Kaunein, suomalainen laulu, jossa tulee hienosti ilmi suomalainen luonto!
Kommentit (68)
[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 22:05"]En muista laulun nimeä, mutta siinä lauletaan.. ON SUURI SUN RANTAS AUTIUS, SITÄ SENTÄÄN IKÄVÖIN. KUN VILLISORSAN VALITUS SOI KAISLIKOSSA ÖIN
[/quote]
SORI, CAPSIT JUMISSA! MITES NÄÄ POIS? EN VIITSI MIESTÄ HERÄTTÄÄ.
Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysikuu, kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu... en ma iloitse en sure huokaa, sillä metsän tummuus mulle tuokaa...
Tämä taivas, tämä maa, sillä arvoa on pysyvää, ...sukupolvelta toiselle jää...
"On Pariiseja täynnä tämä maa, joka kylää Eifel torni koristaa, joka ainut soratie alta riemukaaren vie...."
"Kotimaa kun taakse jäi.... sininen on taivas siniset on silmänsä sen, siniset on järvet sinisyyttä heijastaen, valkoinen on.hanki valkoiset on yöt kesien, valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen"
"Sininen ja valkoinen" minäkin ehdotan. "Juuret kasvoi maahan sen, kylmän sekä routaisen, lämmön tunsin kuitenkin, lujuudessa graniitin. Hiljaa kuusten kuiske soi, terveisensä tuuli toi, sininen ja valkoinen värit ovat vapauden." Ja sitten se kertosäe, aina yhtä sykähdyttävä.
Vierailija kirjoitti:
Nälkämaan laulu!
Tämä!
Keski-Suomen kotiseutulaulu on Keski-Suomen maakuntalaulu. Se on yksi Suomen itsenäistymisen jälkeen Suomen historiallisten maakuntien maakuntalaulujen rinnalle luoduista uusien maakuntien maakuntalauluista. Laulun runoili nimensä mukaisesti korpilahtelainen Martti Korpilahti ruotsalaisen Ivar Widéenin sävelmään. Sen ensiesitys oli vuonna 1920.
Sanat
1. Männikkömetsät ja rantojen raidat,
laaksojen liepeillä koivikkohaat,
ah, polut korpia kiertävät, kaidat,
kukkivat kummut ja mansikkamaat!
Keitele vehmas ja Päijänne jylhä,
kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen,
vuorien huippujen kauneus ylhä,
ah, kotiseutua muistoineen.
2. Syntymäpaikka kun on sydän Suomen
siis sitä suottako kiittelisin?
Täällähän aukeni ens' elon huomen,
tänne ma toivon hautanikin.
Täällä on naapuri heimoni verta,
täällä on ystävä voittamaton,
tänne, ah, tänne on kaipaus kerta,
täällä on kaikki, mi kallista on!
Kauneudesta en tiedä, mutta yksi osuvimmista tunnelman tavoittajista on Kauko Röyhkän Kevät. En tiedä parempaa kevään kuvausta, räikeää, kaikki tahrat ja pzkat näyttävää kirkkautta, joka melkein tekee pimeän talven jälkeen hulluksi. Arktista hysterianpoikasta tai ainakin uhkaavaa tunnelmaa.
Huhtikuu on kuukausista julmin. Kevät keikkuen tuleepi (kun talven jälkeen köyhät - ne jotka oli vielä hengissä - läksi kylänraiteille leipää kerjäämään).
On maista kaikista sittenkin
tää synnyinmaa kaikkein rakkahin.
Vie minne tiesi, sen tuttu liesi
on lämpöisin.
Voi kuin on kaunihit järvet sen
ja kosket kuohuissa pauhaten!
Sen pilven väikky ja lähteen läikky
ja taivas sen!
Ja vaarat korkeat, kuusikot,
ja koivumetsät ja kalliot,
sen pohjainpalot, sen tähtein valot
ja kuutamot.
Finlandia. Koko teos, ei vain se (myös) laulettu hymniosa.
Vierailija kirjoitti:
On maista kaikista sittenkin
tää synnyinmaa kaikkein rakkahin.
Vie minne tiesi, sen tuttu liesi
on lämpöisin.Voi kuin on kaunihit järvet sen
ja kosket kuohuissa pauhaten!
Sen pilven väikky ja lähteen läikky
ja taivas sen!Ja vaarat korkeat, kuusikot,
ja koivumetsät ja kalliot,
sen pohjainpalot, sen tähtein valot
ja kuutamot.
Vielä jatkuu:
Mä lemmin kieltä ja kansaa sen
ja heikot voimani uhraten
teen työtä siellä ja intomiellä
ja riemuiten.
Vierailija kirjoitti:
Anssi Tikanmäen Kiutaköngäs
Mulle tulivat myös heti mieleen Anssi Tikanmäen hienot sävellykset.
Myös Myrskyluodon Maija on ikuinen suosikkini,
Kiva kysymys.
jos helsinki on hetkisen kaunis... (leevi & leavings)
jotain tikanmäkeä varmaan, ehkä balladi elokuvasta klaani
Nälkämaan laulu. Klamydian Vesku vetää tän parhaiten.
En muista laulun nimeä, mutta siinä lauletaan.. ON SUURI SUN RANTAS AUTIUS, SITÄ SENTÄÄN IKÄVÖIN. KUN VILLISORSAN VALITUS SOI KAISLIKOSSA ÖIN