Sanot miehellesi että äläpä juokaan yhtään enempää enää tänään, miten reagoi?
Ei välitä, eikä tottele?
Nauraa hyväntahtoisesti, ei tottele?
Tottelee ja kehuu että olipa hyvä idea?
Kommentit (52)
Kyllä kai aikuinen ihminen pystyy itse päättelemään, onko jano vai ei.
Jos alkoholia tarkoitat, niin tarvetta ei ole sanoa mitään, kun ei käytä.
EI oikein tuo tottelemisen käsite sovi aikuisten ihmisten suhteeseen.
Just sanoin sille että ei juoda enää tänään kun ollaan juotu jo monta päivää, sanoi että okei. Jos se olisi jo juonut niin ei se kesken lopettaisi.
Ärsyyntyisi. Juo noin 5 annosta viikossa.
Tottelee? 🤔😂
Näin aikuisessa parisuhteessa, kun menovuodet on jo takana ja vähemmän enää niitä juoksuja on vuosittain niin mies menee halutessaan ja tulee kotiin juhlittuaan. Jos kotona joskus pari saunakaljaa ottaa, tokkopa komentaa tarvitsee.
En sanoisi noin, koska en ole mieheni äiti, enkä holhooja. Aikuinen ihminen päättää itse juomisestaan, enkä itsekään sietäisi sitä jos minua alettaisiin holhoamaan.
Ihme kysymyksiä. Ihminen kuolee parissa päivässä jos ei juo vettä.
Alkaa mököttämään, ehkä puolustelee ettei ole paljoa juonut.
Vierailija kirjoitti:
Olis varmaan ihmeissään kun vesilasin tai kahvin kiellän.
Sama juttu!
Mieheni ei ole juonut alkoholia pariin vuoteen ollenkaan, mutta silloin kuin joi, niin ei minun tarvinnut hänen juomistaan alkaa suitsimaan ollenkaan.
Pyysin aikanaan, että voisitko olla kotona juomatta (minä en itse juo ollenkaan) ja hän vastasi, että sopii.
Olen itse entinen juoppo ja olisin suuttunut jos olisi käskenyt laittaa pullon pois.
Vierailija kirjoitti:
Tottelee? 🤔😂
Näin aikuisessa parisuhteessa, kun menovuodet on jo takana ja vähemmän enää niitä juoksuja on vuosittain niin mies menee halutessaan ja tulee kotiin juhlittuaan. Jos kotona joskus pari saunakaljaa ottaa, tokkopa komentaa tarvitsee.
Ei muuten tarvitse totella, mutta yleinen käytäntöhän on että selvänä olevaa on juopottelijoiden toteltava.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyyntyisi. Juo noin 5 annosta viikossa.
Jos mies ärsyyntyy tuollaisesta asiasta, niin aika vähästä hänen pinna kiristyy.
Minä (n) meillä enemmän juon. Kohta kahdeksan yhteisen vuoden aikana olen nähnyt miehen pari kertaa hiprakassa, en koskaan kovassa humalassa. Saattaa juoda näin perjantaina lonkeron tehdessään illalla hommia ulkona ja sen lisäksi ruoan kanssa vähän viiniä. Jos oikein hurjaksi heittäytyy niin ehdottaa gin tonicia ennen ruokaa tai konjakkia ruoan päälle. Usein juominen jää siihen lonkeroon.
Ex-mies raivostui aina ja huusi että yritän kontrolloida häntä. Oli hänen mielestään ihan normaalia että alkoholi hallitsi aina viikonloppuja. Siispä onkin ex. Nykyinen mies ei alkoholia käytä ja hyvä näin.
Sanoo, että ”täytyykö lähteä lääkäriin, kun et nyt ole oma itsesi”.
Enkä tosiaan olisi, jos tuon tekisin. Mies juo vettä janoon, kahvia muutaman kupin päivässä ja alkoholia annoksen tai kaksi silloin tällöin. Eikä hänen, aikuisen ihmisen juominen kuulu minulle yhtään enempää kuin minun hänelle.
Katsoisi kummissaan ja kysyisi ihmeissään onko aamuksi sovittu jotain menoa jota hänelle ei ole kerrottu aiemmin. Alkoholi ei meillä ole ongelma.
Ihanaa että noin monilla on raittiit puolisot. Minulla ei ole, toivoisin että joisi vähemmän ja harvemmin. En käske silti, se ei auta.
Siinä vaiheessa kun puoloson pitää toppuutella toisen juomista, lienee tilanne jo aika surullinen.
Ennemmin koittaisin ehkä jutella onko hänellä jotain huolia, vai miksi yhtäkkiä vetää alkoholia noin paljon.
Jos ihan tavaksi menee kännäys niin en kyllä halua samassa kodissa asua.
Kyllä se varmaan ihmettelisi, kun juuri käytiin ostamassa tälle illalle herkkuruokia ja hyvää olutta muutama tölkki molemmille, kumpikin joi jo yhden tölkin.
Olis varmaan ihmeissään kun vesilasin tai kahvin kiellän.