Mieheni maksaa lapsettoman exän laskuja
Hei, miesystäväni on eronnut avioliitosta noin vuosi sitten, kuviossa ei ole lapsia. Miesystäväni maksaa yhä exänsä nimissä olevaa autoa, ovat näin sopineet avioliiton aikana. Tätä sopimusta on vielä kaksi vuotta jäljellä. Miesystäväni on päättänyt sitoutua maksamaan autoa vielä avioeron jälkeenkin sopimuksen mukaan vaikka hänen taloustilanne on tiukka. Nyt hän haluaisi muuttaa kanssani avoliittoon. Itse pidän tilannetta hyvin epämääräisenä tämän auton maksusopimuksen vuoksi. Koen ettei mieheni ole osannut päästää irti menneistä ja haluaisi nyt kaksi kirsikkaa kakkuunsa. Hänellä on hyvin ehdoton mielipide siitä että hänen on huolehdittava exänsä autosta ja siitä ei ole minkäänlaista neuvottelun varaa. Koen jääväni pahasti exän jalkoihin ja sitoutuminen lapsettoman exän elättämiseen tuntuu roikkumiselta vanhassa. Tulisiko teillä jotain muita näkökulmia asiaan, jotta saisin uusia näkökulmia tilanteeseen.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Olen mies, ja pidän exiäni edelleen jossain määrin minun vastuullani oleviksi, vaikka olen ollut jo melkein 20- vuotta naimisissa ja lapsiakin on vain tästä liitosta.
Te naiset ette vaikuta ymmärtävän miehen elämään kuuluva kunniaetikettiä. Samalla lailla kuin lapsi tarvitsee aikuista, nainen voi ja usein tarvitseekin miestä joihinkin fyysisiin, teknisiin ja miksei taloudellisiinkin asioihin.
Edellä mainittu ei missään nimessä tarkoita exien kyttäämistä. Kaikki ovat tai ovat olleet parisuhteissa minun jälkeeni. Ja se on hyvä. Mutta esimerkiksi yhdelle tuli ero, hänellä mökillä laituri ja vene nostamatta talviteloille. Kävin ne vetämässä ylös pyynnöstään, oma vaimo tämän hyväksyi. Ettekö itse auttaisi pakkkasessa yksin hytisevää taaperoikäistä lasta, joka ei ole omanne?
Tämä oli kyllä paras selitys aikoihin. DDD
Ex ei ole taaperoikäinen lapsi vaan aikuinen ihminen. Jos olet ollut jo 20-vuotta uudessakin suhteessa ja siitä on lapsiakin?
Miten ex ei ole luonut tämän aikajakson aikana jo omaa elämää? Ja myös sinä alkanut luottaa, että exä pärjää ilman sinun apuasi? Vai onko hyvinkin tärkeää pönkittää itsetuntoaan ja toimia "neito pulassa" ritarina?
Kunniaetiketti, jopa on. Ainoa joka tulee näissa ja vastaavissa on , että mies joko tuntee syyllisyyttä erosta, on toiminut jotenkin törkeästi ja hyvittelee sitä exälle tai on tunteita ja on jäänyt roikkumaan menneisyyteen.
Moni mies ottaa uuden kumppanin koska ei halua olla tai pysty olemaan yksin, silti kantaa mukanaan koko vanhaa arsenaalia.
Kummallisia suhteita muutenkin jos mies pitää vaimoa avuttomana lapsena.
Kun kaksi aikuista hauluaa avoimen ja rehellisen parisuhteen niin silloin erilaisia elämän asioita jaetaan keskenään. Yksi asia näistä on raha-asiat. Jännittävää että ihmiset ajattelevat ettei puolison asiat kuulu heille.
Vierailija kirjoitti:
Siis mies ei saa käyttää OMIA rahojaan niin kuin haluaa, vaan niin kuin sinä haluat? Taitaa olla miehellä emakonjättöaika.
Muistin just miks poistuin Tinderistä. Tuolla on yllättävän paljon eronneita ja karanneita elareiden makselijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies, ja pidän exiäni edelleen jossain määrin minun vastuullani oleviksi, vaikka olen ollut jo melkein 20- vuotta naimisissa ja lapsiakin on vain tästä liitosta.
Te naiset ette vaikuta ymmärtävän miehen elämään kuuluva kunniaetikettiä. Samalla lailla kuin lapsi tarvitsee aikuista, nainen voi ja usein tarvitseekin miestä joihinkin fyysisiin, teknisiin ja miksei taloudellisiinkin asioihin.
Edellä mainittu ei missään nimessä tarkoita exien kyttäämistä. Kaikki ovat tai ovat olleet parisuhteissa minun jälkeeni. Ja se on hyvä. Mutta esimerkiksi yhdelle tuli ero, hänellä mökillä laituri ja vene nostamatta talviteloille. Kävin ne vetämässä ylös pyynnöstään, oma vaimo tämän hyväksyi. Ettekö itse auttaisi pakkkasessa yksin hytisevää taaperoikäistä lasta, joka ei ole omanne?
