Kasvatusalan VAKAVA-koe 2022

No kolmekin päivää aiemmin toki hyvä. Tosi vaikeaa tää pohtiminen Saiko paikkaa vai ei

Kaikkiin vastasin, omasta mielestä olin oma itseni, en jännittänyt jne. Mutta kun ei tiedä mitä arvioidaan ja miten muut meni.

Joillakin oli kova tarve kehua itseään sovareiden jälkeen, oikein kovaan ääneen nauraa ja kertoa kuinka juttua tuli ja oli niin hauskaa.

Ja kyllä mulla meni hyvin kun hyvässä hengessä juteltiin jne.

Mulle tuli siitä aika lapsellinen olo niiden puolesta vaikka ihan aikuisia ihmisiä ja suht vanhoja oli.

Täällä kanssa Raumalle luokanopettajan maisteriksi hakenut. Pikkusen jännittää, kun C pysäkki ei mennyt niin kovin vahvasti. Olin kyllä vastannut oikeita asioita, mutta en riittåvästi..

Mistä tiedät ette vastannut riittävästi?

No jos uskoo tälle palstalle kirjoittaneita, miten piti vastata, niin en vastannut niin laajasti.

No en täältä mitään mallivastauksia hakisi kyllä.

Ei kai se laajasti vastaaminen ole se juttu. Mun käsityksen mukaan etsitään sopivaa tyyppiä. Laajasanainen ei välttämättä ole hyvä opettaja vaan enemmänkin sellainen, kuka ymmärtää keskeisen pointin ja osaa tiivistää puheenvuoronsa. Eivät oppilaat jaksa kuunnella saati omaksua pitkiä vuodatuksia.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se laajasti vastaaminen ole se juttu. Mun käsityksen mukaan etsitään sopivaa tyyppiä. Laajasanainen ei välttämättä ole hyvä opettaja vaan enemmänkin sellainen, kuka ymmärtää keskeisen pointin ja osaa tiivistää puheenvuoronsa. Eivät oppilaat jaksa kuunnella saati omaksua pitkiä vuodatuksia.

Vastauksen sisältö ratkaisee. Sitä laajuudella tarkoitettiin, ei laajasanaisuutta.

Missään tapauksessa ei ole tarkoitus etsiä "hyvää tyyppiä", mitä kai sopivalla tarkoitit.

En usko että vastaus itsessään vaan myös tapa kommunikoida ja olla. Etsitään sopivaa opettajaa. Ei ulkoa mahdollisesti opetellut ja valmennuskursseilla opitut vastaukset tarkoita sopivuutta. Opettajankouluttajien harjaantunut silmä havaitsee hakijoiden tavan vastata jne. Eihän monilla kevään abiturienteilla ole tietotaitoa vastata laajasti, vaikka voivat olla sopivia koulutettavia opettajiksi.

Joo ei sinne pelkkää hyvää tyyppiä haeta.

Hyvä tyyppi ei todellakaan välttämättä ole hyvä opettaja.

Kyllä siinä aika laaja-alaisesti arvioidaan kuten MAP-ohjeissa todetaan.

Helsingin yleisen maisteri odotuttaa vaan 😁

Varhaiskasvatuksen opettajaksi hakenut kirjoitti:

Mites kun kuullut että monet hakee vakaan, kotitalouteen tai käsityöhön opettajaksi jotta olisi helpompi päästä sisään ja vaihtaa myöhemmin luokanopeksi. Niin viekö nämä "vaihtajat " sitten ensisijaisesti näihin esim vakaan hakeneilta mahdollisuuksia?

Eivät vie. Ei yliopiston sisällä pääse vaihtamaan noin vain opintosuuntien sisällä. Käytännössä täytyy joko hakea uudelleen yhteishaussa tai sitten hakea sivuainehaussa monialaisiin. Helsingin yliopistossa monialaisten sivuainehaussa oli tänä vuonna avoinna 8 paikkaa erityispedagogiikan opiskelijoille ja vain 4 paikkaa kaikille muille yliopiston sisäisille hakijoille, jotka opiskelevat aineenopettajiksi (käsityö, kotitalous, kielet, luonnontieteet, äidinkieli jne.), eli todella suuri porukka. Ei siis ole mitenkään itsestään selvää, että pääsee tuon neljän joukkoon.

Monialaiset opinnot (60 op) voi suorittaa osana tutkintoa tietyissä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan koulutusohjelmissa ja sellaisissa koulutusohjelmissa, joista opiskelija voi saada perusopetuksen aineenopettajan pätevyyden sekä Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutuksessa.

Lisää täältä:

https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/hae-tutkintoa-taydentavi…

Opeopiskelija2022 kirjoitti:

Varhaiskasvatuksen opettajaksi hakenut kirjoitti:

Mites kun kuullut että monet hakee vakaan, kotitalouteen tai käsityöhön opettajaksi jotta olisi helpompi päästä sisään ja vaihtaa myöhemmin luokanopeksi. Niin viekö nämä "vaihtajat " sitten ensisijaisesti näihin esim vakaan hakeneilta mahdollisuuksia?

