Miksi mies voisi alkaa parisuhteeseen, jossa ei ole mitään yhteistä mielenkiinnon kohdetta?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä mies on realisti ja ajattelee, että jos hän odottelee parisuhdetta jossa on yhteisiä harrastuksia ja mielenkiinnonkohteita niin siinä voi odotella hautaan asti?

parempi tyytyä siihen mitä saa niin saa edes seuraa, läheisyyttä ja seksiä.

Miksi kukaan antaisi seksiä miehelle, jonka kanssa ei voi edes puhua mistään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä mies on realisti ja ajattelee, että jos hän odottelee parisuhdetta jossa on yhteisiä harrastuksia ja mielenkiinnonkohteita niin siinä voi odotella hautaan asti?

parempi tyytyä siihen mitä saa niin saa edes seuraa, läheisyyttä ja seksiä.

Miksi kukaan antaisi seksiä miehelle, jonka kanssa ei voi edes puhua mistään?

Oletko sinä tai mies mykkä vai mikä estää puhumisen?

Olisiko nämä niitä suhteita joissa mies tienaa ja nainen istuu sievästi kotona?

Ei hyvä luoja, ei koskaan.

jos nainen on nuori ja laiha

Jos mielenkiinnon kohteena on se nainen? Onko siinä jotain vikaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä mies on realisti ja ajattelee, että jos hän odottelee parisuhdetta jossa on yhteisiä harrastuksia ja mielenkiinnonkohteita niin siinä voi odotella hautaan asti?

parempi tyytyä siihen mitä saa niin saa edes seuraa, läheisyyttä ja seksiä.

Miksi kukaan antaisi seksiä miehelle, jonka kanssa ei voi edes puhua mistään?

Oletko sinä tai mies mykkä vai mikä estää puhumisen?

Jos ei ole yhteisiä kiinnostuksen kohteita niin säästäkö sitä puhuttaisiin? Ja sekö tekisi halukkuutta seksiin?

Vierailija kirjoitti:

jos nainen on nuori ja laiha

Niin eli teillä ei olisi mitään muuta yhteistä kuin lompakon pitely.

Vierailija kirjoitti:

Jos mielenkiinnon kohteena on se nainen? Onko siinä jotain vikaa?

Suhde perustuisi pinnallisiin arvoihin.

Näitä minäkin olen ihmetellyt. Kai jotkut oikeasti haluaa sellaisen parisuhteen, että mies hommailee omien kiinnostuksen kohteidensa parissa ja nainen omiensa, ja illalla mennään samaan sänkyyn nukkumaan. Keskustelut käydään käytännön asioista, lapset, ruoka, jne. Kuvittelisin, että wanhaan hyvään aikaan suurin osa parisuhteista oli tuollaisia?

Mulle ei tuollainen riittäisi. En tarkoita, etteikö molemmilla saisi olla omaa elämää, mutta pitää olla myös yhteistä, muutakin kuin kotityöt.

Ap, länsimaissa ja erityisesti pohjoismaissa parisuhdetta ajatellaan tuollaisena kaveruus-kumppanuutena. Mutta etelämpänä ja idempänä miehillä on oma elämänsä, naisilla omansa. Ei tosiaan ole mitään yhteisiä harrastuksia. Lapsetkin ovat enimmälti äitinsä ja naispuolisten sukulaisten hoidossa ja vastuulla.

Kummasti se sukupuolten välinen vetovoima riittää pitämään pariskunnan yhdessä.

Ja tahto pysyä, kun kerran on yhteen menty. Järkiliitto, josta kumpikin saa itselleen ja hyötyy, tavalla tai toisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mielenkiinnon kohteena on se nainen? Onko siinä jotain vikaa?

Suhde perustuisi pinnallisiin arvoihin.

Miten niin?

Monellako parisuhteessa on aidosti samat harrastukset?

Itse teen käsitöitä ja mies omia juttujaan. Molemmat lukemme, mutta eri kirjoja. Yhdessä voidaan käydä metsälenkeillä ja uimassa. Kotieläimet hoidetaan yhdessä ja kummallakin on samat arvot, huumorintaju ja aktiivisuustaso. Voin käydä miehen mukana messuilla, vaikka eivät ole minun ykkösjuttu ja mies tulee kanssani näyttelyihin kitisemättä. Itse olen taiteellinen ja mies teoreettinen, mutta hyvin menee ja voimme keskustella kaikesta. Kymmenen vuotta jo näin.

Vierailija kirjoitti:

Näitä minäkin olen ihmetellyt. Kai jotkut oikeasti haluaa sellaisen parisuhteen, että mies hommailee omien kiinnostuksen kohteidensa parissa ja nainen omiensa, ja illalla mennään samaan sänkyyn nukkumaan. Keskustelut käydään käytännön asioista, lapset, ruoka, jne. Kuvittelisin, että wanhaan hyvään aikaan suurin osa parisuhteista oli tuollaisia?

Mulle ei tuollainen riittäisi. En tarkoita, etteikö molemmilla saisi olla omaa elämää, mutta pitää olla myös yhteistä, muutakin kuin kotityöt.

