sen kanssa naimisiin ja tehnyt lapsia. Suhteet kehittyy pikkuhiljaa ja vaivihkaa ja yhtäkkiä vuosien jälkeen sitä havahtuu että miten voikin olla mennyt niin huonoon suuntaan niin kauan, miten sitä on sietänyt niin kauan? Ja sättii siitä itseään toki. Mietin eroa kauan ja moni sanoi että mulla on vaan henkilökohtainen kriisi ja että ihmiset eroo liian helposti. Mutta kun olin eronnut ja aikaa oli kulunut mun silmät vaan aukesi koko ajan lisää. Kun vuokrakämpässä vaihdoin Torista ostettuihin tuoleihin kankaita ja viheltelin biisin tahtiin niin tajusin yhtäkkiä etten mä oo vuosiin uskaltanut näyttää tunteita ja kuin joku kokovartalovanne ois lakannut puristamasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonoitsetuntoisena nuorena harrastin seksiä täysin vastentahtoisesti ensimmäisen poikaystäväni kanssa. Hän halusi seksiä koko ajan, joskus jopa 3-4krt päivässä. En voinut kieltäytyä tai hän aloitti erolla uhkailun koska naisen tulee antaa aina kun mies haluaa.
Mulla oli alapää usein ihan haavoilla.
Meni vuosia ennenkun opin nauttimaan seksistä nykyisen mieheni kanssa...
Eroa. Nyt heti. Miehesi ei tule koskaan muuttumaan.
Kerro erosta nyt heti kaikille lähimmäisillesi, ystävillesi, suvulle. Kerro, että mies saattaa aiheuttaa ongelmia, koska sen hän todennäköisesti tekee. Hän tulee todennäköisesti puhumaan sinusta pahaa, mustamaalaamaan. Voit varautua tosi ikäviinkin juttuihin, mutta sä selviät kyllä.
On aivan mahtavaa, että pärjäät taloudellisesti yksinkin. Arki voi taloudellisesti olla vähän niukempaa eron jälkeen, mutta taatusti onnellisempaa. Pärjäät tyttöjesi kanssa vaikka kaksiossa. Onneen ei tarvita hulppeita puitteita.
Vuokraa itsellesi asunto ja ala sitten hoitamaan asioita. Älä jää tuollaiseen suhteeseen, seksi on pienin teidän ongelmista, sun miehesihän on sairas.
Paljon voimia, sä selviät kyllä ja tulevaisuudessa voit saada sellaisen parisuhteen ja sellaista seksiä, niin kuin hyvässä suhteessa kuuluu ollakin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä olet suhteessasi täysin vapaaehtoisesti. Jos suhde ei miellytä, niin korjaa se tai lähde pois. Kukaan ei ole pakottanut sinua mitenkään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Millaista on seksi normaalissa pidemmässä avioliitossa?
Kiitos vastauksistanne. Minäkin olen todella pahoillani tästä ja olen alkanut jo ratkoa tilannetta siihen suuntaan että tämä loppuu. Mutta traumat tästä jäävät seksiä kohtaan, valtavat.
Ap
Seksi on siitä vaikea asia, että molempien tulisi olla libidoltaan suunnilleen samanlaisia. Jos halut eivät kohtaa, niin molemmat kärsivät. Meillä on seksiä joka päivä, läheisyyttä ja huomionosoituksia ym. Minusta seksi pitää yhdessä, kunhan molemmat nauttivat antaa siitä että saavat tyydyttää sen kumppanin. Seksi voi olla kamala tai ihan yksi parhaista asioista elämässä, joten on omista valinnoista kiinni mitä se on ja elämä ylipäätään. Vastuu on omasta hyvinvoinnista on aina itsellä eikä kenelläkään muulla, sen ymmärtäminen satuttaa, mutta lopulta vapauttaa. En puollustele tässä miestäsi, joka on täysi ääliö ja enemmänkin, mutta vastaisuudessa kannattaa erota ennemmin kuin myöhemmin.
Liiasta aktiivisuudesta moitteita, jatkuvia torjuntoja, kesken hyväilyn nukahtamista, ei kunnollista esileikkiä, kun seksiä halusi ja siksi limakalvot oli välillä kipeänä seksin jälkeen. Pettämistä yms. Nyt on paljon parempi. Älä ap jää suhteeseen.
Seksi on pienin murheista tuossa ja ilman seksiäkin pärjää, vaikkei sitä saisi enää koskaan keneltäkään ja varmasti saat hyvää ja hellää seksiäkin aikanaan, maailmassa on paljon mukavia sinkkumiehiä, vanhempiakin.
Minä olen mies joka tunnustaa hamassa nuoruudessa katkeroituneensa, kun toisen lapsen jälkeen seksiä ei enää ollut. Varmasti jotenkin epäsuorasti syyllistinkin, en usko että olisin niin hyvä näyttelijä, ettei toinen huomannut pettymystäni ja joskus varmaan halusinkin toisen lukevan sen naamaltani.
Mitään väkivaltaa ei ollut, ei henkistäkään. Ei vaimoni todellakaan mikään alistettu ollut, mutta onnettomia olimme molemmat.
Eron jälkeen olen oppinut, kuinka ihmeellistä on kun tapaat ihmisen jonka kanssa osuukin yksiin niin arki kuin romantiikkakin. Mua tavallaan hävettää miettiä millainen vonkaaja jossain vaiheessa olin, mutta toisaalta annan jo nykyään itselleni anteeksikin - siinä suhteessa ei koskaan muutenkaan osattu puhua syvimmistä tunteista. Puhutaan paljon siitä, että pitäisi löytää haluiltaan samanlainen kumppani, mutta itse nykyään koen sen enemmän niin, että epäitsekkäään kannattaa etsiä toinen epäitsekäs. Ja itsekkään taas toinen samanlainen. Muissa kombinaatioissa alkaa hiertämään tavalla tai toisella.
Kirjoitin vain siksi, että on sitä muillakin ollut vastaavanlaisia ongelmia parisuhdeseksissä. Oisin voinut myös hehkuttaa kuinka upeaa se nykyään on minulla uuden kanssa, mutta kokemuksesta tiedän, että tuossa vaiheessa sitä on aika vaikea uskoa omalle kohdalle.
Alue: Seksi
Jätä mies. Ja äkkiä. Hyi kamala millaista elämää elät