Säälittää ja harmittaa 15v tyttäreni puolesta. :(
Minulla on siis kolme tytärtä, kuopus 10v, keskimmäinen 13v ja esikoinen 15v.
Tänään olimme anoppilassa perinteiseen tapaan joulua viettämässä. Paketteja oli kuusen alla todella paljon, olimme koonneet sinne siis myös lasten kummien ja muiden sukulaisten antamat lahjat, mitkä olimme saaneet heiltä säkeissä. Kun tuli pakettien jakamisen vuoro, kuopukselle ja keskimmäiselle menivät kirjaimellisesti kaikki lahjat. Minä ja mieheni annoimme esikoiselle kirjan ja 50€, sillä ajattelimme hänen saavan rahaa ja lahjoja muiltakin sukulaisilta ja kummeilta, kuten on edellisinä vuosinakin saanut.
Keneltäkään ei tullut hänelle lahjaa, ei edes kummeilta. Oletimme, että edes he olisivat jättäneet edes pienen muistamisen ja lahjan tyttärelle, mutta niin ei ollutkaan. Sydäntä riipaisi ja meinasin alkaa itkeä, kun jopa minä sain enemmän lahjoja kuin tyttäreni, vaikka olen aina mieltänyt joulun lasten juhlana. Huomasin hänen kasvoistaan, kuinka surullinen ja haikea hän oli katsoessaan siskojensa lahjapinoja ja vertaavan niitä saamaansa kirjaan ja 50€ (jonka molemmat siskoistakin saivat). Kun tulimme anoppilasta, esikoinen meni välittömästi nukkumaan hieman allapäin eikä toivottanut edes hyviä öitä. Surettaa ja harmittaa niin paljon, että itken tälläkin hetkellä tätä kirjoittaessa. Jos olisimme tienneet, että hän ei saa lahjoja muilta, niin olisimme ostaneet hänelle enemmän lahjoja. Tiedän, että olin tyhmä, kun en ajatellut sitä ennen jouluaattoa.
Voisimmeko vielä mieheni kanssa antaa hänelle lahjoja jälkikäteen? Onko hyvä idea vai kannattaako asia vain jättää sikseen? Tosin, vaikka ostaisimmekin jälkikäteen jotain, se ei ole ollenkaan sama asia kuin niiden saaminen jouluaattona ja tytär muistaa varmasti koko loppuelämänsä, kuinka siskot repivät paketeista kummien antamia hienoja lahjoja ja häntä ei muistettu ollenkaan meitä lukuunottamatta. Anopilla ei ole koskaan ollut tapana antaa lahjoja, paitsi suklaata ja herkkuja kaikille kolmelle yhteiseksi.
Kommentit (112)
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 11:31"]
Meilläkin on ollut tapana antaa kaikille lapsille, vietämme aaton vanhempieni luona, sanoin 2 sisarusta. Lapsia on yhteensä 7.
Veljeni, ikuinen sinkku toi yhteiseksi lahjaksi 1 kg fetaa Lidlistä , siinä kaikki, siskoni antoi meidän perheelle jotkut lahjakortilla on ostettu rokotuksia, omille lapsilleen antoi paljon, minun ei sitä paperilappua lukuunottamatta mitään. Veljelle motkotti kun ei ostanut lapsilleen mitä halusi.
Veljeni oli tietenkin tyytymätön mitä sai, vaikka ei laittanut tikkua ristiin joulun hyväksi.
ensi vuonna mieheni vanhemmat tulevat meille jouluksi, annan siskolleni takaisin saman rokotuslapun ja lopetan heidän lahjomisen.
lapset tietty vertailivat keskenään määriä ja kyllä pistelin takaisin siskolleni monta kertaa aina kun joku hänen lapsistaan yritti kysyä lahjoista. Kaikki hänen lapset kertoivat rokotuslappu oli tosi typerä ja vaikka sisko sitä kehui, jopa hänen omat lapset sanoivat ole hiljaa.