Mitä on tullut katottua vanhoja Suomileffoja, eipä niissä juurikaan puhuta tai jos puhutaan niin pysytään asialinjalla. Isäntä kävi välillä köyrimässä naapuritalon Maijaa. Joskus emännälläkin oli salasuhde.

Sitä minäkin ihmettelin kun yhden eksän mielestä ei kuulemma tarvinnut olla kumppanien kanssa mitään yhteistä. Sanoi tämän sillä hetkellä kun totesin, että ei tästä tule mitään kun ei meillä ole mitään yhteistä. Aika outo toteamus kun juuri olen sanonut että asia on ongelma ja ottaen huomioon, että tyypin eksät ovat aina olleet se jättävä osapuoli, voisi ehkä miettiä välillä mikä on yhteinen nimittäjä.

Koska pillu.

Vierailija kirjoitti:

Näitä minäkin olen ihmetellyt. Kai jotkut oikeasti haluaa sellaisen parisuhteen, että mies hommailee omien kiinnostuksen kohteidensa parissa ja nainen omiensa, ja illalla mennään samaan sänkyyn nukkumaan. Keskustelut käydään käytännön asioista, lapset, ruoka, jne. Kuvittelisin, että wanhaan hyvään aikaan suurin osa parisuhteista oli tuollaisia?

Mulle ei tuollainen riittäisi. En tarkoita, etteikö molemmilla saisi olla omaa elämää, mutta pitää olla myös yhteistä, muutakin kuin kotityöt.

En ole juuri muunlaisia nähnytkään, kuin nuo erilliset elämät. Siksi ei kiinnosta parisuhde, pelkkänä sängynlämmittäjänä.

Vierailija kirjoitti:

Ap, länsimaissa ja erityisesti pohjoismaissa parisuhdetta ajatellaan tuollaisena kaveruus-kumppanuutena. Mutta etelämpänä ja idempänä miehillä on oma elämänsä, naisilla omansa. Ei tosiaan ole mitään yhteisiä harrastuksia. Lapsetkin ovat enimmälti äitinsä ja naispuolisten sukulaisten hoidossa ja vastuulla.

Kummasti se sukupuolten välinen vetovoima riittää pitämään pariskunnan yhdessä.

Ja tahto pysyä, kun kerran on yhteen menty. Järkiliitto, josta kumpikin saa itselleen ja hyötyy, tavalla tai toisella.

No silloinhan kannattaa suunnata itään, jos mielii päästä järkiliittoon. Järkiliitossa miehen täytyy yrittää pysyä leivänsyrjässä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Ap, länsimaissa ja erityisesti pohjoismaissa parisuhdetta ajatellaan tuollaisena kaveruus-kumppanuutena. Mutta etelämpänä ja idempänä miehillä on oma elämänsä, naisilla omansa. Ei tosiaan ole mitään yhteisiä harrastuksia. Lapsetkin ovat enimmälti äitinsä ja naispuolisten sukulaisten hoidossa ja vastuulla.

Kummasti se sukupuolten välinen vetovoima riittää pitämään pariskunnan yhdessä.

Ja tahto pysyä, kun kerran on yhteen menty. Järkiliitto, josta kumpikin saa itselleen ja hyötyy, tavalla tai toisella.

No höpö höpö juttujesi kanssa. Ehkä jossakin marhabamaissa näin on, mutta eipä juuri muualla.

Vierailija kirjoitti:

Ap, länsimaissa ja erityisesti pohjoismaissa parisuhdetta ajatellaan tuollaisena kaveruus-kumppanuutena. Mutta etelämpänä ja idempänä miehillä on oma elämänsä, naisilla omansa. Ei tosiaan ole mitään yhteisiä harrastuksia. Lapsetkin ovat enimmälti äitinsä ja naispuolisten sukulaisten hoidossa ja vastuulla.

Kummasti se sukupuolten välinen vetovoima riittää pitämään pariskunnan yhdessä.

Ja tahto pysyä, kun kerran on yhteen menty. Järkiliitto, josta kumpikin saa itselleen ja hyötyy, tavalla tai toisella.

Ihan sama kuin asuisi kämppiksen kanssa tai kommuunissa. Minulle ei kelpaa parisuhteeksi se, että yhdessä asumalla saadaan kuluja pienemmäksi.

Vierailija kirjoitti:

Kummasti se sukupuolten välinen vetovoima riittää pitämään pariskunnan yhdessä.

Ja tahto pysyä, kun kerran on yhteen menty. Järkiliitto, josta kumpikin saa itselleen ja hyötyy, tavalla tai toisella.

Mutta kun ei nainen saa hyötyä mistään koska muuten on gold diggeri ja hirveä akka kun toivoisi että mies maksaisi puolet jostain lasten talvihaalarista. Naisen pitää käydä töissä, hoitaa koti ja hoitaa lapsi ja antaa miehen pelata tietokoneella rauhassa, muuten on kamala vaatija.

Tältä ainakin näyttää moni tuttavan parisuhde joissa ei ole yhteisiä kiinnostuksenkohteita ja isä ei lasta halua hoitaa, niin ei raukan sitten tarvitse.