Kyllä lasta auttaisin, mutta en aikuista. Jos omistaa laiturin ja veneen niin osaa kyllä ne itse huolehtia eikä tarvi hyväksikäyttää ihmisiä, jotka eivät elämään enää kuulu.
Aina on ollut ja tulee ilmeisesti olemaan näitä exiä jotka hyväksikäyttävät ihan huolella ja huoletta entistä miestään.
Ja on aina ollut ja tulee olemaan näitä entisiä miehiä jotka juoksevat pää kolmantena jalkana kun exä viheltää. Milloin milläkin verukkeella ja puolustellen omaa käytöstään jos on jo uusikin kuvioissa, usein on.
(kolmas jalka voi joissain tapauksissa olla vielä käytössä siellä muutenkin).
Vierailija kirjoitti:
Kun kaksi aikuista hauluaa avoimen ja rehellisen parisuhteen niin silloin erilaisia elämän asioita jaetaan keskenään. Yksi asia näistä on raha-asiat. Jännittävää että ihmiset ajattelevat ettei puolison asiat kuulu heille.
Ap ja mies ovat tunteneet toisensa vuoden. Tai alle vuoden, jos miehen erosta on vasta vuosi ja ap on tullut kuvioihin vasta sen jälkeen. Ei olisi tullut mieleenikään avautua raha-asioistani vuoden tuttavuudelle, mutta enpä kyllä olisi siinä vaiheessa myöskään ollut valmis sitoutumaan häneen loppuelämäkseni sen paremmin avo- kuin avioliittoon.
Raha-asioista emme puhu edelleenkään, koska kummallakaan ei ole mitään tarvetta tietää toisen tuloja, menoja, omaisuuksia, velkoja tai rahankäyttöä.
Mitenköhän paljon miehesi on elänyt exänsä siivellä suhteen aikana? On todennäköisesti paljon enemmän velkaa exälleen kuin mitä auton maksut tekee. Jos tämä osituksessa otwttu huomioon?
Eli jos on rehellinen mies, maksaa sopimansa mukaisesti. Kökkö sulle Ap, mut yaidat joutua joka tapauksessa elättäjäksi tämän miehen kanssa eikä tasaveroiseen suhteeseen pääse.
Minä en kyllä muuttaisi tai edes seurustelisi miehen kanssa joka ei pistä meitä etusijalle! Etenkin jos thymine paatosten vuoksi peeaa
Tuskin hyvää hyvyttään maksaa vaan kyseessä on joku velka. Hyvä, että hoitaa velkansa loppuun erosta huolimatta
Hänellä on siis tiukka taloustilanne, joten hyvä idea muuttaa yhteen sinun kanssa, joten osallistut arjen kuluihin ja näin hän voi paremmin maksaa velkansa eksälle.
Kuulostaa lähinnä siltä, että mies on eksälleen velkaa ja hoitaa sitä tällä tavalla. Ei myöskään halua noin lyhyen tuttavuuden kuin sinä ilmeisestikään kertoa koko totuutta. Kumpi siihen avoliittoon kiirehtii sinä vai mies ?
Oli syy maksamiseen mikä tahansa - erossa tehty suullinen sopimus, syyllisyys, halu auttaa onnetonta eksää... - mä ajattelisin, että tärkeintä olis puhua asia miehen kanssa läpi: miksi hän haluaa yhä maksaa lainaa. Sen jälkeen teet päätöksen, haluatko muuttaa tyypin kanssa yhteen.
Kyllä mun mielestä yhdessä asuessa raha-asiat kuuluu avopuolisolle, kun yhteiskuntakin pitää teitä yhtenä talousyksikkönä ja puolison rahat vaikuttaa esim. mahd. tukiin.
Kannattaa juosta ja lujaa. Itse tein sen virheen että aloin suhteeseen exässä roikkujan kanssa ja eihän siitä hyvää seurannut. Mies kuka antaa ex vaimon pompotella taloudellisesti ei käy ihan täysillä. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Hänellä on siis tiukka taloustilanne, joten hyvä idea muuttaa yhteen sinun kanssa, joten osallistut arjen kuluihin ja näin hän voi paremmin maksaa velkansa eksälle.
Aloittajasta tulisi mahdollistaja. Eihän tossa haeta muuta kuin hyötyä.
Ap nyt valoja päälle!
Kyllä silloin jos muuttaa yhteen pitää olla selvillä toisen raha-asioista.
Onhan silloin yhteisen asunnon ym. kulut molempien kontolla.
