Lue keskustelun säännöt.
Kuinka kova kilpailu parinvalinta oli sulle
Kommentit (96)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on ollut kilpailua, jossa olen aina jäänyt pistesijoille jo kalkkiviivoilla. Jos kapakassa menimme kavereiden kanssa juttelemaan jonkin naisseurueen kanssa, niin totta kai jokainen nainen oli kiinnostunut vain niistä komeammista kavereistani. Sain sananmukaisesti olla mies, jonka ympäriltä tuolit viedään. Harrastuksissakin olen tutustunut vain naisiin, jotka haluavat tutustua korkeintaan kaverina.
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 17:18"]
Se on ollut kilpailua, jossa olen aina jäänyt pistesijoille jo kalkkiviivoilla. Jos kapakassa menimme kavereiden kanssa juttelemaan jonkin naisseurueen kanssa, niin totta kai jokainen nainen oli kiinnostunut vain niistä komeammista kavereistani. Sain sananmukaisesti olla mies, jonka ympäriltä tuolit viedään. Harrastuksissakin olen tutustunut vain naisiin, jotka haluavat tutustua korkeintaan kaverina.
[/quote]
Tyypillinen miehen kohtalo. Kelpaa korkeintaan verottajalle lypsylehmäksi. :)
M40
Olen blondi...helppoa oli 25 vuotiaana ja helppoa on nyt , olen 50 v ja juuri eronnut...uuden miehen kanssa hääpäivä sovittu ystävånpäiväksi 2015
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erään Millan kanssa tuosta turjakkeesta taisteltiin. Minä voitin. Tuossa se palkinto nyt makaa sohvalla ja hieroo mun jalkapohjia.
v.1990 tuo taistelu siis käytiin.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 22:23"]
Ei rakkaus ole kilpailua.
[/quote]
BUAHAHAHA
IHAN HUVIN VUOKSI NAISET KAUNISTAUTUU JA MIEHET MITTELEE VOIMIAAN
[/quote]
Olen ollut naimisissa vasta 15 vuotta, mutta varsinaisesti vasta viime vuosina olen alkanut kaunistautumaan. Ja ihan omaksi iloksi. Nyt on siihen aikaa, tarvetta ja jaksuja.
Kai niitäkin naisia on, jotka vain miehen metsästys mielessään kaunistautuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian kova kilpailu. Tosin nyt ymmärtää että takamatkaa oli käsittämätön määrä kun oli koko nuoruuden käytännössä kotiarestissa 19-vuotiaaksi asti. Kukaan samanikäinen ei käynyt kylässä eikä itse päässyt käymään missään koulun ulkopuolella. En olllut edes nähnyt kenenkään seurustelevan, lukioaikaisen parhaan kaverin näin tyttöystävänsä kanssa noin 10 minuutin ajan kun kerran tuli koululta hakemaan kaveriani. Ja sen jälkeen muutto toiselle paikkakunnalle jossa ei tuntenut ketään eikä oikein osannut tutustuakaan eikä oikein tiennyt edes miten kavereiden kanssa ollaan; vastakkaisen sukupuolen kanssa olemista puhumattakaan.
Minä sain vain niitä jämäkappaleita, parhaista ei ollut mahkuja koskaan kilpailla. Lopulta jäin ilman niitä jämiäkin, ja täytyy sanoa että taso oli niin huono että elämä on hitusen helpompaa ilman näitä "palkintoja".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi vakavaa suhdetta ja ero ja hyvin ovat kelvanneet jollekin muulle.
Tosi kova kilpailu oli. Lopulta soi biologinen kello ja sain lapset miehen kanssa, joka sitten jätti. Olisinpa valinnut viisaammin, mutta en vain tiedä, miten. Koskaan en saanut jotain haaveitteni miestä, ja nyt olen kai lopun ikääni yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei maksa vaivaa kilpailla kenestäkään. Kukaa ei ole tässä maailmassa niin merkittävä, etteikö ilmankin pärjäisi.
En koskaan ole kilpaillut koska tiedän, että en pärjäisi kenellekään muulle naiselle. Tavallinen ulkonäkö ja kummallinen luonne, aina mut on kierretty kaukaa. Aloin 17-vuotiaana seurustella ensimmäisen pojan kanssa, joka musta oli kiinnostunut ja yhdessä ollaan edelleen. Välillä harmittaa ajatella, että tässä sitä ollaan hautaan saakka, koska ei meidän suhteessa hirveästi intohimoa ole, mutta eipä ole muutakaan vaihtoehtoa.
[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 09:09"]
[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 07:10"]
Keski-ikäisenä naisena kumppanistani erottuani toista ei löytnyt heti, myöhemmin kyllä ulkomailta. Suosittelen muillekin, ihan totta.
Kiitokset etukäteen pahansuovista alapeukuista suomalaislta miehiltä.
[/quote]
Eli hommasit miehesi vaan kostaaksesi suomalaisille. jos olisit nyt onnellinen niin tuskin huutelisit tuolla tavoin suomalaisille miehille. Toivottavasti liitostasi tulee tulevaisuudessa rakkauden täyttämä
T: kaikki suomalaiset miehet.
[/quote]
Ei, kyse ei ole kostosta. On kyse siitä, että ulkomailta se mies vain löytyi helpommin.
Olen nykyään onnellinen nykyisen kumppanini kanssa ja olin Suomessa myös onnellinen exäni kanssa.
Huudella haluan siksi, että monet suomalaiset miehet eivät arvosta suomalaisia naisia.
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 00:17"]
En koskaan ole kilpaillut koska tiedän, että en pärjäisi kenellekään muulle naiselle. Tavallinen ulkonäkö ja kummallinen luonne, aina mut on kierretty kaukaa. Aloin 17-vuotiaana seurustella ensimmäisen pojan kanssa, joka musta oli kiinnostunut ja yhdessä ollaan edelleen. Välillä harmittaa ajatella, että tässä sitä ollaan hautaan saakka, koska ei meidän suhteessa hirveästi intohimoa ole, mutta eipä ole muutakaan vaihtoehtoa.
[/quote]
Enemmän sulla on saavutuksia, kuin monella tulee koskaan olemaan. :)
M40
[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 23:16"]
Minä sain vain niitä jämäkappaleita, parhaista ei ollut mahkuja koskaan kilpailla. Lopulta jäin ilman niitä jämiäkin, ja täytyy sanoa että taso oli niin huono että elämä on hitusen helpompaa ilman näitä "palkintoja".
[/quote]
Itse vaikutat olevan se pahin jämä tässä kyllä.
87 jatkaa.
Rakkaus on uskoa ja usko on rakkautta (Eeva Kilpi). Ei sellaista asiaa voi alistaa kilpailulle. Ns. parisuhdemarkkinoilla kilpailevat vain arvostaan epävarmat, huonolla itsetunnolla varustetut ihmiset, joille kulissi on tärkeä asia. Erich Frommin Rakkauden vaikea taito on jotain mihin jokaisen olisi syytä tutustua...