sisko kyllä minuakin muisti lahjalistalla ja samoin, annoin vinkin mistä meidän lapset tykkää, mutta oli kuulemma vaikea ostaa. Luin siinä lähettämääni listaa ja kysyin miksi tämä Lego paketti oli vaikea. Jatkoin niin kauan, kunnes siskoni, meidän pieni prinsessa raivostui ja lupasi ettei ikinä enää tee vastaavaa. Koska tunnen siskoni, tiedän ettei tämä pidä paikkansa. Taidanpa laittaa rokotuslapun jopa kehyksiin ennen kuin annan sen hänelle takaisin.
onneksi meillä oli muutama varalahja ja ne yhtäkkiä löytyi kotona ulko-ovelta.
Selvät sopimukset, jos aikuiset ihmiset eivät voi kysyä paljonko lahjoja on tulossa, pitää itse kantaa vastuu.
ystäväni sai lapsen ja tämän jälkeen heille muutti sukulaisen lapsi ihan vauvana. Lapsi pitää ystävääni äitinään, tämän miestä isänään ja sisarusta veljeänään.
olivat viime joulun sitten miehen vanhempien luona ja tämä lapsi ei saanut siellä yhtään pakettia. Kun ei ole sukua. Lapsi oli 3 v , lähes 4 ja ollut siis perheessä lähes koko elämänsä ja eikä tietenkään toiset ymmärtäneet käytöstä. Vaikka kummankin lapsen toivotukset oli kysytty, ei kukaan viitsinyt kertoa en sille toiselle mitään aio ostaa, kysyn vaan. Jopa miehen vanhemmat ostivat vain omalle lapsenlapselleen.
Onneksi lahjojen jakaminen oli aloitettu muiden lahjoista, vanhemmat antoivat kaikki yleislahjat tälle sijaislapselle mutta ero oli silti melkoinen.
toista kertaa eivät mene sinne jouluksi.
[/quote]
Harvinaisen paskalla suomen kielellä kirjoitettu jaaritus.
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta. Rippikouluikään monet lopettavat lahjojen ostot. Ja jos ei kerran ollut tietoa mitä keneltäkin tulee kenellekin, niin olisitte itse tarkastaneet lahjojen määrän niin olisitte voineet korjata tilannetta. Minkäs voit kun on paskat housussa. En ostais mitään jälkikäteen. Johan se teinikin tajuaa, että yritätte vain paikkailla muiden muistamattomuutta. Ei se enää tunnu samalta vaikka ostasit mitä sille.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 11:43"] No onko se sitten kiva kun kaverit saa vaikka skootterin tai kalliin laukun? Itse saa 50€ ja kirjanko se oli? [/quote]
Toi on aika erikoinen vertaus. 50 € ja kirja on vähän tylsä lahja, mutta kyllä monet normaalien, tavallisten perheiden teinit katsovat muutenkin kateellisena rikkaampien teinien skoottereita ja kalliita laukkuja. Se on vain elämää, ja normaalit, hemmottelemattomat teinit pystyvät elämään sen kanssa.
15v on vähän vaikea ikä kun on vielä kuitenkin lapsi ja sitten pitäisi olla jo aikuinen.
Juttu on vaan niin, että varsinkin jos on pienempiä sisaruksia niin kyllä niiden lahjojen määrällä ja laadulla on vaan vielä merkitystä.
En myöskään ymmärrä tuota aloitusta että vanhemmilla ei olisi ollut mitään tietoa siitä mitä lastensa paketeista löytyy... Ainakin oman kummilapseni vanhemmat tiesivät tarkkaan mitä tuleman pitää kun varmistin että mille olisi tarvetta tai mikä olisi mieluista. Eikä pääse tulemaan "tuplia".
Ja tuo mihin kummius loppuu. Olen itse 31 vuotias ja vieläkin lähetämme kummini kanssa joulukortit, syntärikortit ja vien jouluisin hälle kukkasen. Oman kummilapseni kanssa olen päättänyt muistaa ainakin 18 vuotiaaksi asti ja ehkä pidempäänkin (katsotaan sitten tilannetta 13v päästä). Ja senkin jälkeen ainakin joulu/synttärikortilla. Pieniä juttuja mutta ilahduttaa kuitenkin saada.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 07:57"]
Ihmettelen hieman miten noun voisi käydä. Veikö kaikki lahjat suoraan anoppilaan? Kummitkin ja omat sukulaisesi? Itse lasken aina lahjat etukäteen ja varmistan, että kaikki saavat suurin piirtein saman verran. Pettymyksiä voi kyllä tulla siltikin. Meillä 11v totesi, että tämä oli huonoin vuosi. Tiesin sen itsekin, koska hänen pari oma toiveettaan olivat liian kalliita (mm. Pleikka 4), enkä keksinyt tilalle mitään tosi kivaa korvaavaa juttua.
[/quote]
Eikö lapselle voi sanoa jo hänen toivetta esittäessään, että se on liian kallis, keksi jotain muuta? 11 v tuskin enää uskoo, että pukki tuo lahjat ja ymmärtänee tilanteen, kun asiasta keskustellaan,
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 12:05"][quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 11:43"] No onko se sitten kiva kun kaverit saa vaikka skootterin tai kalliin laukun? Itse saa 50€ ja kirjanko se oli? [/quote]
Toi on aika erikoinen vertaus. 50 € ja kirja on vähän tylsä lahja, mutta kyllä monet normaalien, tavallisten perheiden teinit katsovat muutenkin kateellisena rikkaampien teinien skoottereita ja kalliita laukkuja. Se on vain elämää, ja normaalit, hemmottelemattomat teinit pystyvät elämään sen kanssa.
[/quote]
Meillä ainakin useat saavat noita, mutta olishan se ollu ap'n teinistäkin varmaan kivempaa jos olisi edes toinen kirja tullut
En jättäisi lasten lahjomista sukulaisten varaan, minkään ikäisten. Ei mulla muuta.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 02:33"]Minulla on siis kolme tytärtä, kuopus 10v, keskimmäinen 13v ja esikoinen 15v.
Tänään olimme anoppilassa perinteiseen tapaan joulua viettämässä. Paketteja oli kuusen alla todella paljon, olimme koonneet sinne siis myös lasten kummien ja muiden sukulaisten antamat lahjat, mitkä olimme saaneet heiltä säkeissä. Kun tuli pakettien jakamisen vuoro, kuopukselle ja keskimmäiselle menivät kirjaimellisesti kaikki lahjat. Minä ja mieheni annoimme esikoiselle kirjan ja 50€, sillä ajattelimme hänen saavan rahaa ja lahjoja muiltakin sukulaisilta ja kummeilta, kuten on edellisinä vuosinakin saanut.
Keneltäkään ei tullut hänelle lahjaa, ei edes kummeilta. Oletimme, että edes he olisivat jättäneet edes pienen muistamisen ja lahjan tyttärelle, mutta niin ei ollutkaan. Sydäntä riipaisi ja meinasin alkaa itkeä, kun jopa minä sain enemmän lahjoja kuin tyttäreni, vaikka olen aina mieltänyt joulun lasten juhlana. Huomasin hänen kasvoistaan, kuinka surullinen ja haikea hän oli katsoessaan siskojensa lahjapinoja ja vertaavan niitä saamaansa kirjaan ja 50€ (jonka molemmat siskoistakin saivat). Kun tulimme anoppilasta, esikoinen meni välittömästi nukkumaan hieman allapäin eikä toivottanut edes hyviä öitä. Surettaa ja harmittaa niin paljon, että itken tälläkin hetkellä tätä kirjoittaessa. Jos olisimme tienneet, että hän ei saa lahjoja muilta, niin olisimme ostaneet hänelle enemmän lahjoja. Tiedän, että olin tyhmä, kun en ajatellut sitä ennen jouluaattoa.
Voisimmeko vielä mieheni kanssa antaa hänelle lahjoja jälkikäteen? Onko hyvä idea vai kannattaako asia vain jättää sikseen? Tosin, vaikka ostaisimmekin jälkikäteen jotain, se ei ole ollenkaan sama asia kuin niiden saaminen jouluaattona ja tytär muistaa varmasti koko loppuelämänsä, kuinka siskot repivät paketeista kummien antamia hienoja lahjoja ja häntä ei muistettu ollenkaan meitä lukuunottamatta. Anopilla ei ole koskaan ollut tapana antaa lahjoja, paitsi suklaata ja herkkuja kaikille kolmelle yhteiseksi.
[/quote]
Ilmoita että puille sattui moka. Osa lahjoista oli jäänyt kyydistä ja tontut toimittivat ne jälkikäteen.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 09:57"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 09:45"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 09:24"]
Jo ensimmäisen lauseen jälken oli selvää, että trollailijan vakiomuotti on jälleen käytössä: sukulaiset luetellaan hirveän tarkasti aatamista ja eevast alkaen ja sitten kehitellään joku ihän älytön "etiikkapähkinä" - Mitä tehdä?!
Maksetaanko sinulle näitsä tarinoista palkkaa?!
[/quote]
En ap:sta tiedä, mutta itselle kävi näin 13 vuotiaana, kun vietimme suvun voimin joulua serkun luona. Oma saldo oli konvehtiboksi ja tohvelit ja jopa 97 v saattohoidossa oleva mummo oli enemmän muistettu. Ja siinä sitten 4 v nuorempi serkku itki kuusen alla, kun sai vain 6 pleikkapeliä. Minulle esitettiin aiheensaralta vanhempien toimesta pahoittelut ja se oli viimeinen joulu kyseisten sukulaisten luona, vaikka perinne oli ollut voimissaan 8v.
[/quote]
HALOO 38!! Jos mennään jonnekin sukulaisiin joulunviettoon, niin ne sukulaisetko sulle ne lahjat hommaavat!!! Mistä vanhempasi pahoittelivat? Hekö olivat antaneet tossut ja konvehtirasian - VAI LUULIVATKO VANHEMPASI, ETTÄ MUU SUKU LAHJOO SINUT?
[/quote]
Idiootti :D En ole vuosikymmeen ollut 13. Omat joulujärjestelyt olen hoitanut aivan päinvastoin, kuin mitä omat vanhempani hoisivat. Sitä vaan, että kyllä se teinille on kova paikka jäädä yllättäen puille paljaille, kun menettää sen lapsistatuksen noin spontaanisti ja vielä aattona. Varsinkin, jos siinä on liki samanikäisiä finninaamoja ilakoimassa omista lahjoistaan. Jos et kykene käsittämään, että teineillä on tunteet ja vaikeuksia edes pysyä kärryillä aikuistumisesta (varsinkin tuolleen yllättäen märkänä rättinä naamaan, että "toihan on jo liki aikuinen), niin suosittelen omien lasten hankkimatta jättämisen.
Vanhempieni pahoittelut tulivat siitä, että olin välivaiheessa iän suhteen. En vielä oikeutettu aikuisten aattoihin (lasten nukkumaan mennessä punkkua ja juoruja) ja siinä sitä virikettä teinille tohvelien ja konvehtiboksin kanssa, kun ei mukaan ollut sattunut edes kirjaa luettavaksi, kiitos vanhempien odotuksen, että kai minulle jotain tekemistä siunaantuu. Ihan turha huutaa minulle haloota vuosikymmenen takaisesta asiasta, johon ei omakohtaisesti ollut edes mahdollisuutta vaikuttaa :D
Henkilökohtaisesti tosin nyt kahden lapsen äitinä en voisi kuvitella, että kylään tulisi jotain sukulaisteinejä, joille jättäisin lahjat ostamatta. Joku 8 e pokkarikin osoittaa, että on jaksettu ajatella ja muistettu ja siinä on sitä hätävaratekemistä teinille, jos sen vanhemmat sattuvat olemaan ihan ameeboja.
Se miten sais oikeasti kaiken korjattua olis näin;
Ostakaa kallis macbook tietokone ja antakaa se parin päivän päästä.. viekää tytölle ja sanokaa että ei tänävuonna saanut paljoa lahjoja siksi koska koko suku keräsi rahaa tähän: KALLIS TIETSIKKA WOOW! :) toimituksessa vaan kesti vähän pidempään kun oli loppunut aatoksi eikä voitu paljastaa lahjaakaan
Ihmettelen sitä, että Ap vei kummien lahjasäkit Anoppilaan, kuinka vei viisitoistavuotiaan kummien säkit, jos niitä ei sitten ollutkaan?
Mielestäni ei kannata sortua enää antamaan mitään "hei tän toimitus myöhästyi-lahjoja" ei teini ole kuitenkaan tyhmä.
Vaan ihan reilusti jutella että nyt kävi vähän harmillisesti, mutta oisko jotain mitä tarvitsisi/haluaisi tai sittent osiaan se shoppailu reissu alennusmyynteihin äidin kanssa.
Tuon ikäiset vielä vertailevat koulussa mitä saivat lahjaksi. Varmasti kiva lapsellasi kun muut ovat saaneet puhelimia, kameroita etc... ei taida paljoa kirja lämmittää.
Ihmettelen vain kuinka välinpitämättömiä vanhempia olette.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 11:43"][quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 10:46"][quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 10:26"][quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 10:17"][quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 03:05"]Oon ite 15v ja alko surettaa tyttäres puolesta.. Ittee ois harmittanu ihan hirveesti ja samal ihmetelly et enkö oo enää yhtä tärkee ku nuoremmat.. Mut juttele sen kans ja anna jälkikäteen rahaa esim, itellä auttais.
[/quote]
Lahjojen määrä ei kyllä kerro sellaista, kuinka tärkeä on. 15 v vaan ei ole enää lapsi. Ainakaan yleensä sen ikäiset eivät halua olla lapsia.
[/quote]
Mutta kyllä se lahjoja haluaa.
[/quote]
Tottakai haluaa. Joskus toki pitäisi oppia sekin, ettei aina voi saada kaikkea mitä haluaa. Onhan sitä sukulaisille ihan riittävästi rahanmenoa siinä, kun ostaa lahjoja omien lasten lisäksi myös sukulaislapsille. Johonkin ikään se lahjojen ostaminen vaan on lopetettava. Kyllä 15 vuotias voi jo opetella arvostamaan muutakin kuin kalliita lahjoja.
[/quote]
No onko se sitten kiva kun kaverit saa vaikka skootterin tai kalliin laukun? Itse saa 50€ ja kirjanko se oli? Kyllä noi vanhemmat nyt vähän olisi voinut edes panostaa, tosta ei jää kuin paha mieli, varsinkin kun toiset lapset kiusaa siitä ja leveilee kaikella mitä on saanut. Mieti nyt omalle kohdallesi. Ei kaikkea tarvitse saada mutta kyllä nyt edes jotain pitäisi, ei joulu ole kuin kerran vuodessa. Sitten voidaan jo ostaa vaikka pelkkä kirja kun on omia lapsia, sitten panostetaan lasten (ja myös 15v lasten) lahjoihin. Joulu on lasten juhlaa ja kyllä 15v siihen vielä menee. Eri ehkä jo 17 vuotiaalla.
[/quote]
No nimenomaan VANHEMMAT ostakoon riittävästi lahjoja teineilleen. Kohtuutonta on odottaa sukulaisten huolehtivan siitä! Esim. meidän suvussa on alle 10-vuotiaitakin lapsia useita, heidän lisäkseen on kummilapsia ja kaksi omaakin lasta. Ei mulla ole yksinkertaisesti varaa ostella lahjoja omien lisäksi yli kymmenelle muullekin lapselle joten en ole enää 15-vuotiaille sukulaislapsille joululahjoja ostanut. Ei minunkaan teini-ikäiseni enää sukulaisilta lahjoja saa. Minä ne hälle ostan!
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 02:33"]
Minulla on siis kolme tytärtä, kuopus 10v, keskimmäinen 13v ja esikoinen 15v.
Tänään olimme anoppilassa perinteiseen tapaan joulua viettämässä. Paketteja oli kuusen alla todella paljon, olimme koonneet sinne siis myös lasten kummien ja muiden sukulaisten antamat lahjat, mitkä olimme saaneet heiltä säkeissä. Kun tuli pakettien jakamisen vuoro, kuopukselle ja keskimmäiselle menivät kirjaimellisesti kaikki lahjat. Minä ja mieheni annoimme esikoiselle kirjan ja 50€, sillä ajattelimme hänen saavan rahaa ja lahjoja muiltakin sukulaisilta ja kummeilta, kuten on edellisinä vuosinakin saanut.
Keneltäkään ei tullut hänelle lahjaa, ei edes kummeilta. Oletimme, että edes he olisivat jättäneet edes pienen muistamisen ja lahjan tyttärelle, mutta niin ei ollutkaan. Sydäntä riipaisi ja meinasin alkaa itkeä, kun jopa minä sain enemmän lahjoja kuin tyttäreni, vaikka olen aina mieltänyt joulun lasten juhlana. Huomasin hänen kasvoistaan, kuinka surullinen ja haikea hän oli katsoessaan siskojensa lahjapinoja ja vertaavan niitä saamaansa kirjaan ja 50€ (jonka molemmat siskoistakin saivat). Kun tulimme anoppilasta, esikoinen meni välittömästi nukkumaan hieman allapäin eikä toivottanut edes hyviä öitä. Surettaa ja harmittaa niin paljon, että itken tälläkin hetkellä tätä kirjoittaessa. Jos olisimme tienneet, että hän ei saa lahjoja muilta, niin olisimme ostaneet hänelle enemmän lahjoja. Tiedän, että olin tyhmä, kun en ajatellut sitä ennen jouluaattoa.
Voisimmeko vielä mieheni kanssa antaa hänelle lahjoja jälkikäteen? Onko hyvä idea vai kannattaako asia vain jättää sikseen? Tosin, vaikka ostaisimmekin jälkikäteen jotain, se ei ole ollenkaan sama asia kuin niiden saaminen jouluaattona ja tytär muistaa varmasti koko loppuelämänsä, kuinka siskot repivät paketeista kummien antamia hienoja lahjoja ja häntä ei muistettu ollenkaan meitä lukuunottamatta. Anopilla ei ole koskaan ollut tapana antaa lahjoja, paitsi suklaata ja herkkuja kaikille kolmelle yhteiseksi.
[/quote]
Mielestäni ongelma on juuri tässä pinnallisuudessa. Kaikki ostavat paniikissa lahjoja ajattelematta mitään ja pohtimatta tarkemmin, kenelle tulee hyvä ja kenelle paha mieli.
Ihmiset voisivat opetella antamaan lahjaksi joulurauhaa ja rakkautta. Lahjojen saamiseen liittyy usein vääränlaisia odotuksia ja pettymyksiä.
Turha valheella korjata ja erityisen turha alkaa sukulaisten puolesta valehdella että kerättiin kallis yhteislahja ja toimitus viivästyi.
Apnä tunnustaisin lapselle mokanneeni ja luottaneeni siihen että kummit ja sukulaiset jatkavat rippikouluiänkin jälkeen lahjojen antamista. Ehkä näin on suvussa tehty iät ja ajat, kaikkien muidenkin lasten kanssa.
Sitten hyvittelisin tilannetta jollakin jota lapsi kovasti toivoisi ja arvostaisi. Tietokone/tabletti/kännykkä, mopokortti, shoppausreissu äidin tai kaverin kanssa, kielikurssi, yhteinen matka (äidin?) kanssa.. Ja muut lapset aikanaan saisivat samantasoisen joululahjan samassa iässä.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 12:00"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 11:31"]
Meilläkin on ollut tapana antaa kaikille lapsille, vietämme aaton vanhempieni luona, sanoin 2 sisarusta. Lapsia on yhteensä 7.
Veljeni, ikuinen sinkku toi yhteiseksi lahjaksi 1 kg fetaa Lidlistä , siinä kaikki, siskoni antoi meidän perheelle jotkut lahjakortilla on ostettu rokotuksia, omille lapsilleen antoi paljon, minun ei sitä paperilappua lukuunottamatta mitään. Veljelle motkotti kun ei ostanut lapsilleen mitä halusi.
Veljeni oli tietenkin tyytymätön mitä sai, vaikka ei laittanut tikkua ristiin joulun hyväksi.
ensi vuonna mieheni vanhemmat tulevat meille jouluksi, annan siskolleni takaisin saman rokotuslapun ja lopetan heidän lahjomisen.
lapset tietty vertailivat keskenään määriä ja kyllä pistelin takaisin siskolleni monta kertaa aina kun joku hänen lapsistaan yritti kysyä lahjoista. Kaikki hänen lapset kertoivat rokotuslappu oli tosi typerä ja vaikka sisko sitä kehui, jopa hänen omat lapset sanoivat ole hiljaa.
sisko kyllä minuakin muisti lahjalistalla ja samoin, annoin vinkin mistä meidän lapset tykkää, mutta oli kuulemma vaikea ostaa. Luin siinä lähettämääni listaa ja kysyin miksi tämä Lego paketti oli vaikea. Jatkoin niin kauan, kunnes siskoni, meidän pieni prinsessa raivostui ja lupasi ettei ikinä enää tee vastaavaa. Koska tunnen siskoni, tiedän ettei tämä pidä paikkansa. Taidanpa laittaa rokotuslapun jopa kehyksiin ennen kuin annan sen hänelle takaisin.
onneksi meillä oli muutama varalahja ja ne yhtäkkiä löytyi kotona ulko-ovelta.
Selvät sopimukset, jos aikuiset ihmiset eivät voi kysyä paljonko lahjoja on tulossa, pitää itse kantaa vastuu.
ystäväni sai lapsen ja tämän jälkeen heille muutti sukulaisen lapsi ihan vauvana. Lapsi pitää ystävääni äitinään, tämän miestä isänään ja sisarusta veljeänään.
olivat viime joulun sitten miehen vanhempien luona ja tämä lapsi ei saanut siellä yhtään pakettia. Kun ei ole sukua. Lapsi oli 3 v , lähes 4 ja ollut siis perheessä lähes koko elämänsä ja eikä tietenkään toiset ymmärtäneet käytöstä. Vaikka kummankin lapsen toivotukset oli kysytty, ei kukaan viitsinyt kertoa en sille toiselle mitään aio ostaa, kysyn vaan. Jopa miehen vanhemmat ostivat vain omalle lapsenlapselleen.
Onneksi lahjojen jakaminen oli aloitettu muiden lahjoista, vanhemmat antoivat kaikki yleislahjat tälle sijaislapselle mutta ero oli silti melkoinen.
toista kertaa eivät mene sinne jouluksi.
[/quote]
Harvinaisen paskalla suomen kielellä kirjoitettu jaaritus.
[/quote]
Samaa mieltä. Nro 68, voisit kyllä vähän harjoittaa tuota ulosantiasi:D
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 12:57"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 09:57"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 09:45"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 09:24"]
Jo ensimmäisen lauseen jälken oli selvää, että trollailijan vakiomuotti on jälleen käytössä: sukulaiset luetellaan hirveän tarkasti aatamista ja eevast alkaen ja sitten kehitellään joku ihän älytön "etiikkapähkinä" - Mitä tehdä?!
Maksetaanko sinulle näitsä tarinoista palkkaa?!
[/quote]
En ap:sta tiedä, mutta itselle kävi näin 13 vuotiaana, kun vietimme suvun voimin joulua serkun luona. Oma saldo oli konvehtiboksi ja tohvelit ja jopa 97 v saattohoidossa oleva mummo oli enemmän muistettu. Ja siinä sitten 4 v nuorempi serkku itki kuusen alla, kun sai vain 6 pleikkapeliä. Minulle esitettiin aiheensaralta vanhempien toimesta pahoittelut ja se oli viimeinen joulu kyseisten sukulaisten luona, vaikka perinne oli ollut voimissaan 8v.
[/quote]
HALOO 38!! Jos mennään jonnekin sukulaisiin joulunviettoon, niin ne sukulaisetko sulle ne lahjat hommaavat!!! Mistä vanhempasi pahoittelivat? Hekö olivat antaneet tossut ja konvehtirasian - VAI LUULIVATKO VANHEMPASI, ETTÄ MUU SUKU LAHJOO SINUT?
[/quote]
Idiootti :D En ole vuosikymmeen ollut 13. Omat joulujärjestelyt olen hoitanut aivan päinvastoin, kuin mitä omat vanhempani hoisivat. Sitä vaan, että kyllä se teinille on kova paikka jäädä yllättäen puille paljaille, kun menettää sen lapsistatuksen noin spontaanisti ja vielä aattona. Varsinkin, jos siinä on liki samanikäisiä finninaamoja ilakoimassa omista lahjoistaan. Jos et kykene käsittämään, että teineillä on tunteet ja vaikeuksia edes pysyä kärryillä aikuistumisesta (varsinkin tuolleen yllättäen märkänä rättinä naamaan, että "toihan on jo liki aikuinen), niin suosittelen omien lasten hankkimatta jättämisen.
Vanhempieni pahoittelut tulivat siitä, että olin välivaiheessa iän suhteen. En vielä oikeutettu aikuisten aattoihin (lasten nukkumaan mennessä punkkua ja juoruja) ja siinä sitä virikettä teinille tohvelien ja konvehtiboksin kanssa, kun ei mukaan ollut sattunut edes kirjaa luettavaksi, kiitos vanhempien odotuksen, että kai minulle jotain tekemistä siunaantuu. Ihan turha huutaa minulle haloota vuosikymmenen takaisesta asiasta, johon ei omakohtaisesti ollut edes mahdollisuutta vaikuttaa :D
Henkilökohtaisesti tosin nyt kahden lapsen äitinä en voisi kuvitella, että kylään tulisi jotain sukulaisteinejä, joille jättäisin lahjat ostamatta. Joku 8 e pokkarikin osoittaa, että on jaksettu ajatella ja muistettu ja siinä on sitä hätävaratekemistä teinille, jos sen vanhemmat sattuvat olemaan ihan ameeboja.
[/quote]
Minuakin ihmetytti tuossa kirjoituksessasi se , että oliko se sen sukulaispaikan vika, että sait huonot lahjat?!
Minulla on kummilapsia ja sisarusten lapsia yhteensä 8 ja heidän lisäkseen ostetaan lahjat isovanhemmille. Muistan kaikkia pienellä joululahjalla, mutta olen sitä mieltä, että vanhemmat antavat pääasialliset lahjat ja ovat vastuussa kokonaisuudesta ja tasapuolisuudesta. Minä vastaan sitten omien lasteni lahjoista.
Tänä vuonna käytin muiden lahjoihin postikuluineen 200 € ja se oli oikeasti budjetilleni liikaa, vaikka keskimäärin yksi lahja maksoi alle kaksikymppiä. Sillä summalla ei yhdelle paljon saa, joten muistaminen on lähinnä muodollista.
Itse olen esikoisesi ikäinen ja minulla on myös 13 ja 10 vuotiaat sisarukset. Minuakin harmittaisi kyllä jos he saisivat kamalasti lahjoja ja minä vain muutaman. Jos vanhempani ehdottaisivat vielä lisää lahjoja niin kyllä minä ilahtuisin.