Eivät vie. Ei yliopiston sisällä pääse vaihtamaan noin vain opintosuuntien sisällä. Käytännössä täytyy joko hakea uudelleen yhteishaussa tai sitten hakea sivuainehaussa monialaisiin. Helsingin yliopistossa monialaisten sivuainehaussa oli tänä vuonna avoinna 8 paikkaa erityispedagogiikan opiskelijoille ja vain 4 paikkaa kaikille muille yliopiston sisäisille hakijoille, jotka opiskelevat aineenopettajiksi (käsityö, kotitalous, kielet, luonnontieteet, äidinkieli jne.), eli todella suuri porukka. Ei siis ole mitenkään itsestään selvää, että pääsee tuon neljän joukkoon.

Monialaiset opinnot (60 op) voi suorittaa osana tutkintoa tietyissä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan koulutusohjelmissa ja sellaisissa koulutusohjelmissa, joista opiskelija voi saada perusopetuksen aineenopettajan pätevyyden sekä Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutuksessa.

Lisää täältä:

https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/hae-tutkintoa-taydentavi…

Ja vakan kautta ei edes pääse hakemaan monialaisiin, koska täytyy olla maisteriin oikeuttavassa ohjelmassa.

Eli, ei kannata mennä edes vuodeksi kuluttamaan aikaansa minnekään muuhun ohjelmaan mihin ei halua koska

A) menettää ensikertailaisstatuksensa ja on seuraavan kerran vielä vaikeampi päästä ja

B) monialaiset sivuaineena on vielä vaikeampi päästä kuin luokanope yhteishaulla, ensikertalainen tai ei

Mä komppaan samaa edellisten kanssa. Kannattaa oikeesti todella tarkasti miettiä mikä paikka on ensikertalaisuuden menettämisen arvoinen paikka. Jos siitä haluaa siirtyä esimerkiksi siirtohaun kautta, ei ole enää mahdollista saada lisää tutkintoaikaa vaikka homma olisikin kesken. Se pitää saada pakettiin niissä puitteissa sitten.

Yliopiston sisällä siirtyville on omat kiintiönsä, ja esimerkiksi ne jotka haluavat siirtyä pedagogisista tutkinnoista yleiseen joutuvat kamppailemaan monen kanssa paikasta. Muihin kaupunkeihin kuin Hkiin muistaakseni oli 2 hakua vuodessa, mutta Hkiin nykyään 1x/vuosi ja hakijoita on n. 20-25 ja paikkoja vain muutama. Siinä sitten toki pitää olla ihan parhaat mahdolliset paperit, 1. vuoden opiskelija, sekä mahdollisimman paljon opintopisteitä tehnyt. Itse lannistuin tästä ja totesin myös, että kyllä se vaan toiskertalaisena näin on että helpompaa päästä uuteen ohjelmaan yhteishaun kautta. Varsinkin jos olet vakaopiskelija niin vielä suuremmalla syyllä.

Tiedekunnan sisäiset vaihdot ei käsittääkseni ainakaan Hgissä ole mahdollista muihin kuin yleiseen. Eli et voi siirtyä em. tavalla tekemällä alan opintoja vaan joudut uudelleen yhteishaun kautta hakemaan (esimerkiksi kotitalous-> erityispedagogiikka) ja tätä tarkoitan niin, että vaihdat KOKONAAN pääainetta. Alan opintoja voi aina hakea, mutta ohjelmaa et voi kokonaan vaihtaa. En tiedä muista kaupungeista muuten kuin siirtohaussa tietty onnistuu. Helsingissä nämä säädökset vuosien varrella muuttuneet huonompaan suuntaan ja vaihtamisesta tehty vaikeampaa. Myös hakijamäärät kasvaneet esim. Vaka-maisteriopintoihin hakevista. Vielä 8 vuotta sitten oli vakan kandi ja kandi+maisteritutkinto erikseen haussa ja sitten jos kandina tajusit haluavasi maisteriksi pystyit hakemaan tiedekunnan sisällä maisteripaikkaa. Silloin noin joka toinen pääsi, mutta muutamassa vuodessa se olikin niin että joka 3/4 pääsi.

Toivottavasti näistä omista kokemuksista on joillekkin apua pähkäillessä omaa koulutuspolkua!

Ja siirrosta sen verran, ettet voi ainakaan Hgissä siirtyä siirtohaun kautta yliopiston sisällä. Muissa yliopistoissa voit. Muissa Suomen yliopistoissa tehty liikkuminen helpommaksi.

Yleiseen jos haluaa vaihtaa, on se helpointa maisterihaussa. Tosin sielläkin on hakijamäärät sen verran kasvaneet, ettei ole enää yhtä helppo reitti kuin muutama vuosi sitten.

Mihin tästä yleisestä valmistuu?? Käytännössä siis mihin noi yleisen maisterit oikeasti työllistyy?

Vierailija kirjoitti:

Mihin tästä yleisestä valmistuu?? Käytännössä siis mihin noi yleisen maisterit oikeasti työllistyy?

Yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutus on tosi monipuolinen. Valmistuneet maisterit ovat kasvatusalan asiantuntijoita ja työllistyvät esimerkiksi koulutuksen ja opetuksen suunnittelu- ja kehittämistehtäviin, hallintotehtäviin tai tutkimustehtäviin. Käytännössä siis esimerkiksi koulutussuunnittelijoiksi, opintosihteereiksi tai suunnittelijoiksi, HR-tehtäviin, erilaisiin uraohjauksen tehtäviin, tutkimusprojekteihin ym. Riippuen ihan omista mielenkiinnon kohteista ja sivuaineista. Osalla on myös opettajan pedagogiset opinnot tehtynä, mikä avaa taas uusia ovia työelämässä ja jatkokouluttautumismahdollisuuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin tästä yleisestä valmistuu?? Käytännössä siis mihin noi yleisen maisterit oikeasti työllistyy?

Yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutus on tosi monipuolinen. Valmistuneet maisterit ovat kasvatusalan asiantuntijoita ja työllistyvät esimerkiksi koulutuksen ja opetuksen suunnittelu- ja kehittämistehtäviin, hallintotehtäviin tai tutkimustehtäviin. Käytännössä siis esimerkiksi koulutussuunnittelijoiksi, opintosihteereiksi tai suunnittelijoiksi, HR-tehtäviin, erilaisiin uraohjauksen tehtäviin, tutkimusprojekteihin ym. Riippuen ihan omista mielenkiinnon kohteista ja sivuaineista. Osalla on myös opettajan pedagogiset opinnot tehtynä, mikä avaa taas uusia ovia työelämässä ja jatkokouluttautumismahdollisuuksissa.

Jatkokysymyksenä.. Eikö opintosihteerin palkka ole alle 3000? Mitä niin ihmeellistä opintosihteeri tekee että siihen vaaditaan maisterin paperit?

Itse pääsin yleiselle, mutta aprikoin että kannattaako paikkaa ottaa vastaan, vai onko se sarjassamme: tutkinto jolla ei työllisty mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin tästä yleisestä valmistuu?? Käytännössä siis mihin noi yleisen maisterit oikeasti työllistyy?

Yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutus on tosi monipuolinen. Valmistuneet maisterit ovat kasvatusalan asiantuntijoita ja työllistyvät esimerkiksi koulutuksen ja opetuksen suunnittelu- ja kehittämistehtäviin, hallintotehtäviin tai tutkimustehtäviin. Käytännössä siis esimerkiksi koulutussuunnittelijoiksi, opintosihteereiksi tai suunnittelijoiksi, HR-tehtäviin, erilaisiin uraohjauksen tehtäviin, tutkimusprojekteihin ym. Riippuen ihan omista mielenkiinnon kohteista ja sivuaineista. Osalla on myös opettajan pedagogiset opinnot tehtynä, mikä avaa taas uusia ovia työelämässä ja jatkokouluttautumismahdollisuuksissa.

Jatkokysymyksenä.. Eikö opintosihteerin palkka ole alle 3000? Mitä niin ihmeellistä opintosihteeri tekee että siihen vaaditaan maisterin paperit?

Itse pääsin yleiselle, mutta aprikoin että kannattaako paikkaa ottaa vastaan, vai onko se sarjassamme: tutkinto jolla ei työllisty mihinkään.

Riippuu vähän paikasta, missä on opintosihteerinä. Se nyt ei tosiaan ehkä suoraan ole maisterin papereita vaativa tehtävä, mutta uralla nyt ei aina voikaan pompata heti vaativampaan tehtävään ja isoon palkkaan, vaan jostain on aloitettava. Tuo nyt oli vain yksi esimerkki mikä tuli mieleen alan työtehtävistä, (koulutus)suunnittelijan tehtäviin yleensä kyllä vaaditaan sitten jo maisterin paperit (ja ajattelisin, että esim. opintosihteerin töistä saattaisi saada sellaisiin töihin hyvää pohjaa). :) Tosiaan riippuen ihan yksilön omista mielenkiinnon kohteista, mihin ja millaisiin tehtäviin haluaisi työllistyä.

Olen itse valmistunut aikanaan yleiseltä ja olen ollut heti valmistumisestani asti töissä kuin myös kaikki opiskeluaikaiset kaverini ja tuttuni. Eli kyllä tutkinnolla työllistyy vaikka minne. Oman osaamisen ja mielenkiinnon kohteiden tunnistamiseen tarvitaan vain tällaisilla generalistialoilla ehkä vähän enemmän vaivannäköä ja aikaa. Onneksi opintoihin sisältyy työharjoittelua ja työelämään tutustumista, ja omilla valinnoilla voi suunnata pitkälti työllistymistään. Sen puolesta sanoisin siis, että huolissaan työllistymisestä ei todellakaan kannata olla, mutta aina kannattaa kuunnella opiskeluvalinnoissa sydäntään ja tehdä niin kuin parhaaksi kokee! Onnea joka tapauksessa opiskelupaikasta! :)