Esimerkiksi kiten paljon kumpikin osallistuu yhteisiin menoihin, jos toisella tiukkaa sen vuoksi kun maksaa jotain vanhaa lainaa eksälle niin onhan kohtuutonta jos uusi kumppani silloin maksaa paljon isomman osa kuin hänelle kuuluisi.
Ei tarvitse sentilleen ja tiliotteita nyyrätä, mutta yleisesti täytyy pystyä raha-asioista keskustella.
Mikä suhde se silloin on jos yksi, ihan todella tärkeä puoli arjessa, pidetään pimennossa ja siitä ei saa keskustella?
Mitä enemmän on luurankoja kaapissa niin sitä enemmän ne vaikuttaa tasapainoiseksi tarkoitettuun suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Olen mies, ja pidän exiäni edelleen jossain määrin minun vastuullani oleviksi, vaikka olen ollut jo melkein 20- vuotta naimisissa ja lapsiakin on vain tästä liitosta.
Te naiset ette vaikuta ymmärtävän miehen elämään kuuluva kunniaetikettiä. Samalla lailla kuin lapsi tarvitsee aikuista, nainen voi ja usein tarvitseekin miestä joihinkin fyysisiin, teknisiin ja miksei taloudellisiinkin asioihin.
Edellä mainittu ei missään nimessä tarkoita exien kyttäämistä. Kaikki ovat tai ovat olleet parisuhteissa minun jälkeeni. Ja se on hyvä. Mutta esimerkiksi yhdelle tuli ero, hänellä mökillä laituri ja vene nostamatta talviteloille. Kävin ne vetämässä ylös pyynnöstään, oma vaimo tämän hyväksyi. Ettekö itse auttaisi pakkkasessa yksin hytisevää taaperoikäistä lasta, joka ei ole omanne?
Vttu mitä paskaa.
Mä en ole tajunnut ikinä joillain miehillä tuota, että suhteen jälkeen jäädään roikkumaan ja esittämään hyvää jätkää.
Itse ainakin osaan hoitaa ne fyysiset, tekniset ja taloudelliset hommat ja jos apua tarvitsisin, niin en siihen tosiaan mitään eksiä pyytelisi, mulla on muitakin kavereita.
Minä miehenä sanon, että sinun kunniaetikettisi on täyttä paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Mies pitää lupauksensa, yleensä sitä pidetään kunniallisena tekona. Mitä sulle muuten miehen rahat kuuluu?
Sopimusten pitäminen on kunniallista, mutta miksi Kumpikaan heistä ei ole pitänyt kunniallisena sopimusta rakastaa niin myötä- ja vastamäessä?
Niin se vain on, että avioerossa kaikki sopimukset raukeavat.
Vierailija kirjoitti:
Minä en kyllä muuttaisi tai edes seurustelisi miehen kanssa joka ei pistä meitä etusijalle! Etenkin jos thymine paatosten vuoksi peeaa
Näin. ”Meidän” kuuluu olla prioriteetti nro 1. Ei eksän.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä silloin jos muuttaa yhteen pitää olla selvillä toisen raha-asioista.
Onhan silloin yhteisen asunnon ym. kulut molempien kontolla.
Esimerkiksi kiten paljon kumpikin osallistuu yhteisiin menoihin, jos toisella tiukkaa sen vuoksi kun maksaa jotain vanhaa lainaa eksälle niin onhan kohtuutonta jos uusi kumppani silloin maksaa paljon isomman osa kuin hänelle kuuluisi.
Ei tarvitse sentilleen ja tiliotteita nyyrätä, mutta yleisesti täytyy pystyä raha-asioista keskustella.
Mikä suhde se silloin on jos yksi, ihan todella tärkeä puoli arjessa, pidetään pimennossa ja siitä ei saa keskustella?
Mitä enemmän on luurankoja kaapissa niin sitä enemmän ne vaikuttaa tasapainoiseksi tarkoitettuun suhteeseen.
Tottakai puhuimme siitä, paljonko asuminen ja autojen pitäminen ym. maksaa, ennen kuin muutimme yhteen. Keskustelimme yhteen muuttamisesta useiden kuukausien ajan ennen kuin olimme valmiita siihen ryhtymään (ja siinä vaiheessa olimme jo seurustelleet muutaman vuoden). Mutta kyllä meillä molemmille riitti se tieto, että kumpikin on jo vuosia elänyt suunnilleen samanlaisella elintasolla itsekseen. Ei siinä ollut tarvetta kysellä yksityiskohtia toisen raha-asioista. Ja edelleen olen sitä mieltä, että ne eivät myöskään toiselle kuulu. Avoliitossakin olemme edelleen kaksi itsenäistä, aikuista ihmistä, joilla on oikeus myös yksityisyyteen. Niin pitkään kuin molemmat laittavat saman summan yhteiseen talouteen, loput on ihan oma asia.
Ex vaan on niin paljon parempi sängyssä kuin uusi